Basic HTML Version
159
PROJEKTIUUTISET 6/2011
Kanniston koulu
kuntasali on jaettavissa tarpeen mukaan
kolmeen osaan. Koulun ensimmäisessä
kerroksessa on avoimessa keskusaulassa
sijaitsevan ruokalan lisäksi myös käsityö-
ja luonnontutkimuksen luokat.
Koulun käytäviä elävöittävät lievästi kie-
murtavat viivat. Näistä oppilaat ovat Jau-
hon mukaan ristineet valkoisen viivan on-
nenviivaksi. Rakennuksessa toimii ala-as-
teen koulun lisäksi myös iltapäiväkerho,
päiväkoti, esikoulu, hammashoitola ja nuo-
risotilat. Jauho pitääkin rakennusta erään-
laisena kylän sydämenä.
Luonnonläheisyys
suunnittelun ohjenuorana
Vantaan kaupungin rakennuspäällikkö
Juha Vuorenmaa
toteaa, että kyseessä oli
varsin tyypillinen jaetun urakan uudisra-
kennusprojekti. Siinä muotokieli on kui-
tenkin Vuorenmaan mielestä monimuo-
toisempi kuin yleensä kaupungin koh-
teissa. Se toi oman haastavuutensa koko
työhön.
– Koulussa on paljon poikkeavaa detal-
jiikkaa, mikä vaati paljon suunnittelijalta ja
myös toteuttajalta. Rakennus on saanut hy-
vää palautetta niin käyttäjiltä kuin muuten-
kin. Sillä luodaan kaupunkikuvaa, Vuoren-
maa sanoo.
– Suunnittelussa lähdimme siitä, että
luonto on lähellä koulua. Alun perin aja-
tuksena oli jatkaa eteläpuolista rinnettä vi-
herkattona, mutta tästä luovuttiin. Pääjulki-
sivuissa käytetyt vihreän sävyt tulevat luon-
nosta, Koljonen sanoo.
Suuriruutuisista kuitusementtilevyistä
koostuvaa julkisivua tasapainotetaan toisis-
sa paikoin rauhallisilla tiilipinnoilla. Niin sa-
notulla sutimestarin tekniikalla viimeistelty
grafiitinharmaa tilipinta toistuu ulkoseinien
lisäksi myös sisätiloissa. Tiilien pintaan on
pyyhkäisty kerros mustaa laastia, mikä te-
kee pinnasta elävän näköisen.
Koulun arkkitehtisuunnittelu alkoi vuon-
na 2008 ja hankesuunnittelu jo aikaisem-
min. Tilajakoon päädyttiin Vantaan kau-
pungin tilaohjelman pohjalta. Pitkän suun-
nittelu- ja rakennusprosessin aikana kou-
lun rehtori ehti vaihtua neljä kertaa ja
myös pedagogiset trendit ehtivät muuttua.
Koljonen myötää, että muutokset tuovat
omat haasteensa suunnittelutyöhön.
Rakennuksen sijoittaminen kapealle pit-
känomaiselle tontille johti pitkänomaiseen
rakennusmassaan. Rakennuksen muodos-
ta suunniteltiin kiilamainen, minkä ansios-
ta alakoulun välituntipihaa saatiin myös
koulun länsi- ja lounaispuolelle. Kahdesta
eri suunnasta tulevat koordinaatistot koh-
taavat keskusaulassa.
Yläpohjassa kaarevat muodot
Koulun rakennesuunnittelusta vastan-
neen A-Insinöörit Oy:n rakennesuunnit-
telija
Yrjö Lietzen
kertoo, että tontin poh-
jaolosuhteet olivat sellaiset, että sen lisäksi,
että rakennus on täysin paalutettu, myös
piha rakennettiin kalkkipilaroituna.
– Pahinta paikkaa pystyttiin välttämään.
Piha ja urheilukentän puoli ovat huonom-
paa maaperää, Lietzen sanoo.
Koulun julkisivu on koottu kuituse-
menttilevyistä, joiden alla on sandwich-
elementti. Rakenteessa on pyritty varmis-
tamaan, että kosteuden hallinta ja läm-
möneristys on tehty mahdollisimman hy-
vin. Lietzenin mukaan tällainen rakenne
on jonkin verran kalliimpi, mutta rakenne-
ratkaisu tulee maksamaan itsensä takaisin
käytön aikana.
Muurattujen julkisivun osien takana on
sisäkuorielementit. Koulu on pilari-palk-
kirakenteinen ja siinä on rakentamisajan-
kohtana vaadittuja lämmöneristysarvoja
vähän paremmat arvot.
Alakattorakenteen kaarevat muodot
havaitsee selvästi hallintokäytävän niissä
Nuorisotalon monitoimitilassa mah-
tuu järjestämään vaikka konsertteja.
Päiväkodin tiloja.