Kahteen kortteliin ulottuva Kauppakeskus Valkea otettiin virallisesti käyttöön tänä keväänä. Keskuksessa toimii Sokos-tavaratalo sekä 60 eri liikettä vuokralaisina. Työntekijöitä on 500, joista
Sokoksessa 200.
Kauppakeskuksen läpäisee katettu 60 metrin pituinen Kesäkatu, joka yhdistää Isokadun molemmin puolin sijaitsevat liikkeet. Kesäkatu on kaupungin omistamaa katualuetta, jonka osuusliike Arina on vuokrannut. Koska tila on julkinen, käyttöperiaatteista on erillinen sopimus. Se tarvitaan sen vuoksi, että katuosuus on suljettu molemmista päistään lasiseinillä ja liukuovilla. Katettu katu on kuitenkin käytössä kellon ympäri.
Ensin purettiin Sokos
Kauppakeskus on pyörinyt Arinan suunnitelmissa aina siitä lähtien, kun entinen Sokos-tavaratalo purettiin vuonna 2002, ja sen tontille rakennettiin hotelli Arinan laajennus.
– Käytännössä oli vain ajan kysymys, milloin uusi Sokos rakennetaan. Erinäisistä syistä hanke venyi ajallisesti ja paisui toiminnallisesti niin kauan, että pisimpään hankkeessa kiinni olleet ovat työskennelleet sen parissa yli kymmenen vuotta, Arinan rakennuttajapäällikkö Petri Piirala kertoo.
Tavaratalohanke käynnistettiin toden teolla vuonna 2013, jolloin vanhojen kiinteistöjen purku ja maansiirtotyöt aloitettiin. Tätä ennen Arina oli hankkinut omistukseensa korttelin muita kiinteistöjä, jotta itsenäinen rakentaminen mahdollistuisi. Oulun keskustassa avattiin syksyllä 2015 laaja maanalainen 900 paikan parkkiluolasto Kivisydän, jonka toteutuminen arvioitiin kauppakeskuksen kannalta välttämättömäksi.
Välillä kaupunki teki Kivisydämestä kielteisen päätöksen, mutta vuonna 2010 sen louhiminen varmistui, ja siinä vaiheessa jo kauppakeskus Valkeaksi kasvaneen hankkeen suunnittelu käynnistyi.
Vaativa logistiikka
Pääurakoitsijana toimii Skanska. Koska Valkea rakennettiin keskelle ydinkeskustaa, työmaa oli ahdas, eikä rakennustarvikkeiden välivarastointiin ollut tilaa. Siksi rakennusvaiheen aikainen logistiikka nousi keskeiseksi.
– Meillä oli internetissä eräänlainen kotisivu, lukujärjestys, josta kunkin tavaraerän toimitusaika piti varata. Homma oli niin tarkkaa, että meillä oli voimassa molemminpuolinen uhkasakkopaine, jos luvatussa aikataulussa ei pysytty. Kunkin toimituksen marginaali oli 15–30 minuuttia. Logistiikkakokous eri osapuolten kesken pidettiin joka keskiviikko kello kahdeksan, vastaava mestari Tarvo Tölli kertoo.
Logistiikan tärkeyden ymmärtää, kun katsoo muutamia lukuja. Elementtejä, joista suurimmat painoivat 20 tonnia, toimitettiin 2700 kappaletta eli 450 kuormaa. Elementit toimitti paikallinen Rajaville.
– Raskaimpien toimitusten aikana jouduttiin Uusikatu sulkemaan kokonaan liikenteeltä, joten ne tapahtuivat yöaikaan. Kahden pysyvän työmaanosturin lisäksi tarvittiin avuksi vielä autonosturi. Rekkoja varten vuokrattiin odotustilaa lähistöltä, Tölli kertoo.
Perustusvaiheessa jouduttiin maaperään pumppaamaan 140 tonnia sementtiä. Betonia valettiin 14 000 kuutiota, noin 2000 autokuormaa, jotka toimitti paikallinen Rudus. Muottilaudoitustöitä tehtiin 40 000 neliömetriä. Harjaterästä kului 1500 tonnia.
Työmaa jatkuu vielä lokakuulle saakka, sillä siihen mennessä valmistuu Galleria-osa, johon tulee lisää liikkeitä. Katutyöt Kesäkadun molemmissa päissä kaupunki saanee valmiiksi syksyyn mennessä.
Kahden ja puolen vuoden aikana työmaa työllisti Skanskan puolelta keskimäärin 50 rakentajaa ja sama määrä oli aliurakoitsijoiden palveluksessa.
– Loppuvaiheessa tässä muurahaispesässä hääri varmaan yhtä aikaa 250 työntekijää, kun viime hetken muutoksia tehtiin. Kaikki on sujunut jouhevasti, mistä kertonee sekin, että koko aikana sattui vain yksi kahden päivän sairauslomaan johtanut työtapaturma, Tölli kiittelee. Hän on työskennellyt rakennusalalla 41 vuotta, ja pitää Valkeata monimuotoisimpana työmaanaan.
Moderneinta tekniikkaa
Koko hankkeen kustannusarvio on 120 miljoonaa euroa. Rakennusala on 45 000 neliömetriä, josta vuokrataan peruskalustettuna 20 000 neliötä.
– Olemme luonnollisesti käyttäneet suunnittelussa ja rakentamisessa parasta markkinoilta saatavilla olevaa tekniikkaa. Iso kustannus Arinan kannalta muodostuu 40 metriä merenpinnan alapuolelle louhitusta huoltokeskuksesta, joka sijaitsee vielä 20 metriä alempana kuin Kivisydämen lattia, Piirala kertoo.
Koska Valkea sijaitsee ydinkeskustassa, myös toiminnan ainainen logistiikka on pakko saada sujuvaksi ja näkymättömäksi. Muutoin jatkuvat tavarantoimitukset häiritsisivät normaalia kaupunkiliikennettä. Huoltokeskukseen pääsee 4,4 metriä korkealla ja 12 metriä pitkällä rekalla. Ajomatkaa katutasosta karttuu noin 600 metriä. Lisäksi uudisosan alimmassa kerroksessa on Arinan parkkitilaa 65 paikkaa ja kauppakeskuksen yhteyteen kohoavan kerrostalon 35 paikkaa. Parkkihallista pääsee suoraan tavarataloon, ja Kivisydämestä on seitsemän hissiyhteyttä kauppakeskukseen.
Energiataloudessa on turvauduttu moderneimpiin tekniikoihin. Lämmitys hoituu hybridilaitoksesta. Maalämpöä nousee 20 porakaivosta. Lisäksi otetaan talteen kylmätilojen lauhdelämpö, jolla lämmitetään muun muassa ravintoloiden tarvitsema lämmin käyttövesi. Ylimääräistä lauhdelämpöä voidaan varastoida kallioperään. Lisäksi käytetään tarpeen mukaan kaukolämpöä.
– Marketeissa olemme päässeet tämäntyyppisillä ratkaisuilla alle 200 watin neliökulutukseen, mutta tässä uskon tehontarpeen olevan korkeampi. Mutta kokonaisuutta pystyy tarkemmin arvioimaan vasta ensimmäisen käyttövuoden jälkeen, Piirala kertoo.
Muuta automaatiota on hyödynnetty valaistuksessa ja turvallisuudessa. Ainakin alkuun Kesäkatua vartioidaan fyysisesti ympäri vuorokauden. Tähän asti häiriöitä ei ole ollut, mutta toisaalta ihmisvirta ei ole vielä öisin suuri, koska katutyöt haittaavat liikkumista. Valaistus hoidetaan 99-prosenttisesti led-valoilla, vain joissakin sisustusvalaisimissa käytetään tavanomaisia energialamppuja.
Energiaa säästyy, kun taustatiloissa, joita ei tarvitse valaista koko aikaa, käytetään paljon liiketunnistimia. Valaistuksen ja liikkumisen ohjaus on automaattista vuorokaudenaikojen mukaan.
Rakennusta suunniteltaessa on käytetty turvallisuuskonsultin palveluja. Arina vastaa vuokralaisilleen ulkokuorista, mutta liikkeiden sisäinen valvonta on kunkin yrittäjän vastuulla. Muita turvallisuussuunnitelmia Piirala ei ole valmis avaamaan.
12 suunnittelualaa
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin oululainen toimisto Uki-arkkitehdit. Toimisto oli mukana hankkeen alusta lähtien, mutta Arinan suunnitelmien toteutuessa nykyiseen muotoonsa alkoi vilkkain työvaihe. Vuosina 2010–2012 tehtiin runsaasti konseptitason suunnitelmia kaavoitusta varten.
Hankkeen pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti Kimmo Mansisto.
– Innostava ja haastava työmaa. Laskeskelin, että suunnittelualoja kertyi kaikkiaan 12 kappaletta. Sisustussuunnitteluakin teki neljä toimistoa vuokralaisten omien suunnittelijoiden lisäksi. Toimistomme 45 työntekijästä on tässä ollut kiinni koko ajan 6–10 työntekijää. Suhteutin tämän kaiken kokonaisuudeksi. Tavoitteena oli sellainen toimintatapa, ettei työmaalla jouduttaisi etsimään tietoa useasta eri suunnitelma-asiakirjasta vaan tieto kulkisi mahdollisimman nopeasti työmaalle, Mansisto kertoo.
Arkkitehtonisesti lähdettiin liikkeelle lasipintaisesta julkisivusta, jossa lasia taustavalaistaan led-valoilla ja rakennuksesta saadaan valkoinen; pimeällä rakennus hehkuu valkoisena. Led-valaistusta on käytetty myös kauppakäytävillä, jossa niiden väriä voidaan vaihtaa. Sama koskee tietysti koko julkisivua, mutta on Arinan asia, miten se näitä mahdollisuuksia käyttää.
– Keskeisen sijainnin vuoksi suunnittelijoita työllisti se, että kiinteistöstä on paljon liittymiä Kivisydämeen ja kaupunkirakenteeseen, tärkeimpinä huoltoluolasto, asuintalo, uuden ja vanhan yhdistely sekä katettu katu. Laskin, että on jouduttu tekemään noin 40 erillistä rakennuslupahakemusta, mikä johtuu siitä, että erillisiä kiinteistöjä on kuusi ja lisäksi huoltoluolasto.
Tavoite toteutui
Avajaisviikon kävijätavoitteeksi asetettiin 80 000 vierailua, mikä myös toteutui. Toisenakin viikonloppuna saavutettiin 20 000 vierailijan raja.
Kauppakeskusjohtaja Anu Junnikkala-Alho kertoo, että alkuperäinen tavoite monipuolisesta palvelutarjonnasta toteutui.
– Saimme toivomamme monipuolisen vuokralaiskannan sekä myös monipuolisen palvelutarjonnan ravintolakerrokseen.
Tähänastiset kokemukset ovat olleet kaikin puolin myönteisiä. Sekä vuokralaiset että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
– Kauppa on käynyt kuulemma odotusten mukaisesti. Johdan myös Sokos-tavarataloa, ja sen puolesta voin vakuuttaa samaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
