Basic HTML Version
125
PROJEKTIUUTISET 5/2011
tammen hulevesipilotissa 2008-13 on määritel-
ty hallintasuunnittelu kaikilla suunnittelutasoilla
sisältäen mm. tulvareitit ja valuma-aluekohtai-
sen tarkastelun, kertoo projektinjohtaja
Kimmo
Kuisma
Helsingin kaupungin talous- ja suunnit-
telukeskuksen kehittämisosastolta.
Pääkaupunkiseudulla valmistellaan parhail-
laan myös ilmastonmuutoksen sopeutumisstra-
tegiaehdotusta, joka valmistuu vuoden 2011
loppuun mennessä. Toimenpide-ehdotusten
mukaan keskeinen lähtökohta on yhdyskun-
tien suunnittelu, rakentamisen ohjaus ja tek-
nisen verkoston kehittäminen. Ilmastotietoa
välitetään myös kaupungin suunnittelijoille ja
asiantuntijoille.
Kunnilla ilmastokampanja
Kuntien ilmastokampanja käynnistyi jo
vuonna 1997 ilmastokonferenssilla. Kuudes
konferenssi pidetään ensi keväänä Tampereel-
la. Kuntaliiton linjauksen mukaan ilmaston-
muutos on yksi liiton painopistealueista. Kam-
panjassa on mukana 106 kuntaa 10 maakun-
taa, jotka ovat määritelleet ilmastostrategiansa.
– Kyselymme mukaan luottamushenkilöistä
65 prosenttia ja 70 prosenttia virkamiehistä pi-
tää kuntien roolia tärkeänä vähähiilisen yhteis-
kunnan kehittämisessä ja ilmastokysymysten
ratkomisessa, kertoo ympäristöpäällikkö
Mai-
ja Hakanen
Kuntaliitosta.
Kuntien arkipäätöksissä ilmastonmuutosta
torjutaan esimerkiksi kunnan kiinteistöjen läm-
mitystapamuutoksilla, laajentamalla kaukoläm-
pöverkkoa ja uusimalla valaistusta. Konkreetti-
set ilmastotoimet liittyvät maankäyttöön, liiken-
teeseen, hankintoihin, jätehuoltoon, energian-
säästöön ja –huoltoon.
Viherkatot osaksi kaupunkia
Viheralueita on verrattu kuvaannollisesti
kaupungin munuaisiin ja maksaan. Maailman
metropolien nouseva trendi on urban retrofit-
ting –kaupunkien kehittäminen kestävämpään
suuntaan. Siinä urbaanin tilan käyttö ja ekosys-
teemipalvelujen hyödyntäminen ovat avainase-
massa. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella
peitetyt rakennusten katot tarjoavat mahdolli-
suuden tuottaa kaupunkiin lisää luontoa.
Viherkatot ovat yleistyvä keino hallita ja vä-
Ilmalämpöpumppu A-luokan energiatalossa.
Vantaanjoen Vantaankosken kevätvirtauksia
pääsiäisenä 2010. Vasemmalla entisen viila-
tehtaan rakennus, jossa 2002 valmistuneen
kunnostuksen jälkeen on toiminut tilausra-
vintola. Viilatehdas perustettiin 1800-luvun
loppupuolella. Viilatehtaan toiminta loppui
1960-luvulla, jonka jälkeen Vantaan kau-
punki osti alueen rakennuksineen.
Tulvasuojavalli Kauppatorilla.
KUVA : N I I NA S I LVAST I
KUVA : RA I L I MAL I NEN
KUVA : R I KU LUMI ARO
hentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutok-
sen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten läm-
pösaarekeilmiöitä, ilman ja vesien saastumis-
ta, tulvavesipulsseja, helleaaltoja ja meluisuut-
ta. Kasvillisuuden tiedetään pidättävän vettä ja
viilentävän ympäristöä.
Tätä niin sanottua viidettä julkisivua eli kat-
tomaisemaa voidaan viherrakentamisen avulla
kehittää esteettisesti miellyttävämmäksi. Näin
viherkatot lisäävät kaupunkiasukkaiden viihty-
vyyttä ja elinympäristön laatua.
Suomessa viherkattoja on vielä vähän. Hel-
singin yliopiston Luonnontieteellisen keskus-
museon ja Kaupunkiekologian tutkimusryhmä
inventoi viime kesänä 51 viherkattoa pääkau-
punkiseudulta.
Tutkimushankkeen tavoitteena on löytää par-
haita ratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin. Et-
simme tieteelliseen tutkimukseen perustuvia,
kestävän kehityksen mukaisia toimivia konsep-
teja. Hanke on käynnistynyt kolmella osiolla: vi-
herkattojen kasvillisuus, eläimistö ja hulevedet.
– Lisäksi viherkattohankkeeme on hyväksyt-
ty osaksi World Design Capital 2010 Helsinki
-ohjelmakokonaisuutta, koordinaattori
Marja
Mesimäki
kertoo tyytyväisenä.
■