Uusimmasta Quartetosta löysi itselleen tilat Vahanen-yhtiöt. Voimakkaasti kasvanut konserni voi näin sijoittaa suurimman osan pääkaupunkiseudun henkilökunnastaan yhteen osoitteeseen. Loputkin konsernin pääkaupunkiseudun henkilökunnasta siirtyvät nykyisen rakennuksen viereen vuonna 2012 valmistuvaan Quarteton seuraavaan rakennukseen.
Vahasen puolella projektiin osallistunut rakennesuunnittelu-yksikön päällikkö Kari Vikström kertoo, että ennen kuin Quartetto löytyi, konserni tutustui moneen vaihtoehtoon. Selvityksessä osoittautui muun muassa, että riittävällä parkkipaikkatarjonnalla on iso merkitys.
‑ Suuressa osassa vanhoja rakennuksia ei ole tarpeeksi parkkipaikkoja. Täällä meillä on käytössä 140 parkkipaikkaa eli noin puolelle taloon sijoittuvista työntekijöistä, Vikström sanoo.
Ennen sijoittumispäätöstä Vahanen myös tutki, missä päin sen henkilökunta asuu. Näin toimitilahaku kohdistettiin henkilöstön asuinpaikkojen perusteella. Uusi rakennus sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa Kehä I:n, Turun moottoritien ja junaradan tuntumassa.
Ehjän kaupunkikuvan luoja
H-talo liittyy kiinteästi viereiseen G-taloon. Esimerkiksi aulaan sijoittuva valoisa ravintola jatkuu G:stä H-talon puolelle. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:n arkkitehti Niklas Sucksdorff kertoo, että G- ja H-talot piirrettiin samaan aikaan.
H-talosta rakennettiin kuitenkin yhdessä G-talon kanssa ainoastaan pysäköintikellaritilat. Ylempien kerrosten rakennustöihin ryhdyttiin taantuman vuoksi vasta vuoden 2010 toukokuussa. H-talon viereen rakennettavan I-talonkin maanrakennustyöt ovat jo alkaneet.
‑ H-talossa on jatkettu samaa arkkitehtuuria kuin aiemmissa Quarteton taloissa. Se muodostaa kuitenkin selvästi oman kokonaisuutensa ja luo rinteessä ehjän kaupunkikuvan itään päin. Rakennuksissa näkyy ajallinen kerrostuma, joka poikkeaa osin merkittävästikin. On kuitenkin pyritty siihen, että arkkitehtuurimme olisi tunnistettavaa, Sucksdorff sanoo.
Ajan myötä muuttuvat rakennusnormit tuntuvat myös suunnittelussa. Esimerkiksi uusiin paikoitustiloihin tulee suurempi vapaa korkeus, mikä aiheuttaa Sucksdorffin mukaan jonkin verran sovittelua, kun viereisten H- ja I-talojen välillä pitää päästä liikkumaan.
Adhoc-neukkareita ja vetokaappeja
‑ Päätös uusista toimitiloista syntyi lopulta nopeasti viime vuoden maaliskuussa. Siinä vaiheessa pääsimme vielä vaikuttamaan rakenteilla olleen talon tilasuunnitteluun. Esimerkiksi alun perin varastotiloiksi aiottuihin tiloihin tehtiin meille laboratoriotiloja, Vikström kertoo.
Laboratorioita varten piti rakentaa muun muassa vetokaappeja, hätäsuihkuja ja lisää ilmanvaihtoa. Laboratorioita Vahanen käyttää muun muassa erilaisten näytteiden tutkimiseen.
‑ Tilasuunnitteluun käytettiin myös workspace-konsulttia, jonka avulla tilat ja tiloissa tapahtuva toiminta sovitettiin yhteen. Lopullisessa ratkaisussa ovat avotilat pääroolissa. Toimistokerroksissa on myös niin sanottuja adhoc-neuvotteluhuoneita, joissa voidaan pitää pieniä palavereita tai joihin voi vetäytyä puhumaan rauhassa tärkeää puhelua, Vikstöm sanoo.
Asiakasneuvotteluhuoneet ovat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Suurimpaan neuvotteluhuoneeseen mahtuu noin 40 ihmistä ja samaa tilaa käytetään myös koulutustilana.
Toimistotalossa laajat sosiaalitilat
Toimistokerroksia rakennuksessa on neljä. Kuudennessa kerroksessa on teknisten tilojen lisäksi myös monitoimitila, jota voidaan käyttää niin asiakastilaisuuksiin tai yksiköiden sisäisiin palavereihin kuin vaikkapa henkilökunnan salsatunteihinkin. Monitoimitilan ikkunoista ulos katsoessaan ei arvaisi olevansa keskellä vilkasta kaupunkia, sillä siitä näkyy vain viereisen metsän puiden latvoja.
Rakennuksessa on myös toimistotaloksi poikkeuksellisen suuret sosiaalitilat lukittavine vaatekaappeineen. Vikström kertoo, että Vahasen henkilökunta liikkuu paljon työmailla ja tutkimuskohteissa, mitä varten tarvitaan asianmukaiset varusteet. Kenttävaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten tarvitaan paljon tiloja. Sosiaalitilojen yhteydessä on myös suihku- ja pesutilat, joiden yhteydessä henkilöstölle järjestetään viikoittain hierontaa.
Osa neuvottelutiloista on kalustettu siirtoheittimellä ja osa suurinäyttöisellä tv:llä. Osassa sisäisiä neuvotteluhuoneita on myös niin sanottu smartboard, jonka avulla voidaan Vikströmin mukaan kätevästi pitää etäpalavereita esimerkiksi Jyväskylän konttorin kanssa.
‑ Smartboard on toimivaa ja yksinkertaista tekniikkaa, mistä kertoo sekin, että se on käytössä muun muassa espoolaisissa kouluissa. Taulun avulla voidaan eri toimipisteissä käsitellä samanaikaisesti samaa tiedostoa. Tekniikka myös taltioi taululle käsin kirjoitetut tekstit, Vikström kertoo.
Yhteisöllisyys esiin tilasuunnittelussa
Avokonttoreissa ihmisten yksityisyyden tarpeeseen on kiinnitetty huomiota niin, että vastakkain olevat työpisteet on erotettu särmein. Tilojen valaistus on hyvä ja jäähdytyspalkit ovat riittävän korkealla, jottei työntekijöille synny vedon tunnetta.
Kussakin toimistokerroksessa on reilunkokoinen keittiö istumaryhmineen. Tämä on Vikströmin mukaan omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä ennemmin kuin alkuperäisisten suunnitelmien mukaiset kaksi pientä keittiötä.
Vahasella on tietoisesti tuotu eri ammattiryhmiä samoihin tiloihin. Esimerkiksi arkkitehdit ja talotekniikan ammattilaiset ovat näin päässeet keskenään läheiseen kosketukseen.
Yhdessä laboratorion huoneessa on mahdollisuus tehdä tulitöitä. Eräässä toisessa huoneessa taas voidaan säädellä kosteusolosuhteita. Siellä voidaan esimerkiksi selvittää kosteuden vaikutusta materiaalien käyttäytymiseen.
Vahasen rakennusfysiikkayksikkö osallistui rakentamisen laadunohjaukseen tiiviissä yhteistyössä omaehtoisen urakoitsijan rinnalla. Ulkovaipparakenteiden ilmatiiviyttä parannettiin Vahasen ohjeilla ja erinomainen lopputulos todettiin lämpökuvauksin, joilla viimeisetkin vuotopaikat löydettiin ja tiivistettiin.
Nopeassa aikataulussa betonilattioiden riittävä kuivuminen on aina kriittistä. Olosuhdehallinnan ohjauksella ja tarkoilla kosteusmittauksilla päällystysaikatauluun pystyttiin tekemään tarpeelliset tarkennukset, jotta lattianpäällysteen kiinnittämiseen käytettävä liima ei joutunut missään sietokykyään suurempaan kosteusrasitukseen. Näin varmistettiin moitteeton sisäilman laatu, jota liian useissa tämänkin päivän hankkeissa edelleen heikentää lattianpäällysteiden kemiallisesta vaurioitumisesta syntyvät päästöt.
Laboratoriotiloille oma ilmanvaihto
Vahanen jatkaa jo aiemmissa toimitiloissa saamansa Green Office -statuksen mukaista toimintaa myös Leppävaarassa. Esimerkiksi tulostaminen on tarkoituksellisesti keskitetty kunkin kerroksen tulostushuoneeseen.
Uuden talon hyviin puoliin Vikström laskee myös sen, että kulunvalvonta on uudenaikainen ja että kulunvalvontaryhmiä on helppo perustaa.
Pöyrylllä kohteen LVI-suunnittelusta vastannut Seppo Markkanen kertoo, että laboratoriotilojen ilmanvaihtoa varten saatiin muutetuksi alun perin kellarikerroksen ilmanvaihtokoneeksi aiottu kone. Muun muassa vetokaappeja varten piti hankkia erillispoistot, joita varten löytyi reitti yhden porrashuoneen kupeesta, jossa rakennusrunkoa voitiin vähän levittää.
Quartetto-projekti A-talosta H:taloon on kestänyt kymmenisen vuotta. Tänä aikana myös rakennus- ja ilmanvaihtomääräykset ovat kehittyneet.
‑ Talojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muuntojoustavuuteen, jossa toimistotilat pitää voida tarvittaessa muuttaa esimerkiksi koulutustilaksi tai atk-luokaksi. Tällöin muuttuvat myös ilmanvaihdon tarpeet, Markkanen huomauttaa.
Toimistokerrokset rakennettiin kahdeksassa kuukaudessa
Talon rakennuttaneen ja rakentaneen Rakennusosakeyhtiö Hartelan rakennuspäällikkö Ari Koskenoja kertoo, että H-talo valmistui vaiheittain. Vuonna 2007 aloitetut pysäköintikerrokset saatiin valmiiksi keväällä 2009. Pysäköinnin päälle rakennetut toimistokerrokset valmistuivat nopeasti vuonna 2010 kahdeksassa kuukaudessa. Laboratoriotilojen muutostyöt valmistuivat tämän vuoden tammikuussa.
‑ Rakennustyöt sujuivat valmiin pohjan ansiosta nopeasti. Kellarin kannessa oli pultit valmiina, joista jatkettiin. Rakennuksen aloittamisen ajoitti ennen muuta elementtien saatavuus, Koskenoja sanoo.
Rakennustöiden aikana voitiin tukialueena käyttää viereistä tonttia. Myös valmiita kellaritiloja hyödynnettiin tavaran varastoinnissa ja työmaan tukitoimissa.
Projektipäällikkö Seppo Haapalainen Insinööritoimisto SRT Oy:stä kertoo, että H-rakennus oli kahdeksas samalla tiimillä suunniteltu talo. Rakennus on toimistotalolle tyypilliseen tapaan tehty pilari-palkki-rakenteella. Välipohjat ovat ontelolaattoja. Julkisivuelementit ovat punaruskealla tiililaatalla päällystettyjä sandwich-elementtejä.
Jäykistävinä rakenteina on käytetty hissikuiluja. Katujulkisivu on lasinen. Poikkeuksellisen tästä kohteesta teki Haapalaisenkin mukaan taantumasta johtunut vaiheittainen rakentaminen.
Kiinteistöjohto ajoissa mukaan
Myös muita Quarteton rakennuksia hoitavan KJ-Kiinteistöjohto Oy:n toimitusjohtaja Osmo Hiltunen kertoo, että yritys tuli mukaan H-talon järjestelyihin noin puolta vuotta ennen valmistumista.
‑ Usein yritykset tuntuvat ajattelevan, että kyllä parin viikon tutustuminen riittää kiinteistöjohtoa varten, mutta niin lyhyessä ajassa ei saada asioita kunnolla otetuiksi haltuun, Hiltunen sanoo.
KJ-Kiinteistöjohto vastaa yrityspuiston johtamisesta, johon kuuluu hallinnollisen, taloudellisen ja teknisen johtamisen lisäksi myös vuokralaisten tyytyväisyydestä huolehtiminen ja käyttäjäpalveluiden johtaminen. Keskeiset käyttäjäpalvelut ovat aulapalvelu, tilaturvallisuuden palvelut ja ympäristöpalvelut. Hiltusen mukaan yritykset kiinnittävät nykyään erityisen paljon huomiota nimenomaan ympäristönäkökohtiin.
KJ-Kiinteistöjohto on johtanut Quartetton kiinteistöjä kymmenen vuotta. Tänä aikana Hiltunen arvioi muutoksen kohteiden suunnittelussa näkyvän ennen muuta siinä, että toiminnallisuus on parantunut muun muassa niin, että pääsisäänkäynnit ja vastaanotot suunnitellaan palvelemaan useampaa taloa. Tähän on selvä syy: kustannussäästöt. Kun yhteiset kustannukset voidaan jyvittää suuremmalle rakennuspinta-alalle, saadaan palvelut tuotetuiksi tehokkaammin.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
Uusimmasta Quartetosta löysi itselleen tilat Vahanen-yhtiöt. Voimakkaasti kasvanut konserni voi näin sijoittaa suurimman osan pääkaupunkiseudun henkilökunnastaan yhteen osoitteeseen. Loputkin konsernin pääkaupunkiseudun henkilökunnasta siirtyvät nykyisen rakennuksen viereen vuonna 2012 valmistuvaan Quarteton seuraavaan rakennukseen.
