Page 160 - Projektiuutiset 4/2012

Basic HTML Version

160
Rehaparkki
4/2012 PROJEKTIUUTISET
sisääntuloalueesta 0,5 metriä korkeampi
varauduttiin ambulanssien paikoittamiseen.
Poikkeuksellinen runko
Rakennuttajakonsultti
Ari-Matti Jänkälä
Projektipalvelu Prodeco Oy:stä kertoo, et-
tä rakentamaan päästiin poikkeusmenette-
lyllä elokuussa 2011. Poikkeusmenettelyä
tarvittiin, koska Rehaparkin kerrosmäärä
poikkesi kaavasta, vaikka korkeus oli kaa-
van mukainen. Urakkatyypiksi nopeassa
aikataulussa edenneelle hankkeelle valit-
tiin KVR-urakka, jossa suunnittelua ja ra-
kentamista pystyttiin limittämään.
Rakennuksessa on maanvarainen perus-
tus ja paikalla valettu jälkijännitetty masto-
jäykisteinen betonirunko. Elementtiraken-
teiset porrashuoneet ovat irti pilari-palk-
kirungosta. Jälkijännitettyyn rakenteeseen
päädyttiin, koska se on mitoitukseltaan
ohut ja myös kustannustehokas. Jälkijänni-
tetty betonirunko on pääsuunnittelija
Kim-
mo Mansiston
mukaan poikkeuksellinen
valinta Oulun seudulla, jossa pysäköinti-
talot on tavattu tehdä elementeistä. Reha-
parkissa poikkeuksellista on myös se, että
palkisto kulkee rakennuksen poikkisuun-
taan. Rakenneratkaisut tiesivät miettimis-
tä suunnittelijoille, mutta lopputulokseen
voi olla Hartikaisen mielestä tyytyväinen.
– Runko on siromman näköinen ulko-
puolelta tarkasteltuna.
Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll
Oy. Kohteen jälkijännitetyt rakenteet suun-
nitteli Insinööritoimisto SRT Oy Kuopios-
ta. Niissä ei ole toimitusjohtaja
Pauli Oks-
manin
mukaan toimistolle mitään uutta,
mutta kahdessa kerroksessa valettu laatta
sen sijaan oli uusi tuttavuus. Betonin päälle
valettiin työmaan ehdotuksesta 30 mm:n
kerros masuunikuonabetonia, joka antaa
kovemman kulutuspinnan, eikä erillistä
pintakäsittelyä tarvita. Valu tehtiin mär-
kää märälle -periaatteella. Masuunikuo-
naa käytettiin myös perustusten routa- ja
lämmöneristeenä.
Julkisivussa on käytetty vinoon asetel-
tua rei’itettyä alumiinilevyä ja alumiinisä-
leikköä.
– Kohteen toiminnallinen ajatus oli jo
valmis ja selkeä, mutta julkisivuidea puut-
tui, kertoo Hartikainen.
Säleikkö oli päätyihin helppo ratkaisu,
mutta täysin säleiköllä verhoiltuna raken-
nus olisi ollut yksitoikkoisen ja luonteet-
toman näköinen. Idealamppu syttyi, kun
Hartikainen pesi kippi-ikkunoita, jotka sat-
tuivat jäämään vinottain auki. Hän kehit-
teli ajatusta eteenpäin, ja ristikkäin vinoon
asetellut alumiinilevyt osoittautuivat oike-
aksi toteutusratkaisuksi. Tällöin julkisuvun
avoimuus ei muodostu pelkästään levy-
jen reikäalasta. Mallintamalla ratkaisu oli
helppo viimeistellä ja myös konkretisoida
muille hankkeen osapuolille. Rakennuttaja
ja urakoitsijat saavat asenteestaan ja näke-
myksestään arkkitehdeilta kiitokset: per-
soonallisen näköinen ja toteutustavaltaan
haastava julkisivu olisi saattanut jäädä hy-
väksymättäkin.
Valuteknisesti vaativa
Hanke sujui Jänkälän mukaan ilman
suurempia ongelmia. Aikataulussa ja 4,7
miljoonan euron budjetissa pysyttiin.
– Kohde oli varsinkin valuteknisesti vaa-
tiva, mutta lopputuloksesta tuli hyvä, hän
sanoo.
Urakkatyyppi oli onnistunut valinta
Mansiston ja Hartikaisen, mutta myös työ-
maan työnjohdon mielestä.
– Tässä kohteessa KVR toimi erittäin hy-
vin. Molemmilla puolilla pöytää istui am-
mattilaisia, jotka halusivat tehdä hyvän ra-
kennuksen, mutta nopeasti ja edullisesti,
kertoo kohteen vastaava työnjohtaja
Tarvo
Tölli
Skanska Talonrakennus Oy:stä.
Töllin mukaan rakentamisen haasteina
olivat erikoismenetelmien lisäksi suhteelli-
sen tiukka aikataulu, ahdas rakennuspaik-
ka ja kylmä vuodenaika. Paikalla valetut
betonipinnat toteutettiin keskellä talvea
puhdasvaluna, mikä vaati huolellisuutta.
Myös kaltevat rakenteet vaativat työmaal-
la tarkkaa otetta, mutta tämän päivän mit-
tausmenetelmillä kaltevan pinnan tekemi-
nen ei Töllin mielestä ollut kuin työtä työn
joukossa.
Rehaparkki valmistui huhtikuussa 2012.
Työmaan vahvuus oli noin 25 henkeä, mi-
kä on Töllin mukaan massamääriin suh-
teutettuna kohtuullisen vähän.
Kerroksesta toiseen pääsee portaita tai
hissillä. Elementtirakenteiset porras-
huoneet ovat irti muusta rungosta.
Käytävien yleisilme haluttiin pitää siistinä.
Johdot vietiin käsijohteiden sisäpuolelta.
Mitoittamalla sisääntulo väljäksi haluttiin
varautua ambulanssien paikoittamiseen.