12
5/2012
PROJEKTIUUTISET
le kondensoituu vettä ilmasta. Jotkut pitävät il-
miötä ongelmana ja jotkut eivät. Huurtumatto-
mia laseja on jo kehitetty.
Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakenta-
minen vanhoihin taloihin edellyttää sisäänpu-
hallus- ja poistoilmanvaihdon rakentamista. Jos
samalla ei paranneta sekä vaipan ilmatiiviyt-
tä että sisäistä ilmatiiviyttä kerrostalojen osal-
ta, voi lopputulos olla huono. Vaipan huono il-
manpitävyys yhdessä koneellisen ilmanvaihdon
kanssa voi aiheuttaa turhan suuren ilmanvaih-
tuvuuden. Huono sisäinen tiiviys voi kerrosta-
loissa aiheuttaa ylimmissä kerroksissa ylipai-
netta ja ilma virtaa haitallisesti rakenteiden lä-
pi ulospäin. Tämä näkyy mm. ikkunoiden huur-
tumisena uloimman lasin sisäpinnalla ylimmis-
sä kerroksissa.
Uusimpana ongelmana on ilmennyt energia-
tehokkuuden parantamisen seurauksena huo-
nontunut kännyköiden kuuluvuus sisätiloissa.
Asiaa selvitetään ja ratkaisuja tähän ongelmaan
haetaan. Ongelman aiheuttajina ovat ilmeisesti
ikkunoiden ja eristeiden erilaiset metallikalvot
sekä teräsverkot seinärakenteissa.
Ehdotus rakennusten korjaustoimintaan
liittyviksi toimenpiteiksi
Keväällä 2012 ympäristöministeriön rahoi-
tuksella valmistuneen EPAT - selvityksen yh-
teydessä on syntynyt linjaus liittyen nykyisen
rakennuskannan energiatehokkaaseen korjaa-
miseen:
Yleislinjaukset:
1.
Energiatehokkuuskorjausten perustana
painotetaan kiinteistöjen käytön, ylläpidon
ja korjaamisen suunnitelmallisuuden merki-
tystä ja elinkaariajattelua. Suunnittelun tuek-
si tarvitaan uusia suunnittelutyökaluja ja van-
mennessä suurin osa ikkunoista vaihdetaan
mahdollisimman energiatehokkaiksi. Aluksi
valitaan U-arvoltaan alle 1,0 W/m2,K ikkunoi-
ta (esim. 0,85) ja myöhemmin mielellään vie-
lä parempia (esim. 0,65) kun tekniikka kehit-
tyy. Energiansäästöt toteutuvat käytännössä hy-
vin ikkunoiden osalta. Ongelmiakin on yleen-
sä vähemmän kuin muissa vaippakorjauksissa.
•
Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton raken-
taminen vanhoihin asuinkerros- ja rivitaloihin
säästäisi paljon energiaa ja parantaisi sisäilmas-
ton laatua. Toteutuminen on kuitenkin erittäin
epävarmaa, koska uusien ilmanvaihtojärjestel-
mien rakentaminen vanhoihin taloihin on usein
hankalaa ja kallista.
Asuntokohtaisten ilmanvaihtoratkaisujen to-
teutusmahdollisuuksia pitää vielä selvittää mm.
seinästä ulospuhallettavan poistoilman osalta
kerrostaloissa. Ulospuhallusmahdollisuus hel-
pottaisi ilmanvaihtojärjestelmien rakentamista.
Nykyiset alle 50 % lämmöntalteenoton hyötys-
uhteella toimivat vanhimmat ilmanvaihtokojeet
voidaan vaihtaa suurelta osin jo ennen vuotta
2020
hyötysuhteeltaan 20 % parempiin ja toi-
minnallisuudeltaan muutenkin parempiin lait-
teisiin.
Ilmanvaihtoratkaisuista tarvitaan korjausten
tueksi laajaa informaatiotoimintaa.
Q
Päälähde (EPAT):
Heljo,J., Vihola, J., Energiansäästömahdollisuu-
det rakennuskannan korjaustoiminnassa . Tam-
pereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan
laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 8.
Tampere 2012.
Lisätietoa:
> Päättyneet tutkimukset
hojen kehittämistä.
2.
Suunniteltujen korjausten yhteydessä var-
mistetaan niiden energiatehokkuuden paran-
tamistoimenpiteiden tekeminen, jotka tällöin
ovat kohtuullisen pienin lisäkustannuksin ja
kannattavasti tehtävissä. Samalla varmiste-
taan, että valitaan mahdollisimman tehok-
kaat energiansäästöratkaisut.
3.
Jos energiansäästötoimenpiteitä halutaan
aikaistaa eli tehdä aikaisemmin kun ilmenee
muu korjaustarve, pitää ensin tehdä elinkaa-
ritarkastelu, jolla varmistetaan aikaistamisen
järkevyys. Elinkaaritarkastelujen suorittamis-
ta pitää opastaa.
4.
Toimenpiteiden tueksi tarvitaan informaa-
tio-ohjausta ja erityisesti neuvontapalveluja.
Keskeisimmät merkittävät
toteuttamiskelpoiset tekniset
parannustoimenpiteet:
•
Pyritään lisäeristämään lähivuosina kaik-
ki yläpohjat, joissa se on helposti mahdollista
toteuttaa. Lisäeristetään myös vanhimpia ylä-
pohjia, jotka on jo kerran lisäeristetty. Lisäeris-
täminen pitää ohjeistaa siten, että ei aiheuteta
kosteusriskejä.
•
Uusimmassa rakennuskannassa ikkunat
ovat teknisesti niin hyviä, että niiden vaihto-
tarvetta ei välttämättä tule kovin nopeasti. Sik-
si tarpeenmukaisen ja säästävän korjausraken-
tamisen hengessä pitääkin edistää myös ikku-
noiden korjaamista, jossa uusitaan vain ikku-
noiden sisäpuite tai sisäpuitteen lasielementti
energiatehokkaammaksi.
Vanhoissa rakennuksissa ikkunat vaihdetaan
sitä mukaa kun niissä alkaa tulla vaihtotarvet-
ta muutenkin. Vaihtoa voidaan jonkin verran
aikaistaa tapauksesta riippuen. Vuoteen 2050
VVO on päättänyt 173 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennustöi-
den aloittamisesta. Tulevat kohteet sijaitsevat Jyväskylän Harjunkulmas-
sa Väinönkadulla, Keravan keskustassa Eeronkadulla ja Espoon Suur-
pellossa Klariksentiellä. Investointien yhteisarvo on noin 32,5 miljoo-
naa euroa.
Kiinteistöjohtaja
Eero Saastamoisen
mukaan investointipäätöksen
saaneet kohteet täydentävät hyvin VVO:n asuntokantaa ja omalta osal-
taan osoittavat VVO:n halukkuuden aktiiviseen investointitoimintaan.
VVO on suurin yksityinen vuokra-asuntojen omistaja Suomessa.
VVO:n asuntomäärä ylitti syyskuussa 40 000 asunnon rajan, joista
vapaan vuokranmäärityksen piiriin kuuluvia asuntoja noin 23 000 kap-
paletta.
Saastamoinen toteaa, että VVO:n asuntojen lukumäärä jatkaa uu-
distuotannon ja valmiiden asuntojen hankinnan kautta kasvuaan. Kas-
vuvauhti on riippuvainen tonttien saatavuudesta ja rakennuskustan-
nusten kehityksestä.
Kuluvan vuoden aikana VVO:lle on valmistunut noin 400 asuntoa.
Nyt tehtyjen investointipäätösten myötä VVO:lla on rakenteilla tänä
vuonna jo valmistuneiden lisäksi noin 400 asuntoa.
Q
VVO aloittaa
173
vuokra-asunnon rakennuttamisen
Jyväskylän
Harjunkulma
Väinönkadulla.
