141
PROJEKTIUUTISET 5/2012
Seinäjoen kirjasto
myös toimistohuoneissa. Tämä mahdollis-
taa muuntojoustavuuden esimerkiksi iso-
ja tilaisuuksia järjestettäessä. Tarina kertoo
Rowlandin olleen sota-aikana pommiko-
neen lentäjä. Lentokoneen huonoon istui-
meen tuskastuneena hän päätti suunnitella
sodan jälkeen mukavan istuimen – sikä-
li kun jää henkiin. Rowland selvisi sota-
ajasta hengissä ja hänen suunnittelemansa
tuoli sopii kirjaston tiloihin.
Kirjahyllyt ja lastenosaston kirjatalot
ovat kertopuurakenteista Effex-massiivi-
mäntyä. Jaaksi-salin lattia on mäntyä, lu-
kuportaiden, alakerran ja asiakaspalvelu-
alueen lattia on valkoista laattaa, muual-
la on käytetty allergiatestattua synteettistä
tekstiilimattoa. Henkilökunnan tilojen lat-
tiat ovat klinkkeriä. Tekniikka on kätketty
talon rakenteisiin.
Kirjastopalvelut muuttumassa
–
Sähköiset palvelut haastavat perintei-
set kirjastopalvelut ja ovat myös kirjastojen
arkea, toteaa kirjastotoimen apulaisjohtaja
Sinikka Ijäs.
Toki perinteiset painetut kirjat edelleen
ovat keskeinen osa kirjastotoimintaa, E-
kirjoja ei Seinäjoella vielä ole. Kirjaston
aineistosta 86 prosenttia on perinteis-
tä kirjastomateriaalia. Seinäjoen kaupun-
ginkirjaston ja samalla Etelä-Pohjanmaan
maakuntakirjaston kokoelmissa on vajaa
500 000
nidettä, joista puolet tässä talos-
sa, muut lähikirjastoissa. Uutisalueella on
luettavissa 50 sanomalehteä ja 400 aika-
kauslehteä.
–
Uudessa kirjastossa on viisi Lauriksi ni-
mettyä lainausautomaattia, yksi näistä on
erityisesti lapsille suunniteltu. Palautuslin-
joja on kaksi. Langaton nettiyhteys antaa
asiakkaille mahdollisuuden käyttää myös
omaa tietokonetta kirjastossa. Kirjastossa
on useita työpisteitä asiakkaiden käytettä-
vissä, silti niitä tarvittaisiin vielä lisää, mai-
nitsee Sinikka Ijäs.
Seudun asukkaista lähes puolet asioi
kirjastossa. Eteläpohjalaiset ovat hivenen
keskimääräistä ahkerampia lukijoita, jo-
kaista asukasta kohden lainoja on 20 vuo-
dessa, mikä ylittää hieman valtakunnal-
lisen keskiarvon, joka on 18 lainaa asu-
kasta kohden.
Yhteinen olohuone
Uusi kirjasto on lähes kokonaan yhtä
avointa tilaa runsaassa kahdessa kerrok-
sessa. Ainoastaan hiljainen lukusali ja hen-
kilökunnan työtilat ovat avoimista tiloista
erillään. Kirjaston uutisalueen yli kaartu-
van katon ja kirjaston opasteet ovat
Ai-
mo Katajamäen
suunnittelemia. Katosta
voi hahmottaa uutisvirtaa kuvaavia ele-
menttejä, vauhtia, kaloja, jokimaisemaa
tai vaikkapa taivaankaaren. Uutisvirran si-
niset kuviot ovat betonipintaan upotettua
Decocoat-pintaista mineraalivillaa. Akus-
toiva betoni ja seinien akustiikkalevyt vai-
mentavat hälyä. Vilkkaankaan päivän hä-
Käynti hiljaiseen lukutilaan.
Lukusalissa vallitsee täydellinen hiljaisuus.
linä ei häiritse tai ulotu oman alueen ulko-
puolelle, jopa lukuportailla istuva koulu-
luokka kuuntelee opastusta omassa avoi-
messa tilassaan.
Kirjavalintoja helpottavat hyllyjen reu-
nusvalot ja lukemiseen voi syventyä is-
tahtamalla
Yrjö Kukkapuron
vuonna 1958
