Mårtensbron skola och daghem
Mårtensbron koulu ja päiväkoti toimivat ennen kahdessa eri osoitteessa, seitsemässä eri rakennuksessa, joiden kunnossa ja toimivuudessa oli puutteita. Päiväkodin ja ala-asteen sisältävä uudisrakennus toi lisätiloja myös läheisen yläkoulun käyttöön. Talon arkea elää noin 550 lasta ja 70 työntekijää.
Mårtensbron toiminnan suuntautuminen tutkivaan oppimiseen ja luonnontieteisiin näkyy toteutuneessa rakennuksessakin. Uudisrakennus on Espoon kaupungin kestävän rakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen pilottikohde. Pääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Tuukka Vuori.
Kilpailunehdotus ”Byysat”
Tilakeskuksen talonsuunnittelu järjesti suppean kutsukilpailun Mårtensbro skola daghem -hankkeen suunnittelusta keväällä 2009 Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lukuun. Kilpailuun kutsuttiin kahdeksan suunnittelutoimistoa. Tavoitteena oli kokonaisvaltaisesti energiatehokas ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä koulu- ja päiväkotirakennus.
Arkkitehtikilpailun voittajaksi valittiin ehdotus, jossa liikenneväylien suuntaan koulu näyttäytyy muurimaisena, mutta pihojen suuntaan pienimittakaavaisena ja sympaattisena. Voittajaehdotuksen tekijöinä olivat arkkitehdit SAFA Veikko Ojanlatva, Tuukka Vuori, Johanna Ojanlatva ja Ulla Seppä sekä avustajana Risto Wikberg Playa Arkkitehdit Oy:stä.
Elinkaaritaloudellinen
Mårtensbron koulu- ja päiväkotirakennuksen elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta. Perustusten sekä kantavan rungon osalta tarkasteluaika 100 vuotta. Runkojärjestelmän muuntojoustavuus otettiin huomioon muun muassa jänneväleissä, kerroskorkeudessa ja hyötykuormamitoituksessa.
Lämmitys- ja sähköenergian yhteenlasketuksi vuotuiseksi ominaiskulutustavoitteeksi asetettiin 100 kWh / brm2. Luonnossuunnittelua ohjattiin simuloimalla tuleva energiankulutus. Simulointi perustui käyttöprofiiliin, jossa huomioidaan ns. ilmaisenergialähteet kuten ihmiset, valaisimet ja sähkölaitteet.
Rakennuksen sijoittelulla tontille suojattiin piha-alue liikennemelulta ja luotiin edullinen pienilmasto. Lämpökuormaa tuottavat tilat kuten tuotantokeittiö, kotitalousluokka ja tietotekniikan luokka, sekä hallintotilat ja oppilashuollon tilat suunnattiin varjoisaan ilmansuuntaan jäähdytystarpeen vähentämiseksi.
Rakennuksen suunnittelussa noudatettiin ennakoivasti vuonna 2010 voimaan tulleita lämmöneristysmääräyksiä. Mårtensbron koulu ja päiväkoti hyödyntävät kallioenergiaa sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Ilmanvaihtokonehuoneet sijoitettiin palvelualueidensa keskelle, mikä vähensi pitkiä kanavavetoja ja puhallinsähköenergiankulutusta. Tavoitteeksi asetettu ilmanvuotoluku 0,6 toteutui.
Rakennuspaikka
Alue sijoittuu kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle pääväylien, Espoolahdentien ja Soukanväylän, risteyksen eteläpuolelle, ja rajautuu länsipuolelta Espoonlahden urheilupuistoon. Lounais koillis-suuntaista laaksomaista urheilupuistoa rajaavat metsäiset selänteet.
Rakennusalan läpi kulkee alueen päävesijohto, jonka pohjoispuolelle rakennus sijoitettiin. Suurin sallittu kerrosluku oli kolme.
Tontin läheisyydessä toimii useita muita kouluja: Sökövikens skola, Espoonlahden koulu ja lukio, Koulumäen koulu sekä Omnian Espoonlahden toimipiste.
Tilat ja tilaohjelma
Rakennuksen tilat on jäsennelty päiväkoti-ikäisten, esikoululaisten ja ala-asteen oppilaiden kotialueisiin, sekä aineopetus- ja erikoisluokkien alueisiin. Keskeinen tilakokonaisuus muodostuu aulasta, yhdistetystä ruoka- ja juhlasalista, sekä niihin liittyvästä kirjastosta. Ensimmäisessä kerroksessa on myös aineluokkia, kuten musiikki, kuvaamataito, kotitalous ja tekstiilityö.
Rakennuksen matalammassa osassa, toisessa kerroksessa ovat päivähoidon tilat. Toiseen kerrokseen sijoittuu myös esikoululaisten, ja 1 3-luokkalaisten tilat. Keskikäytävän suuntaan tilat ovat lasiseinäisiä.
Koululaisten kotialueet ja päiväkoti on erotettu osastoimalla liikuntasalista, joka on ahkerassa iltakäytössä.
Projektinjohto ja rakennusvalvonta
ISS Proko Oy:n rakennuttamispalveluiden projektijohtaja Olli Jaakkolan ensimmäinen tehtävä hankkeessa oli kommentoida arkkitehtikilpailun ehdotuksia keväällä 2009.
– Projektinjohtourakan etuna on muun muassa mahdollisuus aloittaa rakentaminen ennen kuin lopulliset suunnitelmat ovat täysin valmiit. Ratkaisuihin voi myös vaikuttaa rakennusaikana enemmän kuin joissain toisissa urakkamuodoissa.
– Mårtensbron koulun ja päiväkodin kohdalla väestösuoja päätettiin sisällyttää hyötyalaan. Väestösuojaan toteutettiin voimistelusali. Liikuntasalin erikoisrakenne, sekä monimuotoisten energiaratkaisujen sovittaminen perinteisiin energiamuotoihin olivatkin kohteen suurimmat haasteet, toteaa rakennusinsinööri Olli Jaakkola.
Rakennesuunnittelu
Toimialajohtaja Jukka Ala-Ojala Wise Group Finland Oy kertoo, että Mårtensbron koulun monimuotoisuudesta huolimatta elementtitekniikkaa sovellettiin mahdollisimman paljon.
– Pilarit ovat betonielementtejä, ja palkit Delta-palkkeja. Välipohjat ovat ontelolaattatasoja. Aulan katto valettiin paikalla, ja pitkät jännevälit rakennettiin jälkijännitettyinä laattapalkkeina.
Rakennesuunnittelulle suurimmat haasteet asetti koulunrakennuksen monimuotoisuus, kattomuoto, sekä liikuntahallin betonirakenteet.
– S3-luokan väestönsuojana toimiva liikuntasali valettiin paikalla; tilan seinät ovat 800 mm paksuja, ja laatta on 900 mm paksu. Kokonaisuudessaan kohde oli mielenkiintoinen ja tavanomaisesta poikkeava, lisää Ala-Ojala.
Urakoitsija
Työpäällikkö Harri Rinne tuli mukaan projektiin, kun tilaaja valitsi kohteen projektinjohtourakoitsijaksi Rakennusosakeyhtiö Hartelan kesällä 2010.
– Projektinjohtourakassa suurimmat haasteet muodostuvat suunnitelmien, hankintojen ja toteutuksen aikataulujen yhteensovittamisesta. Tästä projektista jää muistiin alun alkaenkin kiireinen aikataulu. Lisämausteena oli kaksi hyvin lumista talvea.
– Projekti oli korvaava koulu, eli tontilla oli toimiva vanha koulu koko rakennustyön ajan. Suuri osa työmaan kuljetuksista järjestettiin samassa yhteydessä uusitun puistotien sekä oman työmaaliittymän kautta, kuvailee Harri Rinne Mårtensbron työmaan logistiikkaa.
Sisustuksesta
Sisustussuunnittelu on aina yhteistyötä arkkitehdin kanssa, ja arkkitehtuurin tukemista kokonaisvaltaisesti sisustuksen avulla, toteaa Mårtensbron koulun ja päiväkodin sisustusarkkitehti Jorma Valkama Konehuone-sisustusarkkitehdeista.
– Jokainen koulu on oma yksilönsä, vaikkakin säädökset, käyttö ja tilaajan ohjeet määrittelevät melko pitkälle sisustuksen reunaehtoja. Käyttäjälähtöisyys on voimistunut viime vuosina: tässäkin kohteessa koulun työntekijöiden muodostama ryhmä oli mukana alusta saakka. Yhdessä vierailimme kaikilla keskeisillä huonekaluvalmistajilla ennen kuin irtokalusteiden valinnat tehtiin. Pääosa kiintokalusteista on sisustusarkkitehtien käsialaa asiakkaan tarpeiden pohjalta.
Mårtensbron värimaailma pohjautuu rakennuksen arkkitehtuuriin ja materiaaleihin. Pyrkimys harmoniaan neutraalien värien ja vaaleiden koivupintojen avulla antaa tasapainottavan pohjan lasten mukanaan tuomille värikkäille materiaaleille.
– Irtokalusteissa on kuitenkin hallittua väri-ilottelua, huomauttaa sisustusarkkitehti Valkama.
