Asukasluvun kasvun sekä palvelujen järjestämisvelvollisuuden lisääntymisen myötä myös Kirkkonummen kunnan työntekijöiden määrä on noussut. Toimipisteiden ja henkilökunnan hajasijoittuminen noin 10 eri paikkaan oli aiheuttanut välillisiä lisäkustannuksia, sekä huonontanut palvelujen saatavuutta ja toimialojen välistä yhteistyötä.
Kunnantalon uudenlainen toteutusmalli perustui kiinteistöosakeyhtiömuotoon: kunta on uudisrakennuksessa vuokralla, ja samalla osaomistajana rakennuttajana toimineessa kiinteistöosakeyhtiössä. Toisena osakkaana on Keva, aiemmalta nimeltään Kuntien eläkevakuutus. Kunnalla on mahdollisuus lunastaa rakennus kokonaan itselleen 15 vuoden kuluttua.
Kunta vuokralaisena
Kevan rakennuspäällikkö Matti Heino kertoo, että ensimmäisiä tunnusteluja yhteistyön käynnistämiseksi Kirkkonummen kunnan kanssa tehtiin vuoden 2008 keväällä.
– Kunnan hankesuunnitelman tarkennuttua voitiin tehdä kustannuslaskelmat kesän 2008 jälkeen. Sopimukset päästiin allekirjoittamaan saman vuoden syyskuussa. Siitä eteenpäin suunnittelu ja rakentaminen siirtyivät perustetun Kiinteistö Oy Kirkkonummen kunnantalon hoitoon.
Kunnantalon aikaansaamisen suurimmiksi haasteiksi Heino näkee samat seikat kuin rakennushankkeissa yleensäkin, eli suunnitelmien tason, rakentamisen laadun ja työmaan aikataulun.
– Näitä rakennuttaja saa vahtia ja paimentaa. Kustannuksistakin keskusteltiin, mutta budjetissa ja aikataulussa kuitenkin pysyttiin. Tämä toteuttamismalli voidaan siis todeta onnistuneeksi.
Rakennuttajakonsultiksi valittiin tarjouskilpailun perusteella ISS Proko Oy, jossa tehtävää hoiti Antti Vesanto.
Uudisrakennuksen autohalliin vievän ajoreitin kunta kaavoitti naapuritalon läpi. Yhteistyöllä siitäkin selvittiin.
Ennen notkahdusta
Ennen tätä hanketta Kirkkonummelle oli suunniteltu kaksi toteuttamatta jäänyttä kunnantaloa. Nyt valmistuneen uudisrakennuksen investointipäätökset tehtiin ennen taloustilanteen notkahdusta, ja rakentamisen rahoituksella haluttiin rasittaa kuntaa mahdollisimman vähän, kertoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.
Kunnan aikaisemmassa käytössä olleista tiloista osa oli korjauksen tarpeessa ja osa oli vuokratiloja. Uudenlaisella toimintamallilla toteutettu kunnantalo teetti sekin paljon työtä kunnan taholla, toteaa Kirkkonummen kunnan toimialajohtaja Ewa Forstén.
Kuntakeskuksen kehittämisen johtoryhmä sai vuonna 2004 tehtäväksi laatia hankesuunnitelman kunnantalolle, sekä selvittää vaihtoehtoiset rahoitusmallit. Seuraavana vuonna kunnanhallitus siirsi tehtävän kunnanhallituksen nimeämälle kehittämisryhmälle.
Päätös kunnantalon toteuttamisesta kiinteistöosakeyhtiö muotoisena tehtiin joulukuussa 2006. Rakennusaluetta koskeva Ervastintien asemakaava sekä asemanseudun 1-vaiheen asemakaavat hyväksyttiin seuraavan vuonna.
Kirkkonummen kunnan ja Kuntien eläkevakuutuksen hyväksyttyä kunnantalon hankesopimuksen ja hankesuunnitelman sopijaosapuolet perustivat Kirkkonummen kunnantalo Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön vuonna 2008. Hankkeen toteutusta, koordinointia ja päätöksentekoa varten perustettiin rakennustoimikunta.
Suunnittelu käynnistyi tammikuussa 2009. Kunnantalon tulevat käyttäjät antoivat oman panoksensa, ja kunnanhallitus sai hyväksyttäväkseen suunnitteluvaiheiden tilakaaviot ja piirustukset.
Pysäköintitalo, johon on sijoitettu osa kunnantalon pysäköintipaikoista, toimi sisarprojektina kunnantalohankkeelle. Pysäköintitalo palvelee keskustan asiakasliikennettä sekä liityntäliikennettä Kirkkonummen matkakeskuksen valmistuttua. 379-paikkaisen pysäköintilaitoksen rakensi Lujatalo Oy.
Kansainvälistä menestystä
Rakennuksen arkkitehtuurista vastannut arkkitehtitoimisto Sigge Oy tunnetaan muun muassa Suomen Berliinin suurlähetystön, sekä Åbo Akademin Arkenin suunnittelijana. Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Pekka Mäen mukaan Kirkkonummella suunnittelun lähtökohtina olivat toimintojen mahduttaminen kompaktille tontille sekä julkisivujen ilmeen sovittaminen ympäröivään rakennuskantaan.
Kunnantalon julkisivumateriaaliksi valittiin eläväpintainen käsinlyöty, tavanomaista pidempi ja litteämpi tiili tanskalaiselta Peterzeniltä. Tiilipintojen verhoamaa tummahkoa massaa jäsentävät ikkunapinnat ja niitä varjostavat metallisäleiköt.
Sisätilat kokoaa talon läpi ulottuva keskusaula ja sen pääporras. Sisäporrasta reunustaa ylhäältä alas asti ulottuva punottu kupariverkko.
Aulaa kiertävät toimistotilat avautuvat silkkipainokuvioidun lasiseinän kautta keskusaulaan. Toisessa kerroksessa aulatila jatkuu terassina rakennuksen siipien suojaamalle sisäpihalle.
Sisääntulokerrokseen sijoittuvat vahtimestari- ja vastaanottopalvelut, auditorio, kunnanhallituksen huone, ryhmähuoneet, atk-palvelut sekä yleisölle avoin kahvila-ravintola. Ravintolapalveluja voidaan hyödyntää kahden erillisen sisäänkäynnin ansiosta myös virastojen aukioloajan ulkopuolella.
Neuvottelutiloista Kirkkonummen kunnalla oli huutava pula. Valtuustosalina palvelevaan auditorioon ja ryhmähuoneisiin on pääsisäänkäynnin lisäksi itsenäinen sisäänkäynti rakennuksen sivulla.
Kunnantalon toisesta kerroksesta löytyvät perusturvan sosiaalipalvelut. Samasta kerroksesta lähtevä lasiseinäinen yhdyssilta liittää viereisessä kiinteistössä sijaitsevat yhdyskuntatekniikan toimialat uuteen kunnantaloon.
Kolmanteen kerrokseen sijoittuu kunnan sivistystoimi, ja neljänteen kerrokseen hallinto. Kattokerroksessa on sosiaalitilat saunoineen ja kokoustiloineen. Pääportaan tuntumaan kullekin kerrostasanteelle on sijoitettu odotustiloja sekä neuvottelu- ja vahtimestaritiloja.
Sisustuksesta
Kirkkonummen kunnantalon sisustuksesta vastasivat Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:ssä yhteisesti sisustusarkkitehti Mikael Mantila ja arkkitehdit Pekka Mäki sekä Rauno Lehtinen. Yhtenä sisustuksen erityispiirteenä on kuparin käyttö. Patinoituessaan kuparin väri muuttuu, ja kokonaisuus saa muuttuvaa ilmettä.
Kuparia on käytetty kunnantalon julkisivuissa, joten kupari sisustuksessa on luontevaa jatkoa rakennuksen ulkomuodolle. Punottua kupariverkkoa pääportaan ympärillä koko aulan korkeudelta on näyttävä, mutta lämmin tehokeino. Samaa kupariverkkoa on lisäksi valtuustosalin seinillä.
Silkkipainokuvioitu lasipinta toimistohuoneiden aulan puoleisissa seinissä muodostaa kuparille ja käytetylle puumateriaalille tyylikkään vastaparin. Aulan katossa oleva ikkuna ja alueen valaistus on luotu tuomaan myös materiaalien ominaisuuksia esiin.
Silkkipainokuvio jatkuu myös rakennuksen ulkopuolisissa lasipinnoissa, joten sisätilat ja ulkotilat nivoutuvat yhteen myös yksityiskohdissa.
Sisäaulojen väriteema vaihtuu kerroksittain sinisestä vihreään ja keltaiseen. Kalusteisiin on valittu seinäpinnan väritystä myötäileviä tai täydentäviä sävyjä.
Tyypilliset toimistorakenteet
– Kirkkonummen kunnantalon rakenteiden suunnittelu tehtiin 3D-mallintamalla, mikä on jo muodostunut käytännöksi uudisrakennusten suunnittelussa, kertoo rakenteista vastannut diplomi-insinööri Sami Lampinen WSP Finland Oy:stä.
Talon runko on liittopilari-WQ-palkkeineen tyypillinen toimistojen runkoratkaisu. Rakennus ei ole täysin suorakulmainen, joten valittu ratkaisu toimi erityisen hyvin tässä kohteessa. Ontelolaattojen vahvuudeksi valittiin 400 mm pitkien jännevälien takia.
Perustustapa vaihtuu RR-paaluista kallion- ja maanvaraiseen perustukseen. Rajakohdalla lyhyiden paalujen alueelle sijoitettiin porapaaluja, jotka porattiin metrin verran kallioon.
Julkisivujen kerroksittain kannatetut tiilimuuraukset yhdessä termorankaseinien ja julkisivujen kanssa aiheuttivat detaljisuunnittelulle haasteita. Julkisivujen detaljoinneissa kiinnitettiin erityistä huomiota kylmäsiltojen minimointiin sekä ilmatiiveyteen.
Pihakansi tehtiin paikalla valetulla pilarilaatastolla, joka mitoitettiin liikennekuormalle sekä kestämään palokunnan tikasauton aiheuttamat kuormat. Parkkikellariin kulkevan ajoyhteyden korkeutta rajoittaa yläpuolisen Senaattori-kiinteistön alin kohta.
Maaperän kunnostuksesta rakentamiseen
Kirkkonummen kunnantalon pääurakoitsijana toimi rakennusyhtiö Peab Oy. Työpäällikkö Heikki Korpela toteaa kohteen olevan todella huomattava rakennus kunnan keskustassa: arkkitehtonisesti puhutteleva, ja rakennettu korkeatasoisista materiaaleista.
Rakentajien näkökulmasta kunnantalon suurimmat haasteet olivat lähtötiedoista poikkeavat pohjaolosuhteet, suunnitelmien täydentyminen rakennustyön aikana sekä lisä- ja muutostöiden määrä.
Kunnantalon tontilta löytynyt pilaantunut maaperä vaati kunnostamista, mikä luonnollisesti viivytti rakennustöitä. Kun päästiin rakennuksen rungon paikallavalutöihin, kohdattiin poikkeuksellisen runsasluminen talvi.
Kaikki työmaan erityispiirteet eivät suoraan sopineet tuotantoon. Muun muassa pintabetonilattioiden liitos ulkoseiniin, sekä parkkihallin ja yläpuolisen toimistokerroksen rakenteellinen lämmöneristys pehmeällä eristeellä toivat lisäpohdittavaa.
Aikataulua jouduttiin muuttamaan kahteenkin otteeseen, ja talotekniikkaurakoiden resurssit joutuivat hetkittäin tiukalle. Käyttäjät pääsivät kuitenkin muuttamaan sisään sovitun aikataulun mukaisesti.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
