Leppävaaran uimahalli
[Best_Wordpress_Gallery id=”90″ gal_title=”Leppävaaran uimahalli”]
Teksti ja kuvat: Matti A. Kallio
Uimahallin rakennuttaja on Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitos, pääsuunnittelusta on vastannut Pöyry Finland Oy. Kohteen pääurakoitsijana on toiminut Rakennusosakeyhtiö Hartela.
Ramboll on vastannut geo- ja rakennesuunnittelusta.
– Hanke alkoi marraskuun lopussa vuonna 2013 mittavilla vanhan hallin pintarakenteiden purkutöillä sekä uuden hallin maankaivuu- ja paalutustöillä. Vaativat betonirunkotyöt tehtiin pääosin vuoden 2014 aikana.Vuonna 2015 suoritettiin teräsaltaiden asennukset sekä pääosa mittavista laatoitustöistä. Kesällä 2015 päästiin aloittamaan vedenkäsittelytekniikan ja talotekniikan toimintatarkastukset ja heti perään toimintakokeet lohkokohtaisesti. Rakennusprojekti valmistui urakkasopimuksen mukaisesti marraskuun lopussa viime vuonna, hankepäällikkö Risto Suonio Espoon Tilakeskus-liikelaitokselta kertoo.
Uimahalli on paljon muutakin kuin silmin nähtävää tyylikkyyttä. Se on automaatiojärjestelmien ohjaama laitekokonaisuus, jossa eri talotekniset ja laitetekniset järjestelmät palvelevat käyttäjiä. Järjestelmät takaavat käyttäjille miellyttävän ja terveellisen sisäilman ja veden laadun sekä turvallisen käyttöympäristön. LVI-tekniset järjestelmät ja rakennusautomaation on suunnitellut Arkins
Suunnittelu Oy ja vedenkäsittelyn Suomen Kylpyläsuunnittelu Oy.
Alkuperäinen ja uusi arkkitehtuuri sulautuvat yhdeksi
– Arkkitehti Osmo Lappo on suomalaisen betoniarkkitehtuurin keskeisimpiä tulkitsijoita. Leppävaaran alkuperäinen uimahallirakennus vuodelta 1969 on voimakas rakenteellinen kokonaisuus. Arkkitehtuurin keskeinen teema on jäntevä teräsbetoninen kannatinjärjestelmä, arkkitehti SAFA Lars-Magnus Ollonquist toteaa.
Veistoksellinen rakennus on kuitenkin ilmava ja avautuu lasipintojen kautta ympäröivään maisemaan. Nämä seikat ovat tehneet siitä vaativan peruskorjaus- ja laajennuskohteen. Uuden osan massamuodot myötäilevät olevan teräsbetonirakennuksen plastiikkaa, mutta materiaaleiltaan ja väreiltään uudet rakennusosat ovat tätä päivää. Aukotukset, lasiviillot ja massan sisäänvedot viimeistelevät katumaiseman fasadit. Uuden rakennuksen ja maauimalan myötä massa palasteltuu geometrialtaan suuresta kokonaisuudesta käyttäjän mittakaavaan miellyttävällä tavalla.
– Rakennusvaiheessa yhteen sovitettiin tarkasti kaiken uuden tekniikan toteutus ja lopulliset sijoittelut siten, että vanha hallitila kaikesta uudesta huolimatta säilyttää alkuperäisen tunnelmansa. Laajennuksen haasteena oli pitkänomaiseen pohjaratkaisuun ohjannut kaava ja osaltaan myös vanhaan rakenteeseen liittyminen eri kerroksissa kaikkea saumakohdassa olevaa purkamatta, arkkitehti SAFA Eero Mustonen kertoo.
Vanha rakennus ja uuden rakentaminen kävi läpi monta vaihetta. Teräsbetoninen rakennus purettiin koville pinnoille ja rakenteita myös vahvistettiin. Tämä ei kuitenkaan näy hallin rakenteissa, jotka säilyivät arkkitehtuurin keskeisenä teemana.
– Leppävaaran uimahallin ja maauimalan rakennukset ja rakenteet on perustettu paaluille. Tontin eteläosassa maauimalan uima-altaiden maanalaiset tasausaltaat ja huoltotunnelit on tehty tuettuina kaivantoina. Tähän on vaikuttanut pohjavesitilanne. Pihat ja putkilinjojen kohdat on vahvistettu pilaristabiloimalla. Vanhan rakennuksen edusta, johon laajennusosa liittyy kiinteästi,
tuettiin kallioon ankkuroidulla porapaaluseinällä. Kantavia teräsbetonirakenteita on vahvistettu teräsrakenteilla, Timo Turunen Ramboll Oy:stä kertoo.
Näkymätöntä mukavuutta
– Uimahallien tekniikkakokonaisuus koostuu monista laitejärjestelmistä, joita usein ohjaavat niiden omat ohjaus- tai automaatiojärjestelmät, esimerkkeinä veden käsittely, valaistuksen ohjaus ja kulunvalvonta. Ne ovat kuitenkin kiinnityksissä taloautomaatioon.
Taloautomaation rooli on siksi kahdenlainen. Se monitoroi ja säätää sisäilman laatua tarpeen mukaan, mutta samalla välittää hälytyksiä muista järjestelmistä huoltovastuullisille henkilöille.
– Kukin allashuone on oma sisäilmamiljöö, josta huolehtii oma ilmanvaihtolaitteisto. Kyse on altaan veden haihtumisen aiheuttaman kosteuden, sisäilman lämpötilan ja painesuhteiden hallinnasta. Huoneen ilmatilan lämpötilaa ja kosteutta mitataan tiloihin sijoitetuilla mittausantureilla useammasta paikasta. Olosuhteita hallitaan niin, että hallitilaan puhallettava tuloilma
käsitellään mittausten antamien tietojen perusteella halutun laatuiseksi. Tuloilma koostuu ulkoilmasta ja sen sekaan sekoitettavasta poistoilmasta sopivassa suhteessa. Korvaava ilma sekä lämmittää allashuonetta että pitää ilmankosteuden halutuissa rajoissa, Miikka Holappa kertoo.
Olosuhteet haihtumiselle vaihtelevat. Tyyni altaan vedenpinta ei haihduta niin paljoa kuin loiskuva vesi.
Puhdasta vettä
Veden laadun ja sen valvonnan määrittelee terveydensuojelulaki, joka antaa puitteet laitoksen suunnittelulle ja kunnossapidolle. Turvallisuuden lisäksi kysymys on viihtyvyydestä.
Leppävaaran uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä on toteutettu painehiekkasuodattimilla. Suodattimissa on suutinpohjat, joiden päällä on karkeaa hiekkaa, jonka päällä on hienoa hiekkaa. Päällimmäisenä massakerroksessa on aktiivihiili.
– Vedenkäsittelyjärjestelmä sisältää kokonaisuudessaan kuusi vedenkiertoa: neljä kiertoa sisäaltaille ja kaksi ulkoaltaille. Yksittäinen vedenkierto sisältää tasausaltaan, josta suodatuspumput painavat veden painehiekkasuodattimien läpi uima-altaaseen. Uimaaltaaseen vesi johdetaan altaan pohjasta. Uima-allasvesi poistuu altaasta pintapoistona painovoimaisesti loiskekourussa takaisin samaan tasausaltaaseen.
Kahdessa vedenkierrossa on otsonaattorit ja yhdessä tehokas UV-laite. Kaikissa vedenkierroissa on kloorin mittaus ja -annostelu. Kloorin reaktiotuotteet poistetaan aktiivihiilellä, jota on jokaisessa painehiekka- ja aktiivihiilisuodattimessa. Sitoutunutta klooria vähentää myös UV-säteilijä.
Teräksen kauneutta sinisen veden välkkeessä
– Kaikki Leppävaaran uima-altaat ovat jaloteräksisiä. Altaat kootaan moduuleista, joissa ovat kiinni loiskevesikourut, kaiteet, ikkunat ja valaisimet. Rakenne on itsekantava, ja pinnat ovat helppoja pitää puhtaana. Yöaikaan esiohjelmoidut pohjarobotit puhdistavat tasaisen teräspinnan tehokkaasti, Aki Johansson Akijan Oy:stä kertoo.
Rakenne on käytännöllinen rakentajalle, huollolle ja käyttäjille. Teräsaskelmien nypyläpinta antaa hyvän otepohjan. Altaat ovat erittäin mittatarkkoja; sillä on merkitystä, kun kilpauimarit kurottavat kämmeniään kohti altaan reunaa.
