1930-luvun rakennuksen putkiremontti: sukitusta ja pinnoitusta
Helsinkiläisessä Töölöntorinkatu 1 b:ssä on korjattu viemärit, käyttövesiputket ja osa kylpyhuoneista sekä parannettu painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta. Työt toteutettiin neljänä erillisenä urakkana. Putkiremontissa keinoiksi valittiin viemärien sukitus ja käyttövesiputkien pinnoitus.
Töölöntorinkatu 1 b:llä on kaunis ja tilava porraskäytävä. Rakennuksen bruttoala on 2200 neliötä, mihin sisältyy 37 asuinhuoneistoa ja yksi liiketila kivijalassa.
Asunto Oy Töölöntorinkatu 1 b on vuonna 1932 valmistunut yksiportainen, harjakattoinen tiilirakennus omalla 578-neliöisellä tontilla Helsingin Etu-Töölössä. Kaukolämpöön liitetyn rakennuksen bruttoala on 2200 neliötä, mihin sisältyy 37 asuinhuoneistoa ja yksi liiketila kivijalassa.
Taloyhtiön yhteisiä tiloja ovat pyörävarasto, kellarikomerot ja pesutupa, saunaa ei ole.
Menneisiin vuosiin on mahtunut useita pieniä ja suuria korjaushankkeita. Vuonna 2006 uusittiin peltikatto ja samalla rakennettiin ullakolle kaksi huoneistoa. Vuonna 2011 tehtiin julkisivuremontti, joka tarkoitti rappauksen uusimista sekä katon ja ikkunapuitteiden maalausta.
Ilmanvaihtoa parannettiin asentamalla ulkoseinään suodattimelliset tuloilmaventtiilit.
Edellinen putkiremontti oli vuonna 1970. Silloin putket uusittiin kokonaan, kuumavesivesiputket kuparisiksi ja kylmän veden putket sinkityksi teräkseksi.
Nyt putket on korjattu uudestaan. Korjaustavaksi valittiin viemärien sukitus ja käyttövesiputkien pinnoitus. Samalla parannettiin ilmanvaihtoa ja uusittiin 15 kylpyhuonetta 37:stä osakkaiden omina töinä. Taloyhtiön osuus remontista maksoi 750 000 euroa.
Remontti tehtiin neljänä erillisenä peräkkäisenä urakkana. Remontin kokonaiskesto oli 15 kuukautta, marraskuusta 2019 tammikuuhun 2021.
Taloyhtiö maksoi putkien korjauksen, ja osakkaat kunnostivat vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan kylpyhuoneitaan tarpeen mukaan.
Mahdollisimman pieni asumishaitta
Hallituksen puheenjohtaja Erkki Tammi kertoo, että putkiremontissa ei haluttu purkaa kaikkea kerralla ja rakentaa uusiksi vaan korjata vain se, mikä piti korjata.
– Hankesuunnitelmassa oli kolme vaihtoehtoa: vesiputkien pinnoitus ja viemäreiden sukitus, uudet vesiputket ja viemäreiden sukitus tai vesiputkien ja viemäreiden uusiminen perinteisesti. Yhtiökokouksessa kannatus kolmen vaihtoehdon kesken jakautui aika tasaisesti, Tammi sanoo.
Tammen mukaan perinteinen olisi maksanut miljoona euroa enemmän kuin modernit korjaustavat. Moderneista tavoista vesiputkien uusiminen ja viemärien pinnoitus olisi ollut 150 000 euroa kalliimpi kuin sukitus-pinnoitus. Äänestyksissä modernit menetelmät voittivat ensin perinteisen, sitten kahdesta modernista tuli valituksi käyttövesiputkien pinnoitus ja viemäreiden sukitus sekä hinnan että asumismukavuuden vuoksi.
Käyttövesiputkien vaakavedoissa kellarissa putket uusittiin kokonaan.
Asumishaitta jäi Tammen mukaan minimaaliseksi, joten remontin vuoksi kenenkään ei tarvinnut muuttaa pois. Pienestä haitasta oli iloa myös vuokranantajille; noin puolet taloyhtiön asunnoista on vuokralla.
Erkki Tammen mukaan remontit etenivät sujuvasti.
– Sekä sukitus että pinnoitus ovat siistiä puuhaa, niistä ei synny rakennuspölyä eikä juuri jätettäkään työmaalle. Sekä sukituksessa että pinnoituksessa oli jämptit urakoitsijat, työmaat pysyivät järjestyksessä, Tammi toteaa.
– Tontilla ei ollut jätelavaa koko aikana, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Heikki Jyrämä Sukitusvalvonta Pro Oy:stä sanoo.
Jyrämän mukaan perinteisen linjasaneerauksen toteutus pienellä tontilla tiiviisti rakennetussa Töölössä olisi ollut lähes mahdoton, sillä tilaa tarvikkeiden ja purkujätteen varastoinnille ei ole. Pinnoittajan kompressoria varten taloyhtiö vuokrasi 20 metrin pätkän katua.
Vasemmalla vuonna 1970 asennettu käyttövesiputki. Oikealla sama putki puhdistettuna ja pinnoitettuna.
Harvinainen käyttövesiputkien pinnoitus
Putkiremonteissa viemäreiden sukitus kokonaan tai osittain on jo yleistä, mutta aina se ei ole yhtä suoraviivaista. 1930-luvulla rakennetussa talossa sukituksessa on Heikki Jyrämän mukaan moninkertaisesti haastetta verrattuna 1970-luvun elementtitaloon. Vaikeus näkyy myös hinnassa.
Käyttövesiputkien sisäpuolinen pinnoitus on ollut harvinaista viime vuosina. Pinnoituksessa putket ensin kuivataan paineilmalla. Sen jälkeen putkien sisäpinnat puhdistetaan hiekkapuhalluksella ja lopuksi sisäpuoli saa uuden epoksihartsipinnan paineilman avulla.
Epoksihartsia käytetään putkistojen pinnoitteiden lisäksi muiden muassa säilyketölkkien sisäpinnoitteissa estämässä korroosiota. Epoksihartsissa on bisfenoli A:ta, joka voi haitata hormonitoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteaa sivuillaan, että bisfenoli A ei kuitenkaan ole merkittävä terveysriski, koska altistuminen on niin vähäistä, ettei terveyshaittoja synny. EU:n uusi juomavesidirektiivi tuli voimaan tämän vuoden tammikuussa, ja jäsenvaltiot siirtävät sen lainsäädäntöönsä kahden seuraavan vuoden aikana. Bisfenoli A kuuluu jatkossa vedestä seurattaviin yhdisteisiin.
Erkki Tammen mukaan Töölöntorinkatu 1 b:n isännöitsijällä oli kokemusta 10 vuotta sitten tehdystä käyttövesiputkien pinnoituksesta samanikäisessä talossa ja kokemukset ovat siellä olleet hyviä.
– Vedenlaatua on remonttimme jälkeen mitattu, ja se on kunnossa, Tammi toteaa.
Käyttövesiputkien vaakavedoissa kellarissa putket uusittiin kokonaan.
– Vaakavedoissa on aina pahimmat kulumat, ja pinnoittaja suositteli putkien vaihtamista uusiin, Jyrämä sanoo.
Äänestyksissä modernit menetelmät voittivat ensin perinteisen, sitten kahdesta modernista tuli valituksi käyttövesiputkien pinnoitus ja viemäreiden sukitus sekä hinnan että asumismukavuuden vuoksi, kertovat hallituksen puheenjohtaja Erkki Tammi (kuvassa vasemmalla) ja projektipäällikkö Heikki Jyrämä.
Kylpyhuoneiden kunto selvillä
Kylpyhuoneista oli tehty kuntotutkimus ja asbestikartoitus vuonna 2017. Nyt tehdyssä remontissa taloyhtiö maksoi putkien korjauksen ja osakkaat kunnostivat vapaaehtoisesti kylpyhuoneitaan tarpeen mukaan.
Kahdessa kylpyhuoneessa taloyhtiö osallistui rakennekorjauksiin.
– Toisessa kylpyhuoneessa meni suihkunurkassa patteriputket lattian läpi, ja tämä todettiin riskin paikaksi. Kylpyhuoneessa tehtiin kosteusmittaus ja välipohja todettiin märäksi. Sinne tehtiin perusteellinen remontti, jossa osakkaat maksoivat kalusteet ja taloyhtiö kaiken muun, Heikki Jyrämä kertoo.
Toisessa kylpyhuoneessa huomattiin sukitusurakan aikana, että siellä oli viemäriputkessa ollut reikä.
– Putket sukitettiin ja lattian kosteudet mitattiin alapuolisen asunnon kautta ja todettiin kylpyhuoneen välipohja märäksi. Tehtiin täydellinen remontti, ja siinäkin osakkaat maksoivat kalusteet.
Taloyhtiöllä on nyt selkeä kuva kaikkien kylpyhuoneiden tilasta. Yhtiössä on mietitty, että ilman osakkaiden korjausta jääneisiin kylpyhuoneisiin asennettaisiin suihkukaapit ja suora viemäröinti lattiakaivoon väliaikaisena ratkaisuna ottamaan pois kosteusrasitetta rakenteista. Päätöstä tästä ei ole vielä tehty.
Putkiremontin lisäksi parannettiin painovoimaista ilmanvaihtoa. Joka asunnossa on kaksi tai kolme hormia, ja tehdyn hormikartoituksen mukaan hormit toimivat hyvin yhtä asuntoa lukuunottamatta. Sen hormien kuvaus vaatii vielä rakennusteknisiä töitä.
Jotta ilma liikkuisi asunnoissa suunnitellusti, katolle hormien päihin asennettiin vedonparantajahyrrät, kylpyhuoneiden oviin asennettiin ilmaritilät ja ulkoseiniin suodattimelliset tuloilmaventtiilit niihin asuntoihin, joissa niitä ei vielä ollut.
– Ilmanvaihto on selvästi parantunut, enää ei tarvitse jättää kylpyhuoneen ovea auki, että kylpyhuone kuivuisi suihkun jälkeen, Erkki Tammi toteaa. Hallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen muutenkin.
– Aikataulussa ja budjetissa pysyttiin, voiko muuta toivoa?
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén
