Basic HTML Version
päällä on paikalla valettu betonilaatta ja
kumibitumikermi.
Pitkän tähtäimen valintoja
Suunnitteluratkaisujen hakeminen elin-
kaarikustannusten kautta oli talotekniikan
pääsuunnittelija
Jukka Vasaran
mukaan
erittäin positiivista: päästiin tekemään pa-
rempia ratkaisuja kuin perinteisessä raken-
nuttamisessa. Myös hankintahinnaltaan
kalliimmat, mutta pitkällä tähtäimellä edul-
lisemmaksi tulevat ratkaisut oltiin valmiita
hyväksymään.
– Luokkien lisäksi myös käytävien ilma-
määrää voi säätää. Järjestelmä on kalliim-
pi, mutta sen tuoma säästö oli niin selvä,
että se kannatti toteuttaa, kertoo Insinöö-
ritoimisto Granlundilla työskentelevä Va-
sara.
Ilmanvaihto käynnistyy ja ilmamäärä oh-
jautuu luokkakohtaisesti läsnäolon, läm-
Koulun liikuntasali on iltaisin kansalaisopis-
tojen ja urheiluseurojen käytössä. Pukuhuo-
neisiin päästäkseen ei tarvitse kulkea kou-
lun tilojen kautta.
Oppitunnilla ei aina olla luokassa. Käytä-
villä on pöytäryhmiä, joihin voi kokoontua
vaikka ryhmätöihin. Taustalla Jyrki Heikki-
sen teos Irti maasta.
Opettajainhuoneessa on tauko- ja työtiloja.
pötilan ja osin myös hiilidioksidimäärän
mukaan. Lämmön talteenotto on mah-
dollisimman tehokas ja sen säädettävyy-
teen ja käyttötarkoituksen mukaisuuteen
kiinnitettiin erityistä huomiota. Jäähdytys
on, mutta sähköenergiaa käytetään jääh-
dyttämiseen vasta, jos passiiviset ratkaisut,
kuten auringonvalolta hyvin suojaavat ik-
kunat, eivät riitä. Koulun lämmön kulutus
on noin 17 kilowattia per rakennuskuutio.
Kuopion koulurakennuksissa kulutus on
Paanasen mukaan keskimäärin 30 kilo-
wattia per rakennuskuutio.
Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn
haluttiin kiinnittää huomiota. Martti Ah-
tisaaren koulussa koneellinen lämmön si-
säänotto toimii myös yöllä pienellä teholla.
Ilma tulee sisään suodatettuna LTO:n kaut-
ta. Näin haluttiin estää hallitsemattoman
alipaineen syntyminen.
177
PROJEKTIUUTISET 5/2011
Martti Ahtisaaren koulu