Basic HTML Version
193
PROJEKTIUUTISET 6/2011
toimintaa; Suomenmittakaavassa Fiskar-
sin historia on ainutlaatuinen.
Vuonna 1649 perustettu masuuni
muuttui asteittain hienotaepajaksi, mikä
mahdollisti saksien valmistuksen aloitta-
misen. Alan ammattilaisia palkattiin ul-
komailta, ja parhaat räätäleiden sakset oli-
vat jo tuolloin Fiskarsin tuotantoa.
Osakeyhtiöksimuotoutunut Fiskars lis-
tautui Helsingin pörssiin vuonna 1915.
Suurtuotantoa varten tehtävät uudistuk-
set jouduttiin lykkäämään sodan jälkei-
seen aikaan pörssiromahduksen vuoksi.
1960-luvulle tultaessa Fiskars oli kas-
vanut monitoimiyritykseksi. Uudet lait-
teet ja uudet materiaalit mahdollistivat
saksien tuotekehityksen viemisen huip-
puunsa, ja ensimmäiset muovikahvaiset
sakset valmistettiin vuonna 1967. Sattu-
malta valikoitunut oranssi väri on nyky-
ään näkyvä osa Fiskarsin brändiä.
Perustan kansainvälistymiselle loi
1970-luvulla tehty suuntautuminen Yh-
dysvaltoihin. 2000-luvulla Fiskars kas-
voi yritysostoin puutarha- ja ulkoilutuot-
teiden suuntaan: Fiskars Homen johtaja
JaakkoAutere uskoo, että kertakäyttökult-
tuurissakin yhä arvostetaan hyvää muo-
toilua ja kestävyyttä.
Mitä Kaj Franck
tuumaisi nyt?
Professori, teollinenmuotoilija, ja Crea-
design Oy:n toimitusjohtaja
Hannu Kä-
hönen
kysyi, mitä Kaj Franck tuumaisi
tänään?
Kähönen toi selkeästi esiin kannatta-
van tuotannon aikaansaamisen haas-
teellisuuden nykymaailmassa. Muotoi-
lunmerkitys tässä kuviossa on alan ydin-
kysymyksiä, jonka vastaukset odottavat
vielä löytämistä.
Hannu Kähönen vertasi osuvasti liu-
kuhihnatyötä ja tietokonetta, jonka ruu-
dun äärellä vietämme suuren osan ajas-
tamme työtä tehden, tietoa hankkimas-
sa, tai vapaahetkiä viettämässä. – Näihin
liukuhihna-ruudun ääressä vietettyihin
tunteihinhän lisäsi auton tuulilasiin sekä
matkapuhelimeen tuijottamisen.
Voiko ongelmia rakastaa?
Espoon kaupungin tuore elinkeinojoh-
taja
Tuula Antola
luotasi, kuinkamuotoi-
lu haastaa elinkeinoelämän pääkaupun-
kiseudulla. Hän kuvaili omaa tehtäväänsä
innovaatiojohtamiseksi, jossa yhteistyös-
sä vaihtelevien toimijoiden kanssa pohdi-
taan kaupungin osuutta kilpailukyvyn ja
yleisen kaupunkikehityksen edistäjänä.
Peruspalveluiden mahdollistajan ja
kestävän kehityksen kauppiaan roolissa
kaupungit voivat Antolanmukaan edistää
kumppanuusmallia ja designajattelua pu-
noessaan verkostoja toimijoiden välille.
Vaivattomana elinkeinojohtaja ei silti
taivalta markkinoinut, vaan eritteli luo-
vuuden sisältävän ”luo uus” -ajattelun li-
säksi myös kehotuksen ”luovu”. Mukana
on väistämättä totunnaisesta luopumi-
sen tuska.
Design management arjessa
LindströmOy:nmuotoilu- ja brändijoh-
taja
Anna-Kaisa Huttunen
kertoi design
managementista laajenevan perheyrityk-
sen arjessa. Lanka- ja kangasvärjäämönä
aloittanut 160-vuotias Lindström on laa-
jentunut jo 20 maahan.
Huttunen kuvasi asiakkaan kanssa teh-
tävää tuotekehitysprosessia roadmoviek-
si. Lindströmon kehittänyt omat konsep-
tinsa prosessien arvioimiseen, ja toimin-
tatapamallien suunnittelu onkin erään-
laista osaamisen monistamista. Esimer-
kiksi asiakkaan työvaatehankkeita toteu-
tettiin viime vuonna noin 500.
Kaj Franck
-muotoilupalkinto
Sisustusarkkitehti, muotoilija ja profes-
sori
SimoHeikkilälle
myönnettiin juhla-
seminaarin yhteydessä vuoden 2011 Kaj
Franck -muotoilupalkintopitkäjänteisestä
työstään muotoilijana.
Palkintoperusteissa mainittiin, että
Heikkilä on huumoripitoisella otteellaan
opastanut nuoria Aalto-yliopiston profes-
sorina ekologiseen ja käytännönläheiseen
materiaalin käyttöön. Omissa töissään
Heikkilä yhdistelee rohkeasti erilaisiama-
teriaaleja, ja aikaansaa rehellistä muotoi-
lua, jossa rakenteiden yksityiskohdat ovat
avoimesti näkyvissä.
Kaj Franck -muotoilupalkinto sisäl-
tää 10 000 euron rahapalkinnon lisäksi
muotoilupalkintonäyttelyn Designmu-
seon Galleriassa. Professori Heikkilä toi
näytteille henkilökohtaisen otoksen tuo-
tannostaan 1980-luvulta nykypäivään.
Käsityön osuus muotoiluprosessissa
tulee näyttelyssä heikkilämäiseen ta-
paan hyvin esille. Luonto ja luonnon-
mukaiset materiaalit – erityisesti puu –
olivat voimakkaasti läsnä. Näyttelyn yti-
men muodostivat variaatiot divaaneista
ja yksittäiset tuolitutkielmat. Luonnok-
set, piirustukset sekä Heikkilän omat
luontoaiheiset valokuvat täydensivät ko-
konaisuutta.
– Näyttelyyn mukaan valitsin etupääs-
sä omia suosikkejani: esineitä, jotka ovat
jääneet elämään ja joihin palaan toistu-
vasti, myös uusienhaasteiden edessä. Pel-
kistämisen tarve on jatkuvasti läsnä, tote-
aa professori Simo Heikkilä.
Kaj Franck -muotoilupalkintomyönnet-
tiin nyt 20. kerran Design Forum Finlan-
din toimesta, ja palkintosummasta vasta-
si Suomen Messusäätiö. Palkintosumma
kuluu muotoilijan mukaan ilmalämpö-
pumpun hankintaan.
Q
Palkittu professori Simo Heikkilä on
muun muassa opastanut nuoria Aalto-
yliopistossa ekologiseen ja käytän-
nönläheiseen materiaalin käyttöön.