Basic HTML Version
31
PROJEKTIUUTISET 6/2011
Itse asiassa Ramboll on kasvanut yritysostoin
koko historiansa ajan. Suomeen pohjoismai-
nen monialakonserni Ramboll Group rantau-
tui vuonna 2003 ostamalla ruotsalaisen pörssi-
yhtiö Scandiaconsultin, joka 1990-luvun puo-
livälissä oli hankkinut omistukseensa suomalai-
sen Viatekin. Ensi vuonna Rambollilla lasketaan
tulevan 50. juhlavuosi täyteen Suomessa, kun
Viatek on perustettu vuonna 1962.
Neljä vuotta sitten toimitusjohtajaksi valittiin
alan ulkopuolta tekniikan tohtori Markku Moi-
lanen, joka viimeksi oli työskennellyt seitsemän
vuotta Fortumilla ja sitä ennen pitkään ohjel-
mistotalo SAS Institutessa.
– Olen urani aikana tehnyt pari kertaa ison
hypyn eri aloille: IT-alalta energiaan ja sitten
rakentamiseen. Toisaalta näitä kaikkia yhdis-
tää tietyt samat asiat. IT:ssä vedin myyntiä ja
konsultointia sekä olin aktiivisesti suurasiak-
kaiden kanssa tekemisissä. Fortumissa vastasin
asiakaspalvelusta. Ihmisten johtaminen ja iso-
jen projektien konsultointi ovat kaikissa tehtä-
vissäni olleet yhteisiä tekijöitä, mutta toki uu-
della alalla on aina paljon opeteltavaa. Perus-
komponentit ovat kuitenkin olleet samoja, Moi-
lanen tähdentää.
Suuruuden ekonomian etuja
Insinööritoimisto Magnus
Malmbergin koko osakekannan
osto nosti Rambollin rakenne-
suunnittelualan johtavien toimi-
joiden joukkoon. Aiemmin Ram-
bollin talotoimialaa oli vahvistet-
tu rakennesuunnittelua harjoitta-
van Kari Narkauksen toimiston
ja talotekniikkaan erikoistuneen
Tuomi Yhtiöiden kaupoilla.
Muita Rambollin viimeaikaisia
yrityskauppoja ovat olleet, kau-
punki- ja kauppakeskussuun-
nitteluun erikoistunut espoolai-
nen Entrecon, vaasalainen infra-
suunnittelutoimisto Talentek, joh-
don konsulttitoimistot Advansis
ja Net Effect, ympäristötekniikkaan erikostu-
nut Groundia, vesihuoltosuunnittelija Tritonet
ja savonlinnalainen vesihuollon asiantuntijatoi-
misto Kiuru & Rautiainen.
– Kun yhdyskuntarakenteemme tiivistyy, niin
kaupunkien rakentaminen sekä asumisen, työn-
teon, kaupan ja liikkumisen yhtenäinen suun-
nittelu lisääntyy merkittävästi. Eri toimialo-
jen suunnitteluyhteistyö taloista
infraan ja liikenteestä ympäris-
töön ovat merkittävässä roolissa
kokonaisvaltaisten ja energiate-
hokkaiden ratkaisujen synnyttä-
misessä. Tähän haasteeseen pys-
tymme vastamaan vahvojen toi-
mialojemme synergioiden kaut-
ta, Moilanen sanoo.
Monialaisuuden etuna on, et-
tei asiakkaan tarvitse lähteä et-
simään viipaleina syvää osaa-
mista muualta, vaan laajoja
asiantuntijapalveluita saa isoi-
na kokonaisuuksina Rambol-
lin sisältä. Suuruuden hyötynä
Rambollissa on myös yrityksen
omistusrakenne. Kun tanskalai-
sen emokonsernin omistaa sää-
tiö, niin kvartaaleittain ei tar-
vitse tuijottaa pörssikursseja.
Omistaja ei pistä kaikkia tuot-
toja taskuunsa, vaan voi katsoa
vähän pidemmälle. Varoja käy-
tetään henkilöstön kehittämisen
ja yritysostoihin.
– Suuruudella ei oikeastaan
ole merkitystä hinnoitteluun,
jonka markkinat määrittelevät.
Syvemmällä osaamisella voimme saada julki-
sissa hankinnoissa parempia laatupisteitä ja si-
ten parantaa voittaa hintakilpailuja ja saada pal-
veluillemme myös hieman parempaa katetta.
Sinänsä alalla katteet ovat hyvin ohuita, Moi-
lanen toteaa.
Kasvua haetaan lähialueilta ja Aasiasta
Ramboll Finlandin viennin osuus on nykyi-
sin alle 10 prosenttia noin 90 miljoonan euron
liikevaihdosta, mutta kasvua kaavaillaan saata-
van lähialueilta Venäjältä, Baltian maista ja jopa
Kiinasta. Vahvalla kotimarkkinaosaamisella us-
kotaan vientikauppojen lisääntyvän isojen pro-
jektien suunnittelussa yhteistyössä suomalais-
ten kumppanien kanssa.
– Niin kauan kuin öljyn hinta pysyy hyvä-
nä, Venäjällä riittää rahaa ja investointihaluk-
kuutta, Markku Moilanen mainitsee yhtenä esi-
merkkinä Rambollin fokuksen suuntaamisesta
ulkomaille.
Toinen kansainvälinen kohde on DigiEcoCi-
ty, jossa suomalainen konsortio rakentaa Kii-
naan greenfield-kaupunkeja arkkitehti Mau-
ri Tommilan ideoiden pohjalta. Konsortiossa
ovat mukana muun muassa Nokia Siemens
Network, joka vastaa hoitaa digipuolen kehit-
tämisestä, ja Ramboll keskittyy liikenteen ja
ympäristön perusratkaisuihin.
– Vaikka konsultit ja suunnittelijat kilpaile-
vat keskenään, niin yhteistyötä voitaisiin tehdä
yhteisen yhdistyksen, SKOL:n puitteissa koulu-
tuksessa ja korkeatasoisen osaamisen säilymi-
seksi Suomessa. Töitä tehtaisiin korkeakoulujen
kanssa ja kasvatettaisiin alan tehokkuutta. Alan
arvostuskin kaipaisi parantamista, Rambollin
toimitusjohtaja Markku Moilanen ehdottaa.
Q
Yrityskaupoissa valitsemme huolella kump-
panit ja käytämme paljon aikaa firmojen
integrointiin. Samalla haemme alalta par-
haita käytäntöjä, jotta saisimme enemmän
kilpailukykyä ja lisäarvoa.
Perusteollisuus uhkaa lähteä maasta pois,
mutta rakennusala pysyy Suomessa. Kansallis-
omaisuuden rakentaminen jatkuu maassamme.
Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että
toimialalla on riittävästi insinööriosaamista.