Uusi lastensairaala – Maailman paras lastensairaala
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
Lastensairaalan rakennuttaja- ja toteuttajatahoja kuunnellessa vakuuttuu siitä, että puheet maailman parhaasta lastensairaalasta eivät ole pelkkää sanahelinää. Tekijät ovat ylpeitä lopputuloksesta, ja tavoitetta kohti on puurrettu tosissaan. On lupa perustellusti odottaa, että tästä rakennuksesta ei uutisoida muutaman vuoden kuluttua sisäilmaongelmista.
Helsingin Lastenklinikan vanhat, 1940-luvulta peräisin olevat tilat todettiin HUS:n selvityksessä tarkoitukseensa sopimattomaksi jo vuonna 2011.
Tarvittiin kipeästi uusi sairaala, jonka toteutus ilman yksityistä rahoitusta olisi siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen. Siksi osa julkisen sairaalan rahoituksesta päätettiin kerätä historiallisella tavalla yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Keräys tuotti 38 miljoonaa euroa lahjoitusvaroja itse rakentamiseen ja lisäksi noin kolmen miljoonan arvosta varustusta ja taidetta.
Hankkeen lopulliset rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, kiinteät sairaalalaitteet noin 15 miljoonaa euroa ja rakennusaikaiset korot ja kiinteistöverot 1,5 miljoonaa euroa. Rakentamisen kustannukset toteutuivat tavoitteiden mukaisesti.
Uusi lastensairaala on toteutettu Terve Talo -periaatteella. Hankkeessa on panostettu voimakkaasti kosteuden- ja puhtaudenhallintaan, jotta saadaan turvallinen ja terveellinen sairaala lapsipotilaille ja henkilökunnalle. Terve Talo -konsultti on alusta asti ollut mukana hankkeessa ohjeistamassa ja valvomassa asioiden suunnittelua ja toteutusta. Ramboll vastasi Terve Talo -koordinoinnista.
lasten pelkoa vähentäväksi. Muumiteemaisuus ulottuu hisseihinkin. Hissin lattia kimmeltelee kuin tähtitaivas
– Kaikki sairaalat ovat uniikkeja, mutta Uusi lastensairaala on sairaalana vielä aivan erityisen uniikki. Tämä on pitkän urani haastavin rakennus toteutukseltaan. Uskaltaisin väittää yli 30 vuoden vastaavan mestarin kokemuksella, että missään kohteessani ei ole panostettu näin paljon kosteuden- ja pölynhallintaan kuin täällä. En sano kuitenkaan, että muuallakaan on tehty huonosti, projektinjohtourakoitsijana toimineen SRV Rakennus Oy:n työmaapäällikkö Matti Julin toteaa.
Tiivis yhteistyö
Hankkeen tilaaja ja rakennuttaja on Kiinteistö Oy Uusi Lastensairaala, jonka omistaja on Uuden Lastensairaalan tukisäätiö. Rakennuttajakonsulttina toimi Haahtelarakennuttaminen Oy.
Haahtela aloitti hankkeessa syksyllä 2014 hankesuunnitelman laadinnalla. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellytti hankesuunnitteluvaiheessa toiminnallisten prosessien kehittämistä, jonka tuloksena hankkeenkokonaislaajuutta tiivistettiin noin 5000 neliömetrin verran.
– Hankesuunnitelman tavoitteiden kehittäminen suunnitelmiksi on ollut hankkeessa haastava tehtävä. Toiminta organisoitiin siten, että hankkeeseen muodostettiin toiminnallinen johtoryhmä koordinoimaan yhteistyötä sekä tarkentamaan suunnittelun lähtötietoja. Ryhmässä oli mukana käyttäjän edustajia, rakennuttajakonsultin edustaja sekä arkkitehti, rakennuskonsulttina ja rakennusprojektin johtajana toiminut Juhani Jalava Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä kertoo.
Toiminnalliset ratkaisut sekä yksittäisten tilojenkin ratkaisut esiteltiin johtoryhmälle, jonka kehitysehdotusten perusteella optimaaliset ratkaisut ovat löytyneet.
– Tämä toimintamalli on hankkeessa koettu toimivaksi. Käyttäjä on näin myös sitoutettu toteutuksen suunnitteluratkaisuihin. Toteutusratkaisuja on kehitetty koko rakentamisen ajan, Jalava toteaa.
Vaativat louhintatyöt
Noin 48 000 neliömetrin laajuisen sairaalan rakentaminen lähti liikkeelle louhintatöillä vuoden 2014 elokuussa. Tontilta ja koko rakennuspohjasta louhittiin kalliota noin 45 000 kuutiota.
– Louhinta oli tietysti haastavaa, kun rakennetaan toimivien sairaalarakennusten vieressä. Tärinä, pöly ja meteli piti saadamahdollisimman pieniksi. Pienillä panostuksilla räjäytettiin ja aika paljon tehtiin irtiporauksia, Julin toteaa.
sairaala lapsipotilaille, heidän vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Terve Talo -konsultti on alusta asti ollut mukana hankkeessa ohjeistamassa ja valvomassa suunnittelua ja toteutusta.
Rakennuksen perustukset ovat kalliovaraiset. Rakennus on pääosin betonirunkoinen. Kellarikerroksessa on pysäköintihalli, tekniset- ja sosiaalitilat sekä osa kuvantamisen tutkimustiloista. Maantasokerroksessa on rakennuksen pääsisäänkäynti aulatiloineen. Vastaanotto- ja toimistotilat painottuvat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Päiväkirurgia on kolmannessa kerroksessa, tehoosasto neljännessä. Vuodeosastot sijaitsevat kerroksissa 5–8.
– Alimman kellarikerroksen pysäköintihalli tuotti rakenteisiin sairaalarakentamista ajatellen pitkät jännevälit, ja tätä jakoa noudatettiinsitten ylös katolle asti. Perusmoduuliruutu on 8,4 x 8,4 metriä. Kellari ja neljä ensimmäistä maanpäällistä kerrosta olivat tasavahvoja pilarilaatta- paikallavalurakenteita. Niiden päälle tullut vuodeosastotorni on sekarunkoinen, elisiellä on rakenteena liittopilarit, delta-palkit ja kuorilaatasto. Tämä on myös lopputilanteessa massiivinen rakenne, kohteen rakennesuunnittelun projektipäällikkö Esa Ikäheimonen Ramboll Finland Oy:stä kertoo.
– Terve Talo -pohjalta haluttiin välttää sellaisia ratkaisuja, joihin voisi tulla kosteusteknisiä ongelmia. Käytimme korkealujuusbetonia ja teimme paljon yhteistyötä betoninvalmistajan kanssa lujuusarvioinnin ja kuivumisaikojen osalta, jotta käytettävälle betonille saatiin mahdollisimman oikea resepti, Ikäheimonen sanoo.
Vaippa nopeasti umpeen
Julkisivuissa käytettiin sandwich-elementtejä, joissa on polyuretaanieristys. Rakennuksen vaippa haluttiin umpeen heti, kun runko saatiin nostettua. Julkisivuelementeissä laitettiin ikkunat valmiiksi paikoilleen jotehtaalla. Näin saatiin välipohjien kuivuminen heti käyntiin sisäpuolella. Korkeamman osan julkisivut on verhottu vaaleilla keraamisillalaatoilla sekä julkisivuja rytmittävillä värillisillä tuuletusikkunoiden koteloilla. Ylimmässä kerroksessa on koko rakennuksen mittainen teräsrunkoinen, pelti-villapelti -elementtipäällysteinen ilmanvaihdon konehuone.
– Rakenneratkaisut valittiin niin, että ne olivat tuttuja, toimiviksi todettuja ja pitkäikäisiä. Kävimme yhteistyössä arkkitehdin ja urakoitsijan kanssa läpi lähes kaikki pintamateriaalit, jotta niiden luokitukset ovatkunnossa ja emissiot sisäilmaan mahdollisimman pienet. Rakennusmateriaaleiksi valittiin puhtaimpia M1-luokan materiaaleja. Kuivumista seurattiin melkein huoneen tarkkuudella. Mittaustekniikkaakin kehitettiin hankkeessa hyvässä yhteistyössä, Ikäheimonen sanoo.
Lattiaholveissa on suuri määrä mittaantureita kosteusmittaukseen, ja niitä voitiin hyödyntää koko rakentamisen aikana. Hankkeessa oli mukana puolueeton valvojaosapuoli, joka antoi lopulliset päällystysluvat rakennetuille pinnoille vasta sitten, kun poramittaukset ja betonikoepalat oli analysoitu ja todettu riittävän kuiviksi.
– Kerroksien tilojen ja myös alakattojen yläpuolisten tilojen pölyttömyys varmistettiin ennen kattojen ummistamisia niin sanotulla geeliteippausmenetelmällä. Pölyluokkavaatimus oli P1. Tämänkin varmisti kolmas osapuoli. Arvojen piti olla koko rakentamisen ajan alle raja-arvojen. Käytimme paljon myös osastointeja pölyn hallitsemisen helpottamiseksi. Parhaimmillaan oli 12 henkilöä imuroimassa työmaalla koko ajan. Alipaineistajatja erilaiset puhtautta ylläpitävät laitteet olivat käytössä aivan valmistumiseen asti, Julin kertoo.
Kosteudenhallinta vaatii aikaa
– Täällä on muovimattoja, jotka vaativat kosteutta mittaavan RH-prosenttiluvun 83, joka on poikkeuksellisen tiukka vaatimus. Normaali tiukahko vaatimus on 85 prosenttia. Kahden prosenttiyksikön ero tuntuu pieneltä luvulta, mutta rakentamisajassa se tarkoitti reilun kahden kuukauden lisäkuivumisaikaa.
Betonirakenteiden kuivumisaika oli yllättävän pitkä, jotta vaadittuun prosenttilukuun päästiin, vaikka betonin laatukin valittiin kosteudenhallinta huomioon ottaen. Tässä on kosteudenhallinta haluttu varmistaa aivan viimeisen päälle. Jokaisessa kerroksessa on satoja mittausantureita, Julin kertoo.
Julin lähettää terveisiä rakennushankkeisiin ryhtyville rahoittajille ja tilaajille, että he ottaisivat oikeasti huomioon kuivumisen vaatiman ajan, kuten tässä hankkeessa on tehty. Rakentajille täytyy antaa riittävästi aikaa, jotta saadaan aikaan terve talo. Rakentajat kyllä pystyvät määrittämään, kuinka paljon kuivumisaikaa tarvitaan, mutta projektien toteutusaikataulut on monesti vedetty liian kireälle. Rakentamisessa tuppaa yleensä aika loppumaan. Pitäisi miettiä rakentamisen elinkaariaikaa: mikä tulee kalliiksi? Takuutyöt maksavat ja rakennusvirheet tulevat kalliiksi jälkeenpäin.
– Olen sitä mieltä, että rakentaminen ja rakennus tulisivat elinkaareltaan halvemmaksi, jos rakentamiselle ja suunnittelulle annettaisiin riittävästi aikaa, kun lasketaan kaikki välilliset ja välittömät rakennushankkeen kustannukset. Jos esimerkiksi sairaalakiinteistön toimintaan tulee katkoja liian kireästä aikataulusta johtuvien suunnitteluja rakennusvirheiden ja niiden korjaamisenvuoksi, se tulee todella kalliiksi. Halvempaa on rakentaa kerralla Terve Talo, Julin sanoo painokkaasti.
Lastensairaalan työmaalla oli parhaimmillaan paikalla neljäkin rakennusvalvojaa valvomassa työn laatua rakennuttajan puolelta, mikä oli poikkeuksellista. Valvontaorganisaatioon kuului myös LVIAS-valvojia.
– Myös omasta organisaatiostamme oli erityisasiantuntijoita mukana. Kaikki osapuolet sitoutuivat laatuun, Julin sanoo.
Mittava talotekniikka
Rakentaminen limittyi poikkeuksellisen voimakkaasti suunnittelun kanssa, mikä vaati paljon suunnittelijoiden ammattitaidolta ja käytetyiltä työkaluilta ja prosesseilta.
Tietomallipohjainen työskentely nopeutti suunnittelua ja mahdollisti tilavarauksien optimoinnin.
Tietomallit otettiin käyttöön jo yleissuunnitteluvaiheessa. Tietomallin lisäksi suunnitteluvaiheessa keskeisistä tiloista rakennettiin mallitilat, joiden avulla käyttäjien on ollut mahdollista tutustua tulevan työpaikkansa ratkaisuihin, varusteluun sekä niiden sijoituksiin. Mallintamisen sekä mallitilojen avulla on päästy tutkimaan ratkaisuja myös lapsen perspektiivistä. Tietomallit ovat olleet avuksi näkymien tutkimisessa, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan potilaiden yksityisyyssuoja.
– Erikoissairaalahankkeessa on järjestelmiä lähes laidasta laitaan sekä LVI- että sähköpuolella, joten näiden sovittaminen yhteen suunnittelussa oli erittäin vaativaa, LVI-suunnittelusta vastannut Lauri Hautajärvi Ramboll Finland Oy:stä toteaa.
Sairaalahankkeessa käyttäjien ja suunnittelijoiden välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta kohteesta saadaan käyttäjiä tyydyttävä ja suunnittelijat saavat tarvittavat lähtötiedot.
– Haahtela oli avainasemassa käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä. Haahtela vastasi rakennuttajakonsulttina tiedonvaihdosta käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä. Haahtela järjesti tarvittavat palaverit, joissa käytiin asioita tarkemmin läpi. Terve Talo -konsultti kävi aina suunnitelmat läpi palaverissa ja ohjeisti asioiden toteutusta. Tilaajapuolikin oli koko ajan selvillä, missä mennään, Hautajärvi toteaa.
Hyvin pitkälle viety tietomallintaminen oli suunnittelun lähtökohtana, ja rakentaminen työmaalla tapahtui hyvin pitkälti suoraan tietomallista detaljitasolle saakka. Kaikki rakennuksen ontelo- ja kuorilaatat on tuotettu suoraan tietomallista ilman erillisiä piirustuksia. Myös liittorakenteiden teräsosista toimitettiin konepajalle DSTVtiedostot, joilla voidaan ohjata työstökoneita automaattisesti.
– Perinteisiä leikkauspiirustuksia ei tehty kuin joistakin hyvin erikoispaikoista. Meidän kannaltamme tietomallin tarkkuus vaikutti siihen, että muutostöitä ei juuri tarvinnut tehdä suunnitelmiin sovitteluvaikeuksien vuoksi. Kaikki oli suunniteltu törmäysvapaaksi, Hautajärvi kertoo.
Uudessa lastensairaalassa vanhemmat voivat olla potilashuoneessa paikalla ympärivuorokautisesti, mikä vaikutti LVI-suunnitteluun ja mitoituksiin. Sairaalassa on myös paljon erilaisia paineistettuja tiloja. Siellä on muun muassa lähes kokonaisen kerroksen kokoinen immunosupressiivinen osasto, jossa lapset ovat ylipaineistetuissa tiloissa, koska heillä ei ole sietokykyä ulkopuolisille mikrobeille. Myös eristystiloja on paljon.
Rakennuksessa on useita ilmanvaihtokonehuoneita, joissa on kaikkiaan 49 Ilmanvaihtokonetta ja 90 erillispuhallinta.
– Erilaisia ilmanvaihtokoneita on paljon tilaryhmittäin valittuina. Jokaiselle leikkaussalille on esimerkiksi oma kiertoilmakone. Leikkaussalit toteutettiin niin sanotulla laminaarivirtauskatolla, joka jakaa tuloilman tasaisesti leikkauspöydän yläpuolelta kattopinnasta laajalta pinta-alalta. Eli ilma tulee tasaisesti koko leikkausalueelle ja muodostaa sinne puhtaan ilman vyöhykkeen. Suurimmat toteutetut laminaarivirtausalat olivat kymmenen neliön laajuisia, Hautajärvi kertoo.
Laminaarikattojen ilmavirtaukset simuloitiin CFD-virtaussimuloinnilla, jotta virtaus ja lämpötilat saadaan oikeasti toimimaan.
Moninkertainen sähkönvarmistus
Sairaalarakennuksen kaikki toiminnat ovat riippuvaisia sähkö- ja telejärjestelmien toimivuudesta. Hallitsemattomat katkot johtaisivat kaaokseen ja pahimmillaan potilaskuolemiin. Granlund Oy vastasi lastensairaalan sähkö- ja valaistus-, tele-, turva- ja AV-suunnittelusta sekä palotekniikan, puhtaudenhallinnan ja sairaalalaitteiden suunnittelusta.
– Uudessa lastensairaalassa on moninkertainen sähkönjakelun varmennus. Periaatteessa kaikki sähkönjakelu on kahdennettua. Taloon tulee keskijännitesyötöt kolmesta eri suunnasta. Rakennuksessa on kaikkiaan kolme muuntajaa, joista kaksi päämuuntajaa on mitoitettu siten, että toisella voi yksin syöttää koko rakennuksen tehontarpeen, jos toinen vikaantuu, sähkö-, tele- ja turvasuunnittelusta vastannut ryhmäpäällikkö Ralf Lindström Granlund Oy:stä kertoo.
Rakennuksen varavoimaverkko on tehty samalla periaatteella, eli varavoimaa varten on kaksi suurta 1400 kilovolttiampeerin dieselgeneraattoria syöttämässä varavoimaverkkoa. Niistäkin voidaan yhdellä koneella syöttää koko tarvittava varavoimateho, jos toinen kone ei ole käytettävissä.
Lisäksi on vielä ilman viivettä reagoiva Uninterruptable Power Systems eli UPSjakeluverkko, jossa on kolme 240 kilowatin UPS-laitetta. Ne on mitoitettu siten, että kaksi laitetta pystyy hoitamaan tarvittavan UPS-varmennetun jakelun, jos yksi UPSlaite on poissa pelistä.
– Sähkönjakeluun on rakennettu varmennusta siten, että jokaiselle varavoimakeskukselle on huoltosyöttö normaalijakelun puolelta ja vastaava varmennus on myös UPS-puolella, eli jokaiselle UPS-keskukselle tulee huoltosyöttö varavoimajakelun puolelta. Myös tele- ja turvajärjestelmien osalta on pitkälti toteutettu vastaavaa kaapeloinnin kahdennusperiaatetta. Näin yksittäinen kaapelivika ei vielä katkaise toimintoja, vaan järjestelmän voi pitää toiminnassa ohikytkemällä vika, Lindström kertoo.
Talo on jaettu neljään lohkoon sähkö- ja telejakelun kannalta. Lisäksi jokainen kerros on täysin oma alueensa. Esimerkiksi muutostöitävarten voidaan irrottaa neljäsosa kerroksesta kerrallaan sekä sähkö- että telejärjestelmien osalta.
– Erikoista on myös varsin laaja valaistuksen väyläohjausjärjestelmä. Kaikkien toiminnallisten tilojen valaistusohjaus on toteutettu DALI-väylällä. Potilashuoneissa ja toimenpidehuoneissa on hyvin pitkälti tilanneohjaukset valmiilla ohjelmavaihtoehdoilla. Yhdellä painalluksella pystytään vaihtamaan tilanneohjausta sopivaksi. Lisäksi voidaan portaattomasti säätää tilanneohjausta ylös ja alas, Lindström kertoo.
Ajallaan ja budjetissa
– Voi kysyä, montako julkista suurta rakennuskohdetta Suomessa on, joka on valmistunut etuajassa ja pysynyt budjetissa. Se on harvinaista, SRV Rakennus Oy:n Matti Julin sanoo.
– Talon kokoon nähden tässä oli myös poikkeuksellisen vähän lisä- ja muutostöitä. Sairaalaan tulee noin tuhat ihmistä töihin, käyttäjät ovat käyneet tutustumassa työpisteisiinsä ja samalla simuloimassa omia töitänsä. Suunnittelussa on kuultu käyttäjiä ja tehty sellainen sairaala kuin he haluavat. Olemme saaneet käyttäjiltä lähes pelkästään positiivista palautetta. Se on hieno palaute rakentajalle, Julin jatkaa ylpeänä.
Haahtela rakennuttajakonsulttina on tilaajan toimeksiannosta vastannut hankkeen käyttäjäyhteistyöstä, suunnittelun ohjauksesta, budjetoinnista, kustannusohjauksesta ja -seurannasta sekä laadun valvonnasta.
– Käyttäjäyhteistyö, suunnittelu ja toteutus onnistuivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osapuolet sitoutuivat aidosti hankkeen tavoitteisiin ja ratkaisuja haettiin käyttäjien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Myös rakennuttajan näkövinkkelistä hanke onnistui erinomaisesti, Haahtela-rakennuttaminen Oy:n Juhani Jalava toteaa.
Uusi Lastensairaala – Lapsen oikeudet vahvasti mukana suunnittelussa
