8
5/2012
PROJEKTIUUTISET
KYNÄ K ÄY KYL ÄSSÄ
Nyt olemme tilanteessa, missä uudistuotan-
non energiansäästö on joksikin aikaa varmis-
tettu tiukoilla rakentamismääräyksillä. Korjaus-
toiminnan osalta pyritään myös energiansääs-
töjen syntyminen varmistamaan mm. korjaus-
toimintaa koskevilla energiamääräyksillä, jotka
olivat lausuntokierroksella ennen kesälomia.
Tässä artikkelissa pitää huomata, että kor-
jaustoiminnan energiansäästömahdollisuudet
voidaan jakaa kolmeen osaan. Tämä artikkeli
koskee ensimmäistä osaa eli suunnitelmallisen
korjaustoiminnan yhteydessä tehtäviä korjaus-
toimenpiteitä, kuten vaipan lämmöneristävyy-
den parantaminen ja ilmanvaihdon lämmön-
talteenoton toteuttaminen. Toinen osa koskee
kiinteistönhoidon ja rakennusten käytön yhtey-
dessä tehtäviä säätötoimenpiteitä, kuten lämmi-
tyksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeen-
mukainen säätö ja ohjaus. Kolmas osa käsit-
tää lämmitystapamutokset, kuten maalämpöön
siirtyminen ja ilmalämpöpumppujen asentami-
nen. Tässä artikkelissa on esitetty, että korjaus-
toiminnan eli ensimmäisen osan toteuttamis-
kelpoinen todennäköinen vuotuinen energian-
säästön lisäys olisi noin 0,6 % vuodessa nykyi-
sen rakennuskannan energiankäytöstä eli 6 %
kymmenessä vuodessa. Karkeasti arvioiden sa-
man verran voisi saada säästöä aikaan toisen ja
kolmannen osan säästötoimenpiteillä eli koko-
naisuudessaan jonkin veran yli 10 % kymme-
nessä vuodessa.
Korjausmäärät
Suomen rakennuskanta jakaantuu suuruus-
luokaltaan neljään yhtä suuren ryhmään:
•
Omakotitalot
•
Asuinkerros- ja rivitalot
•
(
asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalot)
•
Palvelurakennukset (yksityiset ja julkiset)
•
Tuotantorakennukset
Tuotantorakennuksia ei yleensä sisällytetä ra-
kennusten energiansäästötarkasteluihin, koska
niiden energiankulutus tilastoidaan tuotannon
energiankäytöksi. Niitä ei ole tässäkään artik-
kelissa tarkasteltu. Palvelurakennukset ovat
hankala monimuotoinen rakennusryhmä, jon-
ka energiankäytöstä ja energiansäästömahdol-
lisuuksista on vähemmän tietoa kuin asuinra-
kennusten osalta. Asuinkerros- ja rivitalot ja-
kaantuvat energiansäästömahdollisuuksienkin
osalta kahteen erilaiseen ryhmään (asunto-osa-
keyhtiötalot ja vuokratalot).
Arvioitaessa korjauksilla aikaansaatavia to-
teuttamiskelpoisia energiansäästömahdolli-
suuksia nykyisessä rakennuskannassa lähtö-
kohtana pitää olla, että rakennusosiin tehtävät
energiansäästötoimenpiteet tehdään pää-
sääntöisesti silloin, kun kyseisissä raken-
nusosissa on muutakin korjaustarvet-
ta. Muu periaate ei ole realistinen,
koska se johtaa liian suuriin lisäkustannuksiin.
Energiatehokkuuskorjausten lähtökohtana tulee
olla kiinteistöjen käytön, ylläpidon ja korjaami-
sen suunnitelmallisuuden tuottama pohja tek-
nisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteut-
tamiskelpoisten energiatehokkuuskorjausten
valinnalle. Korjaustoiminnalla aikaansaatavan
energiansäästön toteutuminen riippuu siis sii-
tä, kuinka paljon rakennuksia kokonaisuudes-
saan korjataan.
Korjausvauhti on suuruusluokaltaan noin 2
%
tarkasteltujen rakennusosien kokonaismää-
rästä vuodessa. Ikkunoita korjataan suhteelli-
sesti enemmän ja ilmanvaihtoremontteja sekä
Energiansäästömahdollisuudet
rakennuskannan korjaustoiminnassa
Nykyisen rakennuskannan korjaamisella uskotaan saavutettavan merkittäviä energian-
säästöjä. Tutkimus on kuitenkin asettanut kyseenalaiseksi yleisen käsityksen, että nykyi-
sessä rakennuskannassa voisi saada huomattavasti enemmän ja nopeammin energian
säästöä aikaan kuin uudistuotannossa. Energiakriisien jälkeen eli 1970-luvun jälkeen
tehdyssä tarkastelussa on päädytty siihen, että energian säästöä syntyi Suomen rakennus-
kannassa suuruusluokaltaan saman verran uudistuotannossa ja korjaustoiminnassa.
Lähtöoletuksena voi pitää, että sama suhde jatkuisi. Tätä tukee sekin ilmiö, että uudis-
tuotannon ratkaisuja pyritään soveltuvin osin käyttämään myös korjaustoiminnassa.
Juhani Heljo on tehnyt rakennusten energiatalouteen liittyviä tutkimuksia yli
30
vuoden ajanjaksolla. Erikoisalaa ovat rakennuskannan energiankäytön ja
kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisen mallintaminen (EKOREM, ISREM,
POLIREM) sekä rakennusten energia- ja elinkaaritalouslaskelmat. Heljo
vetää tällä hetkellä Tampereen teknillisellä yliopistolla Rakennustekniikan
laitoksella pientä tutkimusryhmää, jonka tutkimusalueena ovat rakennus-
ten elinkaari- ja energiataloustarkastelut.
Tutkimusryhmän kotisivut:
