Jokirannan Loft-Tehdas
[Best_Wordpress_Gallery id=”130″ gal_title=”Jokirannan Loft”]
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen Kuvat: Aki Aro
Turussa Aurajoen varrella on vuonna 1934 rakennettu ja vuonna 1958 laajennettu Wärtsilä Oyj:lle kuulunut L-tehdas. L-mallisen tehtaan joen suuntainen sakara on ollut dieselmoottoreiden asennushalli vuoteen 2004.
Arkkitehtisuunnittelun tekijäksi valikoitui Wärtsilän järjestämän kehitysideakilpailun kautta Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy. Hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Kari Haroma sanoo, että rungoltaan poikkeavan vanhan rakennuksen kehittäminen on haastavaa, mutta haasteet ovat positiivisen innostavia, kun suunnittelijan täytyy oivaltaa.
– Suunnittelussa oli mukana noin 20 eri alojen suunnittelijaa ja konsulttia, se on kolminkertainen määrä normaaliin verrattuna, YH Kodit Oy:n aluepäällikkö Mikko Lipponen toteaa.
Rakennukseen on nyt valmistunut 16 loft-asuntoa neljään portaaseen ja kuuteen kerrokseen. Jokainen porras on oma asuntoosakeyhtiönsä.
– Tärkeintä on rakennuksen ainutkertainen sijainti joen rannalla, ja se, että rakennuksella ja paikalla on historia ja tarina. Wärtsilä oli yksi suurimmista työllistäjistä alueella, lähes jokaisen turkulaisen sukulainen tai omainen on ollut siellä töissä, Kari Haroma sanoo.
Kaavoittaja halusi rakennukseen monipuolista käyttöä, siksi Loft-Tehtaassa on myös toimistoja: kaksi 500 neliön tilaa sekä viisi 50–100 neliön tilaa rakennuksen keskellä.
Kuoret jäivät
Loft-Tehtaan työmaa käynnistyi purkutöillä ja rakenteiden puhdistamisella kesällä 2014.
– Talosta jäi purkujen jälkeen ulkoseinät ja betonipilarit, kaikki muu on uutta, välipohjatkin valettiin uudestaan, Jatke Länsi-Suomi Oy:n tuotantojohtaja Petri Mäkitalo kertoo.
Mäkitalon mukaan rakennus oli aikoinaan tehty puupaaluille, ja ne olivat selvitysten mukaan kunnossa, mutta rakennus päätettiin kuitenkin paaluttaa uudestaan teräspaaluille. Dieselmoottoritehtaan jäljiltä ollut alapohja kapseloitiin.
– Museovirasto totesi, että suojeltuun julkisivuun ei saa koskea. Vain rikkinäiset tiilet vaihdettiin, eikä seinää lisäeristetty joitain mahdollisia kylmäsiltakohtia lukuun ottamatta. Asuntoihin tehtiin ranskalaisia parvekkeita, muut eivät olleet sallittuja, Mäkitalo sanoo ja toteaa yhteistyön sujuneen hyvin Museoviraston kanssa.
Loft-Tehtaassa on keskitetty koneellinen ilmanvaihto sekä kaukolämmitys ja -jäähdytys. Lämpöä jaetaan lattian kautta, viileää jäähdytysyksiköistä asuntojen katoissa.
Oivalluksesta parempi tilatehokkuus
Loft-Tehtaan majesteettinen rakennus oli arkkitehtitoimisto Haroma & Partnersille tuttu jo entuudestaan.
– Olemme muutamaan otteeseen ennen tämän projektin alkua tutkineet rakennusta erityyppisiä ratkaisuja varten, mutta silloin aika ei vielä ollut kypsä kiinteistökehitykselle, arkkitehti SAFA Renni Haroma kertoo. Suunnittelun reunaehtoja oli julkisivun vahva aukotus.
– Se piti ottaa huomioon suunnittelun joka vaiheessa. Ikkunoiden pystylinjat näyttävät kiertävän symmetrisesti rakennusta, mutta dimensioissa on pientä heittoa, Haroma toteaa.
Toinen mietittävä oli rakennuksen 30 metrin syvyys; kaikki asunnot eivät avaudu joelle.
– Vaatii osaamista saada järkeviä pohjaratkaisuja rungon sisään. Yleensä rungon syvyys ratkaistaan ylisyvällä porraskäytävällä rakennuksen keskellä. Me emme tehneet niin. Rakennuksessa on neljä tavallista porraskäytävää ja kaksi puolilämmintä sisäpihaa, jotka ovat kuin hotellin lobby-tiloja. Niille avautuvista asunnoista on hieno taustamaisema: koko rakennuksen korkuinen sisäpiha on valaistu.
– Tällä ratkaisulla saatiin suurempi tilatehokkuus, ehkä jopa 2000 neliötä enemmän myytävää huoneistoalaa, Renni Haroma sanoo.
Robustin ja modernin viileyden kohtaaminen
Loft-Tehtaan asuntojen suunnittelussa haluttiin ehdottomasti säilyttää rakennuksen historia näkyvissä.
Loft-asunnoille on tyypillistä tilojen jakamattomuus, ja se toteutuu myös Loft- Tehtaassa: asunnoissa on avointa wc- ja kylpytiloja lukuun ottamatta. Keittiön ja saniteettitilojen moderni, pelkistetty valkoisuus synnyttää Haroman mukaan robustin rakenteen kanssa kontrastia, jota ei uudisrakennuksista löydy.
YH Kodit Oy:n Mikko Lipponen toteaa, että nykyään rakennetaan pieniä asuntoja, mutta Loft-Tehdas poikkeaa valtavirrasta: talossa on paljon isojakin asuntoja, korkeaa tilaa, life style -tyyliä.
– Jotain vähän enemmän ihmisille, jotka ostavat asunnon itselleen, Lipponen sanoo.
Loft-Tehdas on poikkeus YH Kotien asuntosalkussa, jossa on paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
– Olemme kuitenkin tehneet perustajarakennuttamista vuosien varrella. Loft oli paikka tuoda esiin meidän monipuolista tekemistä; osaamisemme ja kilpailukykymme soveltuvat vaativiin kohteisiin, Lipponen sanoo.
– Olemme tyytyväisiä. Kysyntää on hyvin, näytöillä käy paljon väkeä. Pääosa ostajista on paikallisia, mutta joukossa myös yllättävän paljon pääkaupunkiseutulaisia, jotka ovat ostaneet Loftista kakkosasunnon.
Loft-Tehtaan myynnissä olevien asuntojen hinnat ovat 5000–6200 euroa neliöltä. Ylimpien kerrosten asuntojen hinta on ollut noin 6500 euroa neliöltä, sisäpihan puolelta asunnon saa noin 4500 eurolla neliöltä.
Jokirannan Loft-Tehdas, Turku
Rakennuttaja: YH Kodit Oy, Jatke Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Lauri Pyyhtiä Oy
LVI-suunnittelu: Siikon Oy
Rakennusurakoitsija: Jatke Oy
LV-urakoitsija: Vesijohtoliike Honka Oy
I-urakoitsija: Are Oy
Sähköurakoitsija: Ampeerix Oy
Automaatiourakoitsija: Trendec T:mi
