Tikkurilan Dixi kääntää päät
[Best_Wordpress_Gallery id=”18″ gal_title=”Dixi”]
Teksti: Sari Okko Kuvat: Mikael Lindén
Vantaan Tikkurilan asemanseutu on ollut pitkään työmaata. Nyt näkymät ovat erilaiset, sillä Dixin ensimmäinen vaihe on valmistunut. Vanhan ja vaatimattoman asemarakennuksen rinnalle on kasvanut näyttävä kokonaisuus monine toimintoineen. Kun avajaisia vietettiin tammikuun puolessa välissä, väkeä riitti talon täydeltä.
Uutuuttaan komeileva Dixi tulee tarpeeseen. Tikkurila on tänä vuonna valmistuvan uuden Kehäradan ansiosta yksi liikenteen solmukohdista, jonka kautta matkustaa vuosittain jopa 15 miljoonaa ihmistä. Kehäradan myötä Tikkurilasta kasvaa tärkeä liitoskohta kaukojunien ja lentoaseman välille. Lisäksi alueella asuu, työskentelee ja opiskelee lähes 70 000 ihmistä.
Lajinsa ensimmäinen
Dixin ensimmäinen vaihe koostuu kauppakeskuksesta, toimistotornista, 500 autopaikan pysäköintitalosta sekä linja-autoterminaalista. Kauppakeskuksen omistaa Nordic Real Estate Partners ja 11-kerroksisen toimistotornin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.
Dixistä löytyy päivittäistavaran ja erikoiskaupan liikkeitä, kahvila- ja ravintolamaailma, Vantaan kaupungin palvelupiste sekä VR:n lipunmyynti ja toimistoja. – Haluamme tarjota helppoa ja nopeaa arjen asiointia matkustajille sekä alueella asuville, työskenteleville ja opiskeleville. Tavoitteenamme on tehdä Dixistä Suomen parhaiten palveleva asemakeskus, Asset Manager Joonas Lemström Nordic Real Estate Partnersista.
– Dixi on kokonaisuutena suurin vähittäiskaupan kiinteistösijoituksemme Suomessa. Dixi modernisoi koko Tikkurilaa ja alueen vähittäiskaupantarjontaa. Vastaavanlaista asemakeskusta ei Suomessa ole aiemmin ollut.
Lemström on tyytyväinen kokonaisuuteen. – Viihtyisä, valoisa ja moderni Dixi vastaa hyvin nykypäivän kuluttajien vaatimuksiin. Dixi ei ole iso elämyskeskus WAU-elementteineen, vaan ennen kaikkea toimiva keskus. Rakennuksena Dixi erottuu muusta rakennetusta ympäristöstä edukseen mullistaen koko Tikkurilan ympäristöä alueen uutena maamerkkinä.
– Arvioimme saavuttavamme 4-5 miljoonaa kävijää ensimmäisen vuoden aikana. Dixin avajaistapahtuma houkutteli paikalle noin 60 000 asiakasta, mikä kertoo jo osaltaan siitä, kuinka paljon avausta on odotettu.
Ja matka jatkuu…
Dixin on toteuttanut YIT Rakennus Oy, jolla on Tikkurilan asema-alueen kehittämisessä yli 20 vuoden historia. Dixin rinnalla YIT rakentaa naapuritontille uusia kerrostalokoteja.
– Lähtökohtana on ollut sujuva arki, elämisen laadukkuus ja kestävä kehitys. Dixi on yksi Energianero-kohteistamme, jolle haetaan kansainvälisesti arvostettua Leeds-ympäristö-luokitusta ja sen korkeinta platinatasoa”, liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus YIT:stä kertoo.
Vastaava mestari Jyrki Haka on pari päivää avajaisten jälkeen paikalla tyytyväisin mielin. Hymy on herkässä, onhan takana reilun kahden vuoden tiivis työrupeama. – Kyllä tämä on mittakaavassaan suurin urakkani tähän asti.
Peukaloita Haka ei kuitenkaan jää pyörittelemään, sillä toisen vaiheen valmistelevia töitä tehdään jo. Toisessa vaiheessa rakennetaan lisää liiketilaa sekä toimistotilaa. Tavoitteena on saada valmista vuoden 2016 joulumarkkinoille.
Kolmas ja neljäs vaihe tuo paikalle jälleen lisää liike- ja toimistotilaa, joiden myötä työ jatkuvat vuoteen 2019 asti. Valmistuttuaan Dixin kokonaispinta-ala on noin 34 000 neliötä.
Turvallisuus edellä
Dixin ensimmäinen vaihe on pääsääntöisesti paikalla valettua betonia. Mukana on myös terästä esimerkiksi toimisto-osan rungossa sekä betonielementtejä välipohjissa. Koko terminaalin yläpuolinen rakennus on järeiden pilarien ja jännitettyjen palkkien varassa.
– Pysäköintilaitoksen teräsrakenteinen, katiskaksi kutsuttu paikalla rakennettu ristikkorakenne, oli rakennusteknisesti erittäin vaativa työ, Haka toteaa.
Hankkeen haasteita lisäsi alueella samaan aikaan käynnissä olleet muut rakennushankkeet, kuten YIT:n ja Skanskan kerrostalokohteet. Samaan aikaan käynnissä oli neljä työmaata liki rinta rinnan. Haka kiittää eri toimijoiden tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä, säännöllisiä palavereita sekä harkittua logistiikkaa, joiden ansiosta kaikki sujui vilkkaalla työmaalla hyvin. Rakentamiselle pyhitetyn Ratatien ahkera käyttö vaati tarkkaa suunnittelua.
– Dixin pitkä ja kapea tontti rajautuu päärataan ja aseman reunimmaiseen laituriin 1. Kun rakennetaan tällaisella paikalla radassa kiinni ja monessa paikassa samaan aikaan, yllätyksiä tulee aina. Työturvallisuus hoidettiin hyvällä suunnittelulla ja esimerkiksi suojaseinin ja -verkoin.
– Meillä on kokemusta vastaavanlaisesta rakentamisesta Töölönlahdelle rakennetusta UPM:n pääkonttorista, josta saimme otettua mallia rataturvallisuuden varmistamiseksi. Kokonaisuutena rakentaminen onnistui haasteista huolimatta erittäin hyvin.
Omaa luokkaansa
YIT:n projektipäällikkö Janna Nieminen on Hakan kanssa samaa mieltä: Dixin kehittäminen ja rakentaminen on ollut, ja on vielä jatkossakin, YIT:lle pitkä ja mielenkiintoinen prosessi.
– Hankkeen kehittäminen aloitettiin jo vuonna 2007. Kaavamuutos sai lainvoiman elokuussa 2012 ja rakentamaan päästiin lokakuussa heti rakennusluvan myöntämien jälkeen. Vuokrausaste oli rakennustöiden käynnistyessä noin 50 prosenttia.
Nieminen kutsuu hanketta hybridihankkeeksi, sekoitukseksi eri toimintoja. – Kokonaisuuteen kuuluu Kehärataprojektiin liittyvä asemasilta, joka on rakenteellisesti ikään kuin naimisissa Dixin kanssa. Se tukeutuu Tikkurilan puoleisesta päästään Dixin rakenteisiin, kun taas sen teknisiä tiloja ja tekniikan syöttöreittejä sijaitsee Dixin tontilla. Asemasillalla sijaitsevat liiketilat kuuluvat puolestaan Dixin kauppakeskukseen. Suunnitelmien yhteensovitus on vaatinut säännöllistä yhteydenpitoa eri hankkeiden välillä.
Dixi tekee omassa luokassa Suomen ennätyksen, sillä parkkihallin päälle muotoutuu maan suurin viherkatto. Pinta-alaa katolla on peräti 6 300 neliötä eli kutakuinkin täysimittaisen jalkapallokentän verran.
– Näin tammikuussa viherkattoa ei vielä voi hahmottaa, mutta kesällä tilanne on toinen. Dixin katolle menee maksaruohotoimittajalta koko vuoden tuotanto, joten kyseessä on varsin mittava kokonaisuus, Jyrki Haka hymyilee.
Niemisen mukaan lisähaastetta toteuttamiselle toi koko rakennustöiden ajan toiminnassa ollut juna- ja bussiasema laitureineen sekä niihin liittyen matkustajien turvallisten kulkureittien varmistaminen työmaan kylkeen. Ahtaasta tontista johtuen rakennusmassa työntyy ulokkeena tontin ulkopuolelle katualueen päälle kolmannen kerroksen tasosta ylöspäin.
– Ennen rakennustöiden käynnistämistä neuvottelimme lukuisan määrän sopimuksia maanomistajien kanssa liittyen mm. maa-aluekauppoihin, kunnallistekniikan rakentamiseen, rasitesopimusten laatimiseen, linja-autoterminaalin toteuttamiseen sekä myöhemmin solmittavan Liikenneviraston rakentamissopimuksen pääkohtiin mm. laiturialueen ja asetinlaitetilan muutostöihin liittyen sekä eri tilojen vuokraamiseen, Nieminen kuvailee.
– Myös hankkeen yhtiörakenne on monimuotoinen. Hankekokonaisuus rakentuu kahdelle tontille ja jakautuu yhdeksään kiinteistöyhtiöön. Pelkästään hankkeen hallinnanjakosopimus on lähes 50-sivuinen.
Dixin rakenteille saaminen ja rakentaminen ovat olleet kiireistä ja työntäyteistä aikaa. Haka ja Nieminen voivat hetkeksi huokaista, vaikka katseet ovatkin jo suunnattuna seuraavan vaiheeseen. Rakennuslupa toiselle vaiheelle on myönnetty ja suunnittelu sekä valmistelevat työt käynnissä.
Vertaansa vailla
Rakennesuunnittelun näkökulmasta Dixissä ei juurikaan pystytty soveltamaan tavanomaisia ratkaisuja. Sweco Rakennetekniikka Oy:n projektipäällikkö Juha Kutvonen sanoo, että kohde edusti AA-vaativuusluokkaa, joskin luokitus olisi voinut olla vieläkin vaativampi.
Sweco vastasi rakennesuunnittelun lisäksi Dixin jälkijännitettyjen rakenteiden, teräsrungon sekä betonielementtien tuote- ja valmisosasuunnittelusta. Itse rakennuspaikka asetti suunnittelulle suurimmat haasteet, katsoipa sitä mistä ilmansuunnasta tahansa.
– Rakennuksen itäsivu rajoittuu rataan ja länsisivu katuun. Pohjoispään bussiterminaalin toiminnalliset vaatimukset toivat omat haasteensa, samoin eteläpään 12-kerroksisen toimisto-osan katutason sisäänveto ripustettuine reunapilareineen, Kutvonen kertoo.
– Toiminnalliset tekijät sekä suunnitteluperusteet ja normistot asettivat lukuisia teknisiä vaatimuksia. Kaikesta huolimatta vaativimmatkin rakenneratkaisut pystyttiin optimoimaan kustannustehokkaiksi ja tuotantoystävällisiksi suunnitteluryhmän ja tilaajan myötävaikutuksella. Eri suunnittelualat kattavan suunnittelu- ja lähtötietoaikataulun sekä YIT:n suunnittelunohjauksen ansiosta myös aikataulu piti.
– Kaikki rakenneosat tietomallinnettiin, mikä varmisti korkean laatutason ja rungon nopean asennuksen. Lopputuloksena syntyi tyylikäs ja turvallinen maamerkki, joka on ollut mielenkiintoisena suunnittelukohteena vertaansa vailla. Juuri tämänkaltaisia, erityisen vaativia toimeksiantoja toivomme, sillä niissä olemme parhaimmillamme.
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:lle Dixi on merkittävä hanke: suuri, vaativa ja pitkäkestoinen.
– Aloitimme suunnittelun keväällä 2010 YIT:n toimeksiannosta. Tätä ennen Vantaan kaupunki oli jo pitkään suunnitellut matkakeskusta ja siihen liittyviä erilaisia toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia vaihtoehtoja. Kun tulomme mukaan, liikenteelliset ratkaisut sekä asemasillan ja bussiterminaalin paikat oli jo lukittu sekä rakentamisen rajat ja likimääräinen laajuus haarukoitu, arkkitehti SAFA Teemu Seppälä kertoo.
– Ennen kuin ratkaisumalli löytyi, tutkimme suunnittelutyön alkuvaiheessa mm. radan päälle rakentamista ja erilaisten toimintojen sijoittumista rakennusmassan eri osiin. Suunnitelma ja rakentaminen tuli sovittaa myös asemasiltaan. Lisäksi Vantaan kaupunki asetti suuret vaatimukset arkkitehtuurille, sillä nyt haettiin Tikkurilalle uutta merkkirakennusta.
Seppälä kertoo, että rakennus on nostettu lähes kokonaan pilarien varaan bussiterminaalin päälle. Katutason pinta-ala on pieni suhteessa rakennuksen kokoon, mikä tuotti toiminnalliseen suunnitteluun erityisen haasteen.
– Radan viereen rakentaminen on ollut hyvin tarkkaa, koska junaliikenteeseen ei sallittu yhtään katkoksia. Matkustajaliikenne toimi häiriöttömästi koko rakentamisen ajan aivan rakennustyömaan vieressä ja osittain alla. Myös rataliikenteen eurooppalaisen säännöstön noudattamien oli erittäin byrokraattista vaatien sekä suunnittelijoilta, rakentajilta että tavarantoimittajilta työlään tarkastusprosessin normaalin rakennuslupaprosessin lisäksi.
Uusi muotokieli löytyy
Hybridirakennuksen luonne haastoi suunnittelun. Esimerkiksi runkomitoitus, porrashuoneet ja talotekniset pystykuilut vaativat millintarkkaa yhteensovitusta. Pitkät ulokkeet kadun ja mm. keskeisen liikenneympyrän päällä edellyttivät vaativia rakenteellisia ratkaisuja.
– Bussiterminaalin kattorakenteena on yli kolme metriä korkeat ja kaksi metriä leveät jälkijännitetyt betonipalkit, jotka siirtävät pysäköinnin ja liiketilojen kuormat vaatimusten mukaisille pilarietäisyyksille. Myös rakennuksen pitkä ja kapea muoto tuotti päänvaivaa. Huoltopiha jouduttiinkin nostamaan bussiterminaalin päälle aivan rakennuksen pohjoispäähän.
– Näin suuren rakennuksen sovittaminen hyvin tiukkaan paikkaan oli kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti melkoinen suoritus. Radan varteen haluttiin uutta, suurempaa mittakaavaa ja se vaati olennaisten kaupunkikuvallisten linjojen ja näkymien löytämistä ja huomioimista. Piti löytää myös uusi muotokieli, Seppälä kuvailee.
Rakennuksessa on pyritty sitomaan eri toiminnot yhden tunnistettavan muodon sisään. Yhtenäisellä räystäslinjalla vaihtelevine korkeuksineen ja koko julkisivun yli vedetyllä samanlaisella pintaverhouksella on tavoiteltu poikkeuksellista, julkisen rakennuksen ilmettä.
Julkisivumateriaaleina on käytetty vaaleaa alumiinilevyä ja betonia, korostuksena väripintoja, tavoitteena suurpiirteinen, hieman teollinen yleisilme. Matkustajia opastaa eräänlaisena kohokohtana koko rakennuksen läpi kullankeltainen taitteinen alakattopinta.
Rakennus toteutui Seppälän mukaan suunnitelmien ja odotusten mukaisesti, mutta odottaa vielä seuraavaa vaihettaan. – Vasta toisen rakennusvaiheen jälkeen kokonaisidea hahmottuu täysin. Kokonaisuus myös kaipaa
parikseen Jokiniemen puolelle yleissuunnitelman mukaista rakennusmassaa, johon myös asemasilta toiminnallisesti tulevaisuudessa päättyisi.
Viihtyisän toimivasti
Toimistotornin kymmenestä kerroksesta näkee pitkälle. Taloon joulukuussa 2014 muuttaneen, mm. turpeen ja puupolttoaineen toimittamiseen ja energian tuottamiseen erikoistuneen, Vapon toimitilat ovat näyttävät ja valoisat.
– Tilat suunniteltiin sisustusarkkitehtitoimisto dSignin johdolla meille sopiviksi ja mieleisiksi. Olemme tyytyväisiä ja kaikki on toiminut hyvin, tuotantojohtaja Jouko Latvakangas sanoo.
Monitilatoimistossa työskentelee noin 40 henkilöä. Tiloista löytyy viihtyisä lounge-tyyppinen oleskelutila kahvioineen sekä riittävästi neuvottelutilaa ja erilaisia työskentelytiloja.
– Kun muutto tuli ajankohtaiseksi, Dixi tuli valituksi kustannustehokkaana uudiskohteena ja loistavan sijaintinsa ansiosta. Koska pääkonttorimme on Jyväskylässä, täältä on erittäin kätevät yhteydet kaikkialle, ja Kehäradan valmistuttua myös lentokentälle. Olemme halunneet panostaa henkilökuntamme viihtyvyyteen, ja näissä tiloissa sekin onnistuu.”
