Dipoli
Teksti: Jari Peltomäki Kuvat: Mikael Lindén
Dipoli tarjoaa koko Aalto-yhteisölle ja sidosryhmille kohtaamispaikkoja, työtiloja sekä tapahtuma- ja näyttelytiloja. Dipolissa vuosina 2015–2017 tehty peruskorjaus kunnioittaa talon suunnitelleiden arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän alkuperäisiä suunnitelmia. Vuonna 1966 teekkareille valmistunut Dipoli oli Pietilöiden ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. Rakennuksen luonnonmuotoja jäljittelevä muotokieli oli radikaali ja omaleimainen. Alkuperäinen rakennus oli huolellisesti rakennettu, ja se oli säilynyt verrattain hyvässä kunnossa. Talotekniikka ei kuitenkaan enää ollut tätä päivää, vaan se piti uusia kokonaisuudessaan.
Kaikkea peruskorjausta ohjasi sekä Dipolin julkisivujen että interiöörin muuttamattomuuteen velvoittava SR1-suojelupäätös. Alkuperäisiä rakenteita, joita oli pakko purkaa, rakennettiin laajasti uudelleen lähtötilannetta vastaavaksi.
Monimuotoisuus haastoi
Talo on hyvin monimuotoinen, mikä on Wilanderin mukaan tehnyt esimerkiksi uuden talotekniikan sijoittamisesta todella haastavaa.
– Rakennuksen alakatot purettiin käytännössä kokonaan pois talotekniikan uusimisen vuoksi. Alakatot laserkeilattiin ja valokuvattiin ennen purkamista, Wilander sanoo.
Teekkarien omassa talossa oli kuitenkin osattu varautua siihen, että talotekniikka tarvitsee tilaa.
– Rakennukseen oli aikanaan tehty alakattoihin niin hyvät ja tilavat reitit talotekniikalle, että ei ollut tarvetta lisätä niitä varten mitään ylimääräisiä patteja tai muuttaa alakattoja.
–Talo on monimuotoinen ja suunnittelua tehtiin rakentamisen aikanakin. Vaadittiin urakoitsijoiden välistä yhteistyötä, että asennukset saatiin tehtyä oikeassa järjestyksessä, mutta hyvin tämä onnistui, kun aikaa oli varattu riittävästi. Onhan tämä ainutkertainen kohde. Varmaan ei urani aikana tule toista samantyyppistä kohdetta vastaan, Tikka toteaa.
Valoa ja avaruutta
– Rakennukseen on vuosien varrella lisätty aika paljon väliseiniä ja kopitettu umpeen sisäikkunoita tilasta toiseen. Näyttäviä kattoikkunoita oli vuosien varrella jäänyt erilaisten väliseinien taakse. Tämän vuoksi rakennus oli jo vähän hämärä sisätiloiltaan ennen peruskorjausta, Woolston toteaa.
Kustannussyistä tehtiin kuitenkin kompromisseja joissakin kohdin, joissa hyväkuntoisten pintojen vaihtaminen takaisin alkuperäiseen ei ollut järkevää.
Kiinteistössä on esimerkiksi vuosien varrella peitetty alkuperäisiä valubetonipintoja valkoisella lateksimaalilla. Betonivalupinnan palauttaminen näkyviin olisi tullut erittäin kalliiksi, joten se toteutettiin vain osittain, tarkoin harkituissa paikoissa. Muualla valkoisen maalin päälle maalattiin aiempaa harmaasävyisempi valkoinen silikaattimaali.
Sisääntulokerroksessa lattiaan on aiemmissa muutoksissa vaihdettu punagraniittilaatat alkuperäisen mosaiikkibetonipinnan tilalle. Graniittilattia oli hyvässä kunnossa, joten sitä ei ollut järkevää palauttaa mosaiikkibetoniksi, vaan punagraniittipinta hiottiin mattapintaiseksi. Näin siitä tuli aiempaa kalliomaisempi, mikä sopii talon luonteeseen ja alkuperäiseen tunnelmaan.
Kaikki rakennuksen ikkunat on kunnostettu, eli hiottu ja käsitelty uudelleen. Samoin ovia on kunnostettu.
Hallintosiipeen tehokkaat toimistot
Dipolin pohjapiirroksista näkyy selkeästi talon kaksijakoisuus: julkinen tila on muodoltaan täysin vapaata tilaa ja hallintopuoli suorakulmaisempaa, mutta silti monimuotoista tilaa.
– Toimistotilojen osalta tavoitteena oli tehdä tehokkaampia tiloja, joita on helppo muunnella. Olemme testanneet paljon erilaisia toteutuskonsepteja erilaisille työpisteille. Kiinteitä työpisteitä on vähennetty ja monissa kohdin on siirrytty kokonaan mobiilityöpisteisiin, Wilander sanoo.
Toimistotilojen tilankäyttöä on saatu tehostettua keskimäärin noin 15–20 prosenttia.
– Ennen kaikkea on pyritty siihen, että tilojen käyttöaste nousisi koko ajan. Näin koko kiinteistön käyttö ja käyttöarvo lisääntyy, Wilander toteaa.
– Tämä ajattelu istui aika hienosti tähän taloon, jossa on valmiiksi erilaisia huoneita, eikä talosta löydy kahta samanlaista ikkunaa tai nurkkaa. Siksi monitila-ajattelun sovittaminen meni läpi yllättävän nätisti. Toimistoosan huoneet ovat suorakulmaisia, mutta erimuotoisia ja -kokoisia, Woolston sanoo.
Maalämpö kaukolämmön rinnalle
– Tilaaja halusi, että kiinteistön energiatalous laitetaan kuntoon. Dipoli on yli 50 vuotta sitten rakennettu, ja talotekniikkaratkaisut olivat energiateknisesti iäkkäitä. Teimme kohteessa täydellisen energiatarkastelumallin, jossa nykytilanne mallinnettiin sekä lämpö-, lvi- että sähköteknisesti. Energiamallin kautta arvioitiin, minkälaisia säästöjä eri toimenpiteillä on saatavissa ja mitä kannattaa toteuttaa, kohteen LVI-suunnittelusta vastannut projektinjohtaja Hannu Martikainen Ramboll Finland Oy:stä kertoo.
Talossa oli ennestään käytössä kaukolämpö. Rinnalle rakennettiin maalämpöjärjestelmä, joka mitoitettiin niin suureksi kuin tontti salli.
– Kaikkiaan tontille saatiin porattua 19 kappaletta 280–300 metriä syviä maalämpökaivoja, joita hyödynnetään sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Maalämpöjärjestelmä kattaa noin puolet kiinteistön lämpöenergian tarpeesta sekä yli 80 prosenttia jäähdytystarpeesta, Martikainen kertoo.
– Aikaisemmin jäähdytystä on tuotettu tiloihin vain ilmastointikoneilla, nyt jäähdytyspuhallinkonvektoreita lisättiin neuvottelutiloihin ja aurinkoisten tilojen lämmityspattereita korvattiin lämmitys/ jäähdytyspuhallinkonvektoreilla. Näin saatiin enemmän huonetilakohtaista jäähdytystä, Martikainen sanoo.
Ilmanvaihdon osalta kiinteistöön lisättiin lämmön talteenotto, jota ei aiemmin ollut ollenkaan. Myös ilmanvaihdon kanavointeja muutettiin niin, että sisäilman laatua saatiin parannettua. Samoin ilmastointikoneiden akustiikkaa saatiin parannettua.
Kaikki vesi- ja viemäriputkistot sekä sprinklaus uusittiin ja märkätilojen paikkoja tarkennettiin. Myös savunpoisto saatiin tämän päivän määräysten tasolle.
Kiinteistön koko sähkö- ja teletekniikka uusittiin.
– Kohde on nyt kokonaan led-valaistu ja DALI-ohjattu, eli täysin moderni valaistustekniikan osalta. Alkuperäisiä valaisimia kunnostettiin mittava määrä ja ei-alkuperäisiä valaisimia korvattiin alkuperäisen mallin mukaisilla valaisimilla, kohteen sähkösuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Mika Palmu Ramboll Finland Oy:stä kertoo.
Dipolin peruskorjaus, Espoo, Otakaari 24
Rakennuttaja: Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto ALA Oy
Sisustussuunnittelu: Tuuli Sotamaa
LVIS-suunnittelu: Ramboll Finland Oy
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
Tilavuus: 42 500 kuutiota
Bruttoala: 12 442 neliötä
Kerrosala: 11 359 neliötä
Rakentamisaika: 09/2015 — 08/2017
Rakentamisen kustannukset: noin 24 mijloonaa euroa
