Kokkolan Kampushalli
[Best_Wordpress_Gallery id=”30″ gal_title=”Kokkolan Kampus-halli”]
Teksti: Anne Kytölä Kuvat: Pekka Agarth
Monikäyttöinen Kampushalli yhdistää Kokkolan kampusalueen
Hajanainen, monesta oppilaitoksesta koostuva Kokkolan kampusalue on saanut keskeisen maamerkin, Kampushallin. Sen kahvio on kampuksen olohuone, ja liikuntahalli toimii myös konserttisalina.
Torkinmäellä, Kokkolan kampusalueella, on useita oppilaitoksia: Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus, yliopistokeskus Chydenius, ammattikorkeakoulu Centria sekä Torkinmäen alakoulu.
Tammikuussa valmistunut Kampushalli on rakennettu ensisijaisesti Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistojen käyttöön, mutta tiloja vuokrataan myös muille. Päivisin halli palvelee pääasiassa koululaisia ja opiskelijoita. Illalla käyttäjinä ovat seurat ja yhdistykset eri lajien harrastajineen.
– Urheiluseurat ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä, ja olemme pyrkineet kuuntelemaan ja toteuttamaan heidän toiveitaan, rakennuttajan, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, kiinteistöpäällikkö ja hankkeen päävalvoja Petri Rintala kertoo.
Halliin sopivat myös konsertit
Rakennuttajan toivomuksesta Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy:n arkkitehdit suunnittelivat Kampushallista rakennuksen, joka ei näytä leimallisesti urheiluhallilta. Julkisivusta piti saada näyttävä, koska tilaaja halusi talon toimivan yhtä hyvin myös konserttisalina ja erilaisten kokousten, juhlien ja muiden tapahtumien pitopaikkana. Liikuntasalin ääniä vaimentavat katossa, rei´itetyn profiilipellin yläpuolella oleva villa, katon puukuitulevyt sekä seinien akustoivat puurimoitukset.
Tila on varustettu äänentoistolaitteilla ja kohdevalaistuksella. Katossa on kaksi neliön muotoista ja kaksi suorakaiteen muotoista valotelinettä (trussia). Lisäksi hallissa on kaksi 6 x 6 m valkokangasta projektoreineen.
Täysmittaiset kentät pelaajille
Kolmikerroksisen rakennuksen alimmassa kerroksessa sijaitsevan liikuntahallin pinta-ala on noin 1 220 m², joten halliin mahtuu esimerkiksi täysimittainen futsal-kenttä. Halli sopii myös kori- ja lentopallon pelaamiseen, koska tilan vapaa korkeus on yli 9 metriä.
Liikuntasalissa voi harrastaa samaan aikaan eri lajeja, koska tilan voi jakaa neljään osaan jakoverhojen avulla.
– Olemme ajatelleet eri käyttäjäryhmiä myös toimintojen sijoittumisessa. Talossa on esimerkiksi omat pukuhuonetilat urheiluhallin, kuntosalin ja tanssi-aerobic-salien käyttäjille, Petri Rintala kertoo.
Kampushallissa opiskellaankin
Toisessa kerroksessa on kahvio, jonka lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista on näkymä kampukselle. Kahvion katsomoparvelta voi seurata alapuolella olevan liikuntahallin pelejä ja muita tapahtumia. Parvella on tilaa noin 90 henkilölle.
Liikuntahallin teleskooppikatsomoon mahtuu noin 250 katsojaa. Hallin eteläpäädyssä on suuri, 4 x 4 m ovi, josta saliin voi tuoda vielä siirtokatsomon. Sali on mitoitettu maksimissaan 1 200 henkilölle.
Kolmannessa kerroksessa on lisää liikuntatiloja: 142,5 neliömetrin kokoinen aerobic/tatamisali sekä 84,5 neliömetrin suuruinen kuntosali. Kerroksessa on myös opiskelijaterveydenhuollon tilat.
Kampushalli on myös koulu: opetustilat ovat toisessa kerroksessa.
– Kampushallissa koulutetaan turvallisuusalan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Rakennukseen keskitetään myös kaikkien Torkinmäellä opiskelevien opiskelijoiden ja koululaisten terveydenhuolto, Petri Rintala kertoo.
Selkeä ja veistoksellinen rakennus
Kampushallin pääsuunnittelija on vaihtunut työ- ja asuinpaikanvaihdosten takia kolme kertaa. Mika Huhtala ja Kari Pöykkö ovat luoneet rakennuksen päälinjat. Rakentamisvaiheessa projektiin mukaan tullut Johan Lindfors on omien sanojensa mukaan toiminut lähinnä Huhtalan ja Pöykön visioiden vaalijana.
– Projektiin oli helppo tulla mukaan, koska rakennus on suunniteltu hyvin, asiakirjat on täytetty huolellisesti ja työmaata on hoidettu hirveän hyvin, Lindfors kehuu.
Lindforsin mukaan Kampushallia on ollut rakentamassa osaavia ihmisiä. Työmaan vastaava mestari, WasaConin Henri Kuorikoski saa Lindforsilta kiitosta siitä, että tämä on tarttunut puhelimeen ja kysynyt suoraan, jos pääsuunnittelijoiden ideat eivät ole heti auenneet piirustuksista.
Mika Huhtala kertoo pyrkineensä selkeään ja veistokselliseen arkkitehtuuriin. Koska Kampushallin haluttiin nousevan hajanaisen kampuksen keskusrakennukseksi, arkkitehtuurissa tavoiteltiin myös suuruuden vaikutelmaa.
Huhtala korosti rakennuksen kokoa muun muassa käyttämällä yhtenäisiä materiaaleja. Julkisivu on pääasiassa keraamista laattaa, jolla rakennukseen saatiin asiakkaan toivomaa arvokkuutta.
– Vaikka Kampushalli on iso, se on kuitenkin inhimillinen mittakaavoiltaan, Huhtala sanoo.
Jykevät, monikäyttöiset portaat
Rakennuksen pääsisäänkäynti on toisessa kerroksessa. Pääovelle – suoraan kahvioon – noustaan jykeviä, paikalla valettuja betoniportaita pitkin kampuksen puolelta.
Koska portaita ei lämmitetä talvella, betoniin on yhdistetty terästä. Portaiden ulkoreunan teräsritilä pysyy kulkukelpoisena myös pakkasilla.
Portaat ovat enemmän kuin kulkuväylä. Niiden alla on runsaasti varastotilaa. Jos kampusalueella järjestetään ulkoilmatapahtumia, portaista tulee katsomo. Lämpimällä säällä auringonvalossa kylpevillä portailla on mukava istuskella. Monumentaaliset portaat toimivat myös tilanjakajana ja muodostavat itsessään veistosmaisen taideteoksen.
Raikasta, rohkeaa värinkäyttöä
Ensivaikutelma Kampushallin värimaailmasta on hillitty, koska aulassa ja liikuntasalissa on käytetty mm. harmaata. Mutta kun rakennukseen kulkee syvemmälle, vastaan tulee vahvoja tehostevärejä: magentaa sekä voimakasta vihreää ja sinistä.
Värivalinnat teki Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy:ssä kolmihenkinen sisustussuunnittelijoiden tiimi.
– Halusimme kyseenalaistaa yleisen tavan, jonka mukaan julkisista tiloista tehdään usein neutraalinvärisiä, sisustussuunnittelija, SI, Matti-Pekka Karikko kertoo.
Voimakkaita väripintoja on käytetty tiloissa, joissa kukaan ei oleskele pitkiä aikoja kerrallaan. Opetus- ja terveydenhoitotiloihin sisustussuunnittelijat ovat valinneet, – tilojen nuoria käyttäjiä ajatellen – puhtaita ja raikkaita värejä.
Suunnittelussa vaalittiin käytännöllisyyttä. Materiaalit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Esimerkiksi peseytymistilojen seiniä ei ole perinteiseen tapaan laatoitettu, vaan kiviseinän pinnassa on polyuretaanista valmistettu saumaton ja hygieeninen seinäpinnoite.
– Ratkaisu on Suomessa vielä melko uusi, Karikko sanoo.
Betoniseinä saa näkyä
Kampushallissa on jonkin verran näkyvissä myös harmaata betoniseinää. Pääsuunnittelijoiden alkuperäisen idean mukaan betonipintaa piti näkyä enemmänkin, mutta suunnitelmia muutettiin, kun seinät tehtiin elementeistä paikallavalun sijaan.
– Betonin omaa olemusta on pyritty jättämään näkyviin mahdollisimman paljon, vaikka elementtien pinta on tasoitettu ja maalattu, työmaapäällikkö Henri Kuorikoski kertoo.
Kampushallin rakentaminen on sujunut Kuorikosken mukaan ilman isompia pulmia ja suurin piirtein aikataulussa. Runkoratkaisu on ollut rakentajille mielenkiintoinen ja jonkin verran haastavakin.
– Teräsrunkojen ja betonielementtien liitoskohdat ovat vaatineet hieman enemmän perehtymistä, koska kaikki asiat eivät ole aina tulleet ilmi suunnitelmista. Mutta olemme löytäneet kaikkiin ongelmiin hyvin ratkaisut, Kuorikoski kertoo.