127
PROJEKTIUUTISET 5/2012
Seinäjoen Y-talo
–
Suunnittelun lähtökohdan muo-
dosti rakennuksen toiminta-ajatus. Ra-
kennuksessa sijoitettiin saman katon
alle sekä terveyskeskuksen että keskus-
sairaalan tiloja. Merkittävän toiminnal-
lisen kokonaisuuden muodostaa päi-
vystyskeskus siihen liittyvine röntgen-
ja päivystysosastotiloineen.
Eräänä haasteena oli liittyminen
vanhaan kantasairaalaan ja rakennuk-
sen ulkoisen ja sisäisen liikenteen su-
juva järjestely. Ulkopuolinen liikenne
jakautuu päivittäiseen asiointiliikentee-
seen ja yhteispäivystykseen saapuvaan
liikenteeseen. Rakennuksessa on mo-
nia sellaisia toimintayksiköitä, joihin ul-
koa saapuva potilas joutuu itse hakeu-
tumaan. Tämä oli sisäisen liikenteen
ohjauksen haaste. Rakennuksen sisä-
tilojen suunnittelussa asiaan paneudut-
tiin ja muodostettiin koko Y-taloa ko-
koava selkäranka, keskuskatu.
Ideointi oli aikataulusta johtuen mel-
koisen vauhdikas tapahtuma, jossa eri-
laisten periaateluonnosten kautta osas-
tot ja kerrokset löysivät paikkansa yh-
dessä tilaajan kanssa.
Jo varhaisessa suunnittelun vaihees-
sa päätettiin rakennuksessa sovel-
taa EBD-suunnittelumallia (Evidence
Based Design – Todennettuun tietoon
perustuva suunnittelu).
Samoin alusta asti kuunneltiin käyt-
täjää herkällä korvalla ja tilojen suun-
nittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä
käyttäjän kanssa. Näissä keskusteluis-
sa otettiin aina huomioon myös poti-
lasnäkökulma. Käyttäjälähtöisyyttä ko-
rostettiin virtuaalitilan käytöllä. Tällöin
mukana oli myös sairaalan potilaita.
Erilaisten tilojen yhteisenä nimittä-
jänä on tietty ”standardisointi”. Tar-
koituksellisesti eri osastoilla olevat samaa
toimintaa sisältävät huoneet ovat saman-
laisia ja kaikenlaista vain yhden näkemyk-
sen mukaista ”räätälöintiä” vältettiin. Ra-
kennus kokonaisuutena sopeutettiin van-
han sairaalan arkkitehtuuriin muodoilla ja
materiaalivalinnoilla. Lisäksi halusimme,
että rakennus heijastaa myös oman raken-
tamisajankohtamme henkeä ja arvoja. Ul-
koiset materiaalit noudattavat kantasairaa-
lan henkeä. Sisätiloissa jatkettiin hyväksi
koettujen sairaalakäytössä testautuneiden
materiaalien käyttöä. Uuden teknologian
osuus tulee esille muun muassa käytetyis-
sä kaakelipinnoissa, jotka ovat likaa hylki-
viä ja muodostavat huonon kasvualustan
bakteereille.
Värien suunnittelussa hyväksikäytettiin
tunnettuja väripsykologian tietoja ja lisäksi
väreillä haluttiin helpottaa myös asiakkaan
orientoitumista sairaalatiloissa. Emme ha-
lunneet tehdä valkoista sairaalaa.
Arkadiamalli
Y-talo edustaa ns. ”arkadimallia”, joka
on viime vuosien isojen sairaalatilakoko-
naisuuksien suunnittelun eräs valtatrendi.
Tällöin ei ole isoja yhteisiä odotustiloja,
vaan mahdollinen odotustila on sijoitet-
tu aina lähelle toimenpiteen tms. suoritus-
paikkaa. Arkadi(keskuskatu) toimii yhtei-
senä kohtauspaikkana ja viihtyisänä oles-
kelutilana.
EBD toi rakennukseen monia ”uusia”
asioita; mm. lähes kaikki potilashuoneet
vuodeosastoilla suunnattiin niin, että vuo-
teesta voi nähdä ulos maisemaan, tiloihin
sijoitettiin taideteoksia, käytettiin värejä,
valaistus suunniteltiin miellyttäväksi, päi-
vystyskeskuksen paaripaikat ovat seinil-
lä, eivät verhoilla, erotetut. Kaikki poti-
lashuoneet ovat enintään kahden hengen
huoneita ja kaikilla on oma wc/pesuhuo-
ne jne.
Rakennuksen suunnitteluun käytettiin
Keskuskäytävältä on käynti ulos.
Alhaalla ulko-oven vierellä on vartijalla
oma työtilansa. Nora-lattiapäällystei-
den raidat edistävät turvallista kulkua
portaissa.
