Vesiliikuntakeskus Kajaaniin
Kuvat ja teksti: Pekka Agarth
Uudessa vesiliikuntakeskuksessa on ilmeisesti kaikista maamme uimahalleista ja kylpylöistä poikkeava ratkaisu, puoliksi 25 metrin ja puoliksi 50 metrin allas.
Normaalikäytössä 50 metrin radat jaetaan välisillalla kahdeksi 25 metrin altaaksi.
Välisillan on toimittanut allassiltaratkaisuihin erikoistunut Lahtinen & kumpp. Oy.
– Siltarakenne on epoksimaalattua haponkestävää terästä ja suunniteltu mahdollisimman huoltovapaaksi, toteaa Vantaalaisen siltatoimittajan edustaja Taito Snicker.
Näin käytössä on kahdeksan ja nelirataiset 25 metrin altaat, joista jälkimmäinen on samalla yhden ja kolmen metrin ponnahduslaudoilla varustettu syvä allas.
L-kirjaimen muotoisen pääaltaan mutkassa on lasten opetusallas. Vesiliikuntakeskuksessa on noin 50 metriä pitkä, yläosastaan läpinäkyvä vesiliukumäki, joka kiertää rakennuksen ulkopuolella päätyen erilliseen hidastusaltaaseen. Suuressa altaassa on myös liikuteltava invanostin ja kilpailuihin automaattinen ajanottolaitteisto. Erillisessä tilassa on 100 m²:n kokoinen monitoimiallas, jossa veden lämpötila on noin 30 C° ja syvyys 1–1,35 m. Altaan varusteina on vesi- ja niskahieronta-asemia. Monitoimialtaaseen tiiviisti liittyvinä ovat erilliset kuuma- ja kylmäaltaat. Lähettyviltä löytyy myös kahluusyvyinen tenava-allas.
Kaunis paikka
Vesiliikuntakeskus on lähes Kajaanijoessa kiinni. Vain kapea rantakaistale ja kevyen liikenteen väylä erottavat sen rannasta. Joen toiselta puolelta näkymä on edustava. Vastaavasti vesiliikuntakeskuksesta on kaunis näkymä suurien ikkunapintojen kautta Kajaanijoelle.
Sijainti osin myös ongelmallinen
Rannassa pohjavesi on korkealla. Koko rakennusvaiheen ajan pääurakoitsija RPK Rakennus Kemppainen Oy joutui toimitusjohtaja Samuli Myllykosken mukaan pitämään kaivantoa pumppaamalla kuivana. Allas perustettiin kallion päällä olevan louhoksen varaan. Jo rakennusaikana siihen tuli pieni painuma. Media herkutteli tällä sinänsä aika pikkujutulla tarpeettomasti. Se kuitenkin on selvää, että kuivalle maalle on turvallisempaa rakentaa kuin pohjaveden alapuolelle.
– Sinne tuli tosin vain tekninen tila, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut Jouni Siika-aho WSP Finland Oy:stä.
Arkkitehtuurin haasteita
– Tunne oli kuin ristisanatehtävien ratkaisijalla, kertoo arkkitehti Karjalainen.
Reunaehtoja oli paljon. Kaikki piti saada sopimaan kahteen kerrokseen kapeaan rakoon. Taustalla olevia kulttuurirakennuksia ei paljoa saanut peittää joen vastarannalta katsottuna. Pääsuunnittelijan rooli on keskeinen myös pitkäaikaiskestävyyden suhteen.
Betoni kestää
Sekä arkkitehti että rakennesuunnittelija liputtavat uimahallissa betonirakenteiden puolesta. Puun ja teräksen kestävyydet kantavissa rakenteissa ovat uimahallin kosteudessa rajalliset. Uimahallien saunat tulee uusia 5–10 vuoden välein ja altaiden laatoitukset peruskorjataan noin 20 vuoden välein, oli rakennesuunnittelija Siika-ahon mielipide. Nykyiset ympäristöluokitukset luovat tehokkaat pelisäännöt kaikille osapuolille pitkäaikaiskestävyyden kannalta. Sekä arkkitehti että rakennesuunnittelija painottivat koettujen rakenteiden ja materiaalien käyttämistä elinkaariajattelun kannalta.
Ilmanvaihto on tärkeä
Sisään tulevaa ilmaa sekoitetaan poistoilmaan. Antureilla säädetään ilman kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta optimaaliseksi. Laitteet tulee säätää huolella ja niitä pitää huoltaa asianmukaisesti. Näin yksinkertaiselta Holappa sai vaativan talotekniikan kuulostamaan.
