Tiilipilasterit ovat olennainen osa lukion ilmettä. Niiden sisällä on syöksytorvet, jotka kulkevat ylempänä alumiinikasettien takana. Lukion pihassa rakennusta kiertävä filosofin polku on merkitty nurmikolle valkoisilla ympyrän muotoisilla betonilaatoilla, asfaltille kestomerkintämassalla ja kiveykselle asfalttimaalilla.

Heinolan uusi lukio

Elokuussa käyttöön otettu Heinolan uusi lukio on arkkitehtuuriltaan erityinen ja näyttävä rakennus. Lukion lisäksi rakennuksessa on tilat nuorisopalveluille sekä kulttuuri- ja liikuntasalit kaikkien heinolalaisten käyttöön.

Tiilipilasterit ovat olennainen osa lukion ilmettä. Niiden sisällä on syöksytorvet, jotka kulkevat ylempänä alumiinikasettien takana. Lukion pihassa rakennusta kiertävä filosofin polku on merkitty nurmikolle valkoisilla ympyrän muotoisilla betonilaatoilla, asfaltille kestomerkintämassalla ja kiveykselle asfalttimaalilla.

Uuden lukion rakentaminen oli Heinolan kaupungille suuri investointi: 18,765 miljoonan euron kokonaisbudjetilla toteutettiin rakennus, jonka brutto­ala on 5225 neliömetriä ja huoneala 4834 neliömetriä. Neliöhinta ylittää normaalin koulurakennuksen neliöhinnat.

Kyseessä on tietoisesti tehty satsaus, jolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Seminaarin alueelle haluttiin toteuttaa sijaintipaikan arvoinen rakennus. Kyse ei ole pelkästä koulurakennuksesta.

– Lähtökohtana oli tuoda samoihin tiloihin lukio ja nuorisopalvelut. Samoin halusimme tälle keskeiselle paikalle kaikkia kaupunkilaisia palvelevan tilan kulttuuri­tapahtumien järjestämiseen sekä liikuntasalin, johon mahtuu täysikokoinen koripallokenttä katsomoineen, Heinolan kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa kertoo.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Seminaarin alueelle haluttiin toteuttaa sijaintipaikan arvoinen rakennus, jossa ovat lukio, nuorisopalvelut sekä kaikkia kaupunkilaisia palvelevat kulttuuri- ja liikuntasalit.

Ratkaisua Heinola lähti etsimään järjestämällä keväällä 2017 arkkitehtikilpailun. 

– Kilpailun avulla halusimme hakea korkealuokkaista suunnittelua ja erilaisia vaihto­ehtoja. Tässä myös koemme onnistuneemme, sillä rakennus on näyttävä, paikalleen sopiva ja toimiva, Kuosa toteaa.

Arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ehdotuksellaan ”Notski”, jonka pohjalta rakennus toteutettiin. Pääsuunnittelijana toimi professori, arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma ja suunnittelutiimiin kuuluivat hänen lisäkseen Timo Jyrinki, Marko Santala ja Minja Hildén Yaagoube.

– Suunnittelua inspiroi ajatus nuotiopiiristä, mikä näkyy esimerkiksi rakennuksen eri toimintojen sijoittelussa laajan keskusaukion ympärille. Tilojen luonne muuttuu avoimesta yksityisempään siirryttäessä ulkokehälle ja alhaalta ylös. Halusimme suunnitella rakennuksen, josta tulisi eräänlainen maamerkki ja heinolalaisten yhteinen paikka, joka sijoittuu luontevasti historialliseen ympäristöön, kertoo projektiarkkitehti, arkkitehti SAFA Timo Jyrinki.

Julkisivun materiaalina on paikalla muurattu tiili, perforoitu alumiinikasetti ja taustamaalattu julkisivulasi. Ulkoseinärakenne on betoni-puurunkoinen.

Paikalleen sopiva lopputulos

Maamerkki kolmikerroksisesta rakennuksesta tuli. Ulkoapäin sitä ei edes miellä koulurakennukseksi. Se näyttää arvokkaalta kulttuurikiinteistöltä, ehkä konserttitalolta. Vaikutelma syntyy polveilevasta julkisivusta, jota jäsentävät paikalla muuratut tiiliset pilasterit ja palkit. Kokonaisuuden täydentää rakennuksen kolmannessa kerroksessa julkisivussa käytetty perforoitu alumiinikasetti.

– Rakennuksen muodossa ja julkisivussa on otettu ympäristö huomioon. Emme lähteneet tekemään yhtä suurta laatikkoa vaan monimuotoista, mutta silti muodoltaan rauhallista rakennusta. Massa on rikottu niin, että rakennuksessa on neljä osaa: auditorio, liikuntasali ja kaksi luokkakokonaisuutta, jotka ryhmittyvät keskusaulan ympärille. Rakennusmassaa muokkaamalla vastattiin tontin ja tilaohjelman erityispiirteisiin sekä luotiin mielenkiintoisia tiloja ja näkymiä rakennuksen sisä- ja ulkopuolelle. Kirjavan keltainen tiili osoittautui sopivaksi julkisivumateriaaliksi Heinolan seminaarin historiallisessa ympäristössä, Jyrinki kertoo.

Rakennukseen liittyy kiinteästi piha-alue, jonka Eija Grönqvist Viheroksa Oy:stä suunnitteli. Kaikille kaupunkilaisille avoimelta pihalta löytyy ulkoluokka, kahden hengen lepotuolit, linnunpesäkeinut, pallopeleille soveltuvat pelikentät sekä ulko­kuntosali. Betonikiven tiililadonta sitoo pihan yhteen julkisivun kanssa.

Erityistä pihassa on rakennusta kiertävä, opettajien toiveesta toteutettu filosofin polku. Nurmikolle ympyrän muotoisilla betonilaatoilla, asfaltille kestomerkintämassalla ja kiveykselle asfalttimaalilla tehty polku mahdollistaa vaikka kävelykokousten pitämisen.

Suunnittelua inspiroi ajatus nuotiopiiristä, mikä näkyy esimerkiksi rakennuksen eri toimintojen sijoittelussa laajan keskusaukion ympärille. Teräsportaikot ovat itsekantavia.

Sisätilat joustavat ja muuntuvat

Rakennuksen sisätilat muodostuvat auditoriosta, liikuntahallista sekä opetus- ja nuoriso­palveluiden käytössä olevista tiloista, jotka kaikki sijoittuvat suuren keskusaukion ympärille. Niiden suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota tilojen yhteiskäyttöön.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat musiikin ja kuvataiteen tilat palvelevat sekä päivä- että iltakäyttöä, auditoriossa järjestetään kulttuuritapahtumia ja täysimittainen liikuntasali soveltuu mitoitukseltaan ja varustelultaan koripallon ottelukentäksi sekä palvelee myös muita urheilulajeja ja tanssia. 

Opiskelutiloissa perusyksikkönä on perinteiset luokkatilat rauhallisen työympäristön varmistamiseksi kaikille. Osa luokista voidaan yhdistää tarvittaessa.

Perinteisiä käytäviä rakennuksesta ei löydy vaan aulatiloja, jotka ovat käytettävissä opiskeluun tai vapaamuotoiseen yhdessäoloon. Lukion rehtorin Johannes Rinkisen mukaan ratkaisut ovat osoittautuneet päivittäisessä työssä toimiviksi.

Julkisivun tapaan rakennuksen sisältä löytyy mielenkiintoisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Myös ruokailutilana toimivalla keskusaukiolla on suuret itsekantavat teräsportaat, jotka ovat tässä kokoluokassa Suomessa harvinaisia. Aukiolla on julkisivun ilmettä toistava pilasteriteema puisena. Suuret ikkunapinnat tuovat tiloihin avaruutta.

300-paikkaiseen auditorioonilmettä luovat katsomon ympärillä oleva ovaalinmuotoinen metalliverkko sekä katon akustiset elementit.

Erityisiä ratkaisuja

Heinolan lukion rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2019 perustustöillä, ja rakennus otettiin suunnitellusti käyttöön elokuussa 2021. Myös hankkeen kokonaisbudjetissa pysyttiin.

Helposta ja suoraviivaisesta projektista ei kuitenkaan ollut kyse. Rakennuksen arkki­tehtuuri, tavallisesta poikkeavat ratkaisut ja käytetyt materiaalit tekivät rakennuksesta erityisen, mutta samalla rakentamisesta haastavaa.

– Kyseessä oli erittäin kunnianhimoinen kouluhanke, jonka vaativat arkkitehtoniset ratkaisut toivat mukanaan suunnittelullisia haasteita, sanoo projektipäällikkö Esa Kaunisto YIT:stä, joka toteutti projektin kokonaisurakkana.

Lista näistä erityisistä ratkaisuista on mittava. Polveilevan julkisivun toteuttaminen vaati erityistä huolellisuutta. Haastavaa oli myös tiilipilastereiden ja palkkien integroiminen yhteen teräsrakenteisten katosten kanssa.

Opiskelun tiloina ovat perinteiset mutta modernisti varustellut luokkahuoneet, joista osa voidaan tarvittaessa yhdistää.

Sisätiloissa esimerkiksi itsekantavien teräs­portaiden toteuttaminen vaati tarkkaa suunnittelua ja laskentaa, koska niistä kohdistuu suuria voimia välipohjaan. Myöskään valo­kuilujen toteuttaminen korkealla oleviin katto­rakenteisiin ei ollut yksinkertaista. Auditoriosssa puolestaan katsomon ympärillä oleva ovaalinmuotoinen metalliverkko ja akustiset elementit katossa piti sovittaa yhteen ja toteuttaa todella pienillä toleransseilla, jotta ne toimisivat suunnitellulla tavalla.

– Eivätkä olosuhteetkaan olleet hankkeen puolella etenkään alkuvaiheessa. Paalulaatan valuaikana talvella 2020 oli sateista ja lauhaa, mikä pakotti kiinnittämään erityistä huomiota kuivumisenhallintaan. Betonirunko­töiden jälkeen rakentaminen tapahtui sitten sääsuojan alla, mutta sääsuojan tekeminenkään ei ollut aivan helppoa rakennukseen, jonka ulkoseinissä ei ole juuri suoria kulmia, Kaunisto sanoo.

Projekti ajoittui myös koronapandemian aikaa. Hankkeessa rakennuttajakonsulttina toiminut Sitowise Oy:n Vesa Urpalainen toteaa, että pandemialla oli yllättävän vähän vaikutuksia hankkeen etenemiseen.

– Suurin vaikutus oli siinä, että osa palavereista järjestettiin etäyhteyksien varassa. Pandemia ei vaikuttanut suuresti toimituksiin, ja YIT huolehti hyvin siitä, että työvoimaa oli käytössä. Jos taas ajattelee rakentamisen suhdanteita, ajoitus rakentamiselle oli varsin hyvä, hän sanoo. 

Koripallo-otteluun kelpaavan liikuntasalin käyttökelpoisuutta iltakäyttöön lisää yli 300 hengen ulosvedettävä katsomo.

Perinteisten rakenteiden varassa

Näyttävän arkkitehtuurin ja monimuotoisten sisätilojen vastapainona runkorakenteen ratkaisut rakennuksessa ovat periaatteessa varsin perinteisiä: betonirunko, pilarit ja ontelolaatat. Teemu Tuominen rakenne- ja elementtisuunnittelusta vastanneesta Introgroup Oy:sta sanoo, että tästä huolimatta työ ei ollut helpoimmasta päästä.

– Suoria kulmia ei juuri ollut ja rakennesuunnitteluunkin vaikuttavia arkkitehtonisia elementtejä oli poikkeuksellisen paljon. Samoin auditorion ja liikuntasalin vaatima tekniikka asetti omat vaatimuksensa. 

Rakennesuunnittelun haastavuutta lisäsi myös se, että kyse oli oikeastaan kolmesta rakennuksesta, jotka liittyivät eri korkuisina keskusaukioon. Tuomisen mukaan tietomallinnus olikin hankkeessa aivan välttämätön työkalu.

Hän sanoo arvostavansa, että Heinolan kaupunki luotti rakennesuunnittelussa Introgroupin kaltaiseen kohtuullisen pieneen toimistoon vaativassa hankkeessa.

– Monissa julkisissa hankkeissa on suunnittelijoille asetettu vaatimukset referenssien ja liikevaihdon osalta niin korkealle, että vain suurilla konsulttitoimistoilla on tarjouskilpailuihin mahdollisuus osallistua. Se on harmi, koska osaamisen ja resurssien puolesta myös meillä olisi mahdollisuus suunnitella vaativampiakin julkisia kohteita, Tuominen toteaa.

Käytävien sijaan rakennuksessa on aulatiloja, jotka ovat käytettävissä opiskeluun tai vapaamuotoiseen yhdessäoloon.

Yhteistyöllä onnistuu

Arkkitehtuuri, rakennuksen sijainti ja yksityiskohdat tekivät rakennusprojektista haastavan. Työn edetessä tarvittiin paljon suunnittelua, päätöksiä ja muutoksiakin suunnitelmiin. Tästä kaikesta kuitenkin selvittiin aikataulussa ja budjetissa pysyen. Projektissa mukana olleet löytävät tärkeimmäksi syyksi tähän kaikkien osapuolten hyvän yhteistyön.

– Tämä onnistuttiin tekemään yhteistyössä YIT:n ja arkkitehtien kanssa. Oli yhteinen meininki. Kaikki halusivat, että lopputuloksesta tulee hyvä, ja olivat valmiita venymään. Tämä koskee myös tilaajaa, jonka päätöksenteko oli nopeaa ja joustavaa, Sitowisen Vesa Urpalainen sanoo.

– Kaikki tiesivät mitä tehdään ja mitä kohti mennään. Sen avulla haasteistakin päästiin ylitse. Tämä näkyi töiden edistyessä, kun eteen tuli ongelmia ja ratkaistavia asioita. Hankkeen sisäistäminen näkyi siinä, että yleensä projektijohtajalla oli esittää konseptinmukainen ratkaisu esillä olevaan ongelmaan, projektiarkkitehti Timo Jyrinki kertoo.

– Porukassa suunnittelijoiden kanssa asioita ratkottiin. Pidimme normaalien työmaakokousten lisäksi säännöllisesti suunnitelmatarvepalavereita, joissa ennakoitiin tulevia haasteita ja haettiin niihin ratkaisuja. Ne olivat erittäin tarpeellisia, Esa Kaunisto toteaa.

Heinolan kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa haluaa antaa vielä erityisen kiitoksen hankkeen etenemisestä rakennuttajakonsultti Sitowiselle.

– He tekivät todella suuren työn ja tarjosivat hankkeeseen riittävät resurssit, mikä oli tarpeen, koska kysehän ei ollut tavallisesta rakentamisesta.

Käyttäjät ovat tyytyväisiä

Lukio on ollut käytössä elokuusta lähtien. Rehtori Johannes Rinkisen mukaan ensimmäiset kokemukset ovat hyviä.

– Mitään järjestelmällistä palautetta emme ole keränneet, mutta tähän mennessä minulle kerrotut kommentit ovat olleet myönteisiä. Uusi rakennus vastaa oppilaitoksen toiminnallisiin tarpeisiin, ja myös nuorisopalvelun tuominen samoihin tiloihin on jo osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Hän arvioi myös koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin onnistuneeksi. Rakennuksen tulevat käyttäjät otettiin huomioon alusta saakka.

– Olimme tekemässä määrittelytyötä jo hankesuunnitteluvaiheessa arkkitehtikilpailun pohjaksi. Kilpailun ratkettua meillä oli workshoppeja arkkitehtitoimiston kanssa, joista osassa oli mukana myös opiskelijoita. Siten jäi sellainen tuntu, että pystyimme vaikuttamaan sekä kokonaisuuteen että meidän kannaltamme tärkeisiin yksityiskohtiin.

Teksti: Ismo Myllylä | Kuvat: Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.