10
5/2012
PROJEKTIUUTISET
alapohjien korjauksia tehdään suhteellisesti vä-
hemmän. Ikkunoiden osalta korjausmääriä pys-
tytään arvioimaan melko hyvin. Vaipan muiden
osien osalta arviot ovat epävarmempia.
Energiansäästötoimenpiteiden
toteutusmahdollisuudet
Yksittäisissä rakennuksissa voidaan saada
aikaan yli 40 % energiansäästö. Koko raken-
nuskannassa tilanne on kuitenkin toinen. Kos-
ka osa rakennuksista ja rakennusosista on jo
korjattu ja osa jää useista syistä korjaamatta,
toteutuu tehtyjen arvioiden mukaan koko ra-
kennuskannassa tästä yksittäisissä rakennuksis-
sa mahdollisesta säästöpotentiaalista enintään
puolet eli noin 20 % vuoteen 2050 mennes-
sä. Korjausten toteutukseen ryhtymiseen vai-
kuttavat mm. tekniset, taloudelliset ja päätök-
sentekoon liittyvät syyt. Merkittävässä roolis-
sa korjaustoiminnassa ovat asuinrakennukset,
joista noin 70 % on yksityisten ihmisten omis-
tuksessa. Korjauksiin ryhtyminen on vaikeaa,
jos niitä ei koeta järkeviksi tai niihin ei ole va-
raa. Monissa kunnissa taloudelliset edellytyk-
set laajoille ja kalliille perusparannuksille ovat
huonot. On myös hiipuvia tai tulevaisuudel-
taan epävarmoja alueita, joilla investointiha-
lukkuus on huono.
Energiansäästöpotentiaali ja
vaikutukset rakennuskannassa
Vuoden 2010 olemassa olevassa asuin- ja
palvelurakennuskannassa korjaustoiminnan to-
teuttamiskelpoinen energiansäästöpotentiaali
on noin 20 % vuoteen 2050 mennessä. Tähän
pääseminen edellyttää keskimäärin noin 0,5-
0,6
prosentin vuosittaista lisäenergiansäästöä,
joka tarkoittaa edellisten vuosien säästöjen li-
säksi vuoden aikana aikaansaatua uutta energi-
ansäästöä. Näin suuri säästö ei kuitenkaan ko-
konaisuudessaan toteudu helposti.
Mainitusta 20 %:n toteuttamiskelpoisesta
energiansäästöpotentiaalista noin puolet voi
toteutua normaalin korjaustoiminnan yhtey-
dessä ilman korjaustoiminnan energiansäästön
tehostamistoimia. Toisen puolen toteutumista
voidaan varmistaa sopimuksilla, viestinnällä,
määräyksillä ja avustuksilla sekä tehostamalla
suunnitelmallista korjaustoimintaa.
Toteutuvaa energiansäästöä vähentää raken-
nuksen laatutason nosto. Vanhassa rakennus-
kannassa on mm. rakennuksia, joissa sisäilmas-
ton laatu ei vastaa nykyään asetettuja vaati-
muksia. Perusparannusten yhteydessä ilman-
vaihtomääriä lisätäänkin usein, minkä takia
ilmanvaihdon lämmöntalteenoton energian-
säästövaikutus ei toteudu kokonaan. Usein pe-
rusparannusten yhteydessä lisätään myös va-
laistusta ja erilaisia sähkölaitteita, jotka lisää-
vät sähkön kulutusta varsinkin palveluraken-
nuksissa.
Toimenpidekohtaiset
säästömahdollisuudet
Toimenpidekohtaisten laskelmien tulos oli
keväällä 2012 valmistuneessa EPAT-tutkimuk-
sessa, että vuoden 2010 asuin- ja palvelura-
kennuskannan vaipan energiankulutus väheni-
si vuonna 2050 jäljellä olevissa rakennuksissa
noin 31 %, ilmanvaihdon energiankulutus 38
%
ja lämpimän käyttöveden energiankulutus
7 %.
Sähkön kulutus kasvaisi ilmanvaihtore-
monttien takia 5 %. Arvioidusta 20 % koko-
naissäästöstä kohdistuisi noin 8 prosenttiyksik-
köä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon, 5 ik-
kunoihin, 4 seiniin, 2 yläpohjiin ja 1 käyttöve-
teen ja muihin toimenpiteisiin.
Ilmanvaihdon energiansäästön toteutuminen
on erittäin epävarmaa. Ilmanvaihdon osalta las-
kelma perustuu optimistiseen arvioon, jonka
mukaan asuinkerrostaloissa vain 20 % ilman-
vaihtojärjestelmien mahdollisista muutoksista
jäisi tekemättä ennen vuotta 2050. Pessimisti-
nen arvio on, että vuonna 2050 80 % asuin-
kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmien perus-
parannuksista olisi vielä tekemättä. Tämä mer-
kitsisi energian kokonaissäästön 20 % putoa-
mista 15 %:iin.
Tarkastelun ulkopuolella
olevien toimenpiteiden merkitys
Tässä artikkelissa ja lähdejulkaisussa tarkas-
teltiin rakennusosien korjaamisen ja käyttöve-
den mittauksen vaikutuksia. Tarkastelun ulko-
puolelle jäivät säätöön ja lämmitykseen liittyvät
toimenpiteet. Lämmityksen säätötoimenpiteillä
sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmu-
kaisella säädöllä on varsinkin palvelurakennuk-
sissa suuri merkitys pyrittäessä vähentämään
energian kulutusta. Säästö saadaan nopeasti
ja halvalla aikaan, mutta säästö on pitkällä ai-
kajänteellä epävarma, koska säästön pysyvyy-
den edellytyksenä on, että kiinteistönhoitajat
ja tilojen käyttäjät ovat jatkuvasti motivoitunei-
ta energiatehokkaaseen säätöön ja ohjaukseen.
Rakennusosiin kohdistuvien energiansäästö-
toimenpiteiden sijasta tai lisäksi energiaa voi-
daan säästää huomattavasti myös lämpöpum-
puilla. Lämpöpumput säästävät energiaa ja
tuottavat halpaa lämpöä. Halpa lämpö tekee
rakenteisiin kohdistuvat energiansäästötoimen-
piteet huonommin kannattaviksi. Lämpöpum-
put tulevat olemaan osin vaihtoehtoja raken-
nuksen vaippaan ja ilmanvaihtoon kohdistuvil-
le energiansäästötoimenpiteille. Ne vähentävät
tehokkaasti energian kulutusta, mutta vaikutuk-
set primäärienergian kulutukseen ja kasvihuo-
nekaasupäästöihin voivat olla vähäisemmät.
Uusiutuvien polttoaineiden ja ydinsähkön li-
säys kaukolämmön ja sähkön tuotannossa vä-
hentävät oleellisesti rakennusten kasvihuone-
kaasujen ominaispäästöjä. Lisäksi päästövähen-
nyksiä saadaan aikaan varsinkin omakotitalois-
sa vaihtamalla lämmitysjärjestelmiä vähäpääs-
töisemmiksi (maalämpö ja puulämmitys). Kas-
vihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin
koko rakennuskannan osalta päästään taloudel-
lisimmin tekemällä sopivassa suhteessa ener-
giansäästötoimenpiteitä ja lämmitystapamuu-
toksia rakennuksissa sekä alentamalla sähkön
ja kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasu-
jen ominaispäästöjä. Valintoja tehdään pitkälti
taloudellisilla perusteilla.
EU:n asettamiin kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteisiin ei mitenkään päästä pel-
kästään energiansäästötoimenpiteitä tekemällä.
Lisäksi pitää saada pienennettyä energiatuota-
non (kaukolämpö ja sähkö) kasvihuonekaasu-
jen ominaispäästöjä. Päästövehennystavoittei-
siin päästään siten vain tekemällä sekä ener-
giansäästötoimenpiteitä rakennuksissa, lämmi-
tystapamuutoksia rakennustasolla ja polttoai-
nemuutoksia energian tuotannossa.
Kustannukset ja kannattavuus
Energiansäästötoimenpiteiden tekeminen
energiansäästötoimenpiteiden kohteena ole-
viin rakennusosiin kohdistuvien muiden kor-
jausten yhteydessä lisää korjauskustannuksia
5–15 %.
Lisäkustannukset ovat kohtuullisen
pienet ja kannattavuus on hyvä, kun energian-
säästötoimenpiteet ajoitetaan oikein. Kannat-
