Technopoliksen Aviapolis-kampus laajeni
Technopolis on laajentanut Vantaan Aviapoliksen kampustaan uudella H-talolla, joka on kampuksen eteläisen korttelin ensimmäinen talo. Laajennuksen vuokrattava toimistopinta-ala on 5000 neliömetriä, ja sen myötä kampuksen kokonaispinta-ala kasvoi 30 000 neliömetriin.
Rakennuttajatehtävistä vastannut Head of Property Development Jari Heinonen Technopolis Oyj:stä kertoo, että hanketta käynnistettäessä ei ollut vielä tiedossa ankkurivuokralaista, vaan liikkeelle lähdettiin nollaesivuokrausasteella.
– Tiedämme, että tällä alueella on kysyntää ja tässä on vain reilut 5000 neliötä vuokrattavaa kerrosalaa, joten otimme etunojaa rakentamisessa, Heinonen sanoo.
Technopoliksella on Aviapoliksen kampuksellaan jo monta edeltävää rakennusvaihetta, ja H-talon jälkeen rakennusoikeutta on jäljellä vielä noin 20 000 neliötä kampuksen etelän puoleisella tontilla.
Uudisrakennus on kampuksen toisen korttelin ensimmäinen talo. Karhumäen puisto ja sen kävelytie jakavat ensimmäisen ja toisen korttelin. Aviapoliksen paikallisjuna-asemalle johtava kävelypolku kulkee talojen välistä.
– Pitkältihän tämä jatkaa edellisen rakennuksen linjaa Technopoliksen tyylillä. Viereisen paikoitustalon graafisesta betonista on otettu silkkipainettu kuvioaihe ikkunalinjan yläreunassa oleviin aurinkosuojalaseihin. Lisäksi laseissa on aurinkosuojakalvot ja sälekaihtimilla voidaan estää suoraa auringon häikäisyä, kohteen projektiarkkitehtina toiminut Timo Virtanen L-Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
– Kaava määrää, että vierekkäisissä rakennuksissa kulkee yhtenäinen otsalinja, missä sijaitsevat tekniset tilat. Linjan räystäskorkeus ja taloja yhdistävä teräsrakenteinen räystäsosuus jatkuu Karhumäen puiston yli. Ylhäällä oleva IV-konehuone on samaa betonirunkoa kuin muukin rakennus eli se kuuluu samaan rakennusmassaan. Julkisivuväritys jatkuu edeltävän rakennusvaiheen kaltaisena, Virtanen sanoo.
Perustukset kalliolla
– Perustukset on tehty koko rakennuksen osalle suoraan kalliolle perusmuuri- tai pilarianturoita käyttäen. Lisäksi maan alle tehtiin kahden kerroksen korkuinen tukimuuri tulevaa laajennusvarausta varten, kohteen rakenne suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Hannu Kainulainen Insinööritoimisto SRT Oy:stä kertoo.
Rakennuksen runko on täysin elementtirakenteinen pilari-palkki laattajärjestelmän mukainen betonirakenne, jossa hissikuilut ja porrashuoneet sekä muut tarvittavat teräsbetonielementtiseinät toimivat jäykistävinä rakenteina.
– Alun perin julkisivu oli suunnitelmissa kevytrakenteinen, mutta niitä pitää koolata moneen suuntaan ja monesta osasta. Meidän tapamme tehdä julkisivu sandwich-elementeistä tarjoaa sen, että pääsemme kiinnittämään julkisivupeltikasetit kovaan pintaan. Eristeet ovat valmiiksi suojattuina sandwichelementin sisällä. Tämä on urakoitsijalle nopeampi ja tehokkaampi toteutustapa, pääurakoitsijana toimineen Fira Oy:n työpäällikkö Ari Anttilainen kertoo.
Yhteistyötä ja oppimista
Hankkeen pääurakoitsijana on Fira Oy, ja Are Oy:n kanssa on erillinen sopimus talotekniikkaurakasta. Osapuolet ovat toteuttaneet yhdessä jo useita hankkeita aikaisemmin.
– Jos joku projekti on tilaajan kannalta helppo, niin tämä on ollut sellainen muihin hankkeisiin verrattuna: tässä on tuttu konsepti, yhteistyökumppanit ja alue. Konseptia on toistettu edellisistä rakennuksista eteenpäin, mikä on alkanut näkyä tuotannon ja suunnittelun tehokkuutena, Jari Heinonen sanoo.
L-arkkitehdit Oy suunnitteli Aviapoliskampuksen aiemman G-talonkin, ja urakoitsijat olivat samat kummassakin kohteessa. Suunnittelukustannukset eivät Heinosen mukaan juurikaan eronneet toisistaan näissä kahdessa rakennusvaiheessa, vaikka niiden välillä on kulunut aikaa kaksi vuotta ja H-talon osalta on eletty korkeasuhdannetta.
– Olimme sopineet arkkitehtitoimiston kanssa hankkeen tavoitetunneista ja maksimitunneista. Oikeastaan tavoitetunnitkaan eivät tulleet täyteen uudemmassa hankkeessa. Näkee, että suunnittelu on ollut tehokasta. Samoin rakentajien ei ole tarvinnut vetää suunnittelua samanlaisella pieteetillä kuin täysin uudenlaista kohdetta rakennettaessa. Nouseva suhdanne huomioiden myös varsinaisen rakennusurakan hinta pysyi myös melko maltillisena, Heinonen sanoo.
Hanke on toteutettu Firan Suunnittele ja Rakenna -urakkana, mikä edellyttää urakoitsijalta laajempaa toiminnallista vastuuta kuin perinteiset urakat.
– Samanlaisten ratkaisujen kertautuminen tarjoaa meille oppimista sekä suunnittelupöydällä että toteutuksen äärellä. Näin prosessi tehostuu toistuessaan. Pystyimme luovuttamaan talon virheettömänä tilaajalle, Fira Oy:n työpäällikkö Ari Anttilainen kertoo.
Ankkurivuokralaisia ei ollut, joten hankkeessa ei ollut tavanomaista muutosrumbaa, vaan osapuolet saivat toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisen rakennuksen.
Virtuaalivastaanotto
H-talo on perustason business park -luokkaa oleva toimistotalo, joka on jaettavissa kuudelle käyttäjälle kerrosta kohti. Aulan yhteydessä on neuvottelutiloja, kopiotilat ja postilokerikot sekä suihkut pyöräilijöille. Neuvottelutiloja voivat ulkopuolisetkin vuokrata.
– Aulakonseptiamme olemme päivittäneet virtuaalivastaanotoksi matkan varrella ja yrittäneet toteuttaa julkiset tilat entistä modernimmin. Aulan ilme on vähän freesimpi kuin aikaisemmissa rakennusvaiheissa, Heinonen toteaa.
Sisäänkirjautuessa otetaan yhteyttä päävastaanottoon, joka sijaitsee aiemman vaiheen B-talossa. Kampuksen vuokralaiset voivat käyttää kaikkien talojen yhteistiloja.
Kampuksen pääravintola on kampuksen pohjoispäässä ja viereisessä G-talossa on kahvila. H-talossa ei ole omaa ravintolaa tai kahvilaa.
– Itse toimistotilat on toteutettu aika lailla samalla formaatilla kuin G-talossakin. Asiakkaat ovat kuitenkin tykänneet tästä konseptista, joten sitä ei ollut tarvetta muuttaa, Heinonen toteaa.
Vuokralaismuutokset kuten järjestelmäväliseinät, lattiapäällysteet, pistorasiapylväät ja kerroskeittiöt tekee Technopolis konseptinsa mukaisesti omana työnä.
– Vuokralaiset ovat sen tyyppisiä Vantaalla, että heille yleensä riittää Technopoliksen tarjoama perustaso toimistotiloissa. Tyypillisellä käyttäjällä on muutaman sadan neliön tilat. Yhdessä kerroksessa on enimmillään noin 835 neliötä vuokrattavaa tilaa. Vuokralaisissa on yhden kerroksen käyttäjiä, mutta on myös hyvin pieniä toimijoita, Heinonen sanoo. Jatkovaiheiden osalta Vantaan kaupunki suunnittelee kaavamuutosta etelän puoleiselle alueelle.
– Todennäköisesti eteläkortteliin tulee vielä yksi toimistonappula entisten jatkoksi, mutta se on nyt kaavoittajasta kiinni. Parkkipaikkojakin pitää tehdä vielä lisää ja väestönsuojaa, Jari Heinonen toteaa
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
