Ensimmäinen kerros on yleisölle avointa
tilaa. Siellä sijaitsee myös henkilöstökahvi-
la jakelukeittiöineen ja pikkukeittiöineen,
huoltotiloja, suuret neuvotteluhuoneet,
aulapalveluiden toimistot ja toimistotiloja.
Muissa kerroksissa on toimisto- ja neuvot-
telutiloja, viidenteen kerrokseen sijoitettiin
lisäksi ilmanvaihdon konehuone.
Rakennuttaja halusi energiatehokkaan
rakennuksen ja asetti tavoitetiiveysluvuksi
12. Tulevat rakennusmääräysten muutok-
set ennakoitiin suunnittelussa, ja tiiveys-
mittauksessa tulokseksi saatiin 0,34. Sel-
keä ja ulokkeeton muoto on energiatalou-
dellisesti tehokas, massiivinen runko varaa
lämpöä ja seinissä käytetyllä SPU-polyure-
taanieristeellä on helppo toteuttaa hyvin
lämpöä eristäviä, tiiviitä ja kosteusteknises-
ti turvallisia rakenteita.
Jämäkkä rakenne
Rakennuksessa on maanvarainen perus-
tus. Kellarikerroksen ja autokellarin kanta-
vat rakenteet, pilarit ja kattolaatta ovat pai-
kalla valettua teräsbetonia. Pihakansi on
radan puoleiselta osaltaan mitoitettu kestä-
mään palokunnan puomitikasauton kuor-
mitus. Maanpäällisessä toimisto-osassa
kantavan rakenteen muodostavat teräsliit-
topilarit ja WQ-palkeista koostuva runko.
Väli- ja yläpohja ovat betonisia ontelolaat-
Siinä, missä ulkopuoli on rohkea, leimaa
sisätiloja pidättyvyys. Maltillisilla valinnoilla
on haluttu luoda monenlaista kalustusta
kestävä ajaton ja rauhallinen ilme. Talon
sisäpuolelle aukeaviin neuvottelutiloihin
luonnonvaloa tulee kattolyhtyjen ja päätyik-
kunoiden kautta. Läsnäolotunnistimet sytyt-
tävät ja sammuttavat valaistuksen. Ilman-
vaihto säätyy vuorokaudenaikojen mukaan.
Ensimmäinen julkinen
matalaenergiatalo Oulussa
Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ja muuntojoustavuus huomioitiin myös Ympäristötalon
suunnittelun kaikissa eri vaiheissa, eteenkin kun Oulun kaupunki on sitoutunut energian sääs-
töön. Matalaenergiaratkaisuihin myös vaadittiin sitoutumista kaikilla suunnittelun osa-alueilla.
Rakennuksen arkkitehtuuri ja täsmällinen kuutiomuoto viestii energiatehokkaasta muotokieles-
tä. Perusrakennusta ei tarvitse muokata ja se on avoin käytön muutoksille. Suunnittelu aloitettiin
vuonna 2008, jolloin myös LVI-suunnittelussa pyrittiin ennakoimaan vuoden 2012 voimaan as-
tuvia rakennusmääräyksiä energiatehokkuuden osalta. Nyt kun talo on valmis, voidaan todeta,
että rakennus on ilmantiiveydeltään luokkaa 0.35, mikä alittaa passiivienergiatalon mukaisen ta-
son, samoin rakennuksen energialuokka on parasta A-tasoa.
Ympäristötalossa on massiiviset rakenteet. Näin pystytään hyödyntämään ilmaisenergiaa kai-
kkein parhaiten. Lämmitysenergiaa voidaan säästää noin 515 prosenttia, jäähdytysenergiaa
puolestaan jopa 2050 prosenttia. Talvella rakenteisiin varataan lämpöä ja viileinä kesäöinä on
käytössä ns. yötuuletus, jolla rakenteet viilennetään. Rakenteet puolestaan käyttöaikana viilentävät
tilat. Tällöin saadaan sähköllä tuotettua jäähdytysenergiaa säästettyä. Muutoin lämmitykseen
käytetään kaukolämpöä ja kaukolämmön paluuvedellä sulanapidetään muun muassa ajoluiskia.
Ilmanvaihdossa on käytetty ns. pyörivää lämmöntalteenottoa, jossa on korkea hyötysuhde.
Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on laskennallisesti noin 65 prosenttia, todellinen arvo
selviää ensimmäisten käyttövuosien aikana. Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa pyrit-
tiin tiiveyden ja lämmöneristyksen optimointiin ja ”viisaaseen” talotekniikkaan.
Teknisesti rakennus on monimutkainen ja eri tekniikat niveltyvät toisiinsa. Valaistus muun
muassa toimii läsnäolo- ja valaistustasotunnistimilla eli valaistustasoa säädellään läsnäolon ja
luonnonvalon mukaisesti, automaatiojärjestelmä vastaa valon ohjauksesta. Valaistus ohjataan
työpisteisiin, jolloin yleisvalaistuksen tasoa on voitu pienentää.
Valaistuksen läsnäolotietoa käytetään myös jäähdytyksen ohjaukseen, jolloin tilassa, jossa
kukaan ei oleskele, ei myöskään huonekohtainen jäähdytys ole käytössä. Myös ilmanvaihtoa
ohjataan läsnäolo- ja hiilidioksiditunnistimin henkilökuorman mukaisesti. Rakennus on jaettu il-
manvaihtovyöhykkeisiin, jolloin laitteiston tehokas käyttö mahdollistuu. Tarkoitus on, että ilmaa
ei tarpeettomasti vaihdettaisi, vaan turvaudutaan kerrostavaan ilmanvaihtotapaan. Tämä tarkoit-
taa sitä, että korvaavan raikkaan ilman tarve vähenee, kun tuloilma tuodaan suoraan oleskelu-
vyöhykkeelle.
Rakennuksessa olevien muuntamo- ja sähkötilojen synnyttämä ylilämpö käytetään paikoi-
tushallin lämmitykseen. Paikoitushallin ilmanvaihdon lämmitykseen käytetään lisäksi rakennuk-
sen erillispoistojen jäteilmasta talteenotettua lämpöä.
LVIA-suunnittelusta oli vastuussa LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy.
kerrosta ja valtaosin pihakannen alle sijoit-
tuva autokellari. Autokellariin parkkeera-
taan henkilökunnan autot ja polkupyörät,
asiakkaille on parkkipaikat rakennuksen
eteläpuolella pihakannen päällä. Kellaris-
sa on myös arkisto ja sosiaalitiloja.
184
5/2011 PROJEKTIUUTISET
Oulun Ympäristötalo