135
PROJEKTIUUTISET 5/2012
Seinäjoen kirjasto
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehti Alvar Aallon
suunnittelemista kokonaisuuksista tunnetuin. Osa tätä kokonaisuutta
on 1960-luvun alkuvuosina rakennettu Aallon tyylille ominainen
”
viuhkaratkaisu”, kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Vuosien
saatossa Aalto-kirjasto on jäänyt auttamatta pieneksi, ja nyt kirjastoa
täydentää omine aaltoratkaisuineen entisen viereen kohonnut
Apilaksi nimetty kirjastorakennus.
K
un nimittäjänä on Alvar Aalto, on
uuden rakennuksen hankinta ollut
erityisen haastavaa, toteavat kir-
jastotoimen apulaisjohtaja
Sinikka Ijäs
ja
kaupunginarkkitehti
Jussi Aittoniemi
.
–
Monien vaihtoehtojen, suunnitelmien
ja vuosien harkinnan jälkeen Seinäjoella
on nyt uusi kirjastorakennus, jossa oman
aikamme arkkitehtuuri saumattomasti yh-
distyy Alvar Aallon luomaan ympäristöön.
–
Aallon kirjasto kävi pieneksi jo 80-lu-
vulla, mainitsee Jussi Aittoniemi.
Lukuisten keskustelujen ja luonnosten
jälkeen uusi kirjasto päädyttiin sijoitta-
maan entisen viereen. Vuonna 2008 jär-
jestettiin arkkitehdeille kutsukilpailu, eh-
dokkaista viisi valittiin osallistujiksi refe-
renssien perusteella. Kilvan voitti JKMM,
jonka ehdotus ”Apila” hyväksyttiin toteu-
tettavaksi kirjastorakennukseksi. Suunnit-
telu käynnistyi seuraavana vuonna ja hel-
mikuussa 2010 alkoi rakentaminen. Ton-
tin haasteena oli syväsavinen maaperä, jo-
ka vaati huomattavan paljon perustuksiin
paalutusta. Urakkatarjouskilpailu toteutet-
tiin vuonna 2010 ja kilpailun voitti raken-
nusliike Timo Nyyssölä Oy. Viimeisenä ra-
kennusvuotena urakointi siirtyi kaupungil-
le ja rakennus tehtiin loppuun kaupungin
työnä. Rakennuksen kokonaisbudjetti on
9,7
miljoonaa euroa.
Vaativaa rakennesuunnittelua
–
Rakennuspaikka on todellakin erittäin
löysää ja häiriintyvää savimaata, mainitsee
rakennesuunnittelija
Eero Pekkari
Ramboll
Oy:stä. Rakennus on perustettu paalujen
varaan.
Merkittävimmät haasteet rakennesuun-
nittelussa oli rakennuksen monimuotoi-
suus ja pitkillä jänneväleillä toteutetut mo-
nimuotoiset paikalla valetut teräsbetonira-
kenteet. Monimuotoisuutta kuvaa muun
muassa se, että rakennuksessa on 17 mo-
duulilinjaa, joista yksikään ei ole saman-
suuntainen eikä suorassa kulmassa toisiin-
sa nähden. Lisäksi katon muodot ovat mo-
neen suuntaan kaltevat. Meillä suunnittelu
toteutettiin kokonaisuudessaan 3D-suun-
nitteluna, mikä tässä projektissa oli loppu-
tuloksen kannalta onnistumisen edellytys.
Vaativista paikallavalurakenteista voisi
mainita lainaussalin, jossa on 22,5 metrin
jännevälillä toimiva 7-taitteinen vekkikat-
