77
PROJEKTIUUTISET 3/2013
ilman, lämmöneristävyyden ja rakennetiiviyden mer­
kittävä parannus. Rakennus nimittäin alipaineisena imi
ilmaa ulkotilasta. Ilmakaasu suodattui rakenteiden ja
eristemateriaalin lävitse ja tämä oli suuri ongelma.
Julkisivun uusiminen
Ensimmäisen vaiheen arkkitehtisuunnittelusta vasta­
si Arkkitehtitoimisto Matti Takala Oy. Pääurakan hoiti
Hartela Oy ja rakennesuunnittelijana toimi tuolloinen
Turun Juva eli nykyinen A­insinöörit Oy.
–
Julkisivun lisälämmöneristäminen ja rakenteiden tii­
vistäminen ei saanut näkyä. Silti saimme lisättyä eristet­
tä merkittävästi ja tiivistettyä olevat rakenteet niin, että
seuraavassa suunnittelu­ ja urakkavaiheessa tehtävät
toimenpiteet tuovat tullessaan taloteknisen modernisaa­
tion hyödyt, kertoo arkkitehti
Matti
Takala
tehtävästä.
A­insinöörit Oy:stä
Seppo
Nissilä
kertoo, että van­
hasta kupariin verhoillusta seinärakenteesta ei jäänyt
purkamisen jäljiltä kuin ulkoseinäelementit, joiden tii­
vistämisestä rakentaminen alkoi. Myös uuden julkisi­
vurakenteen ilmatiiviyteen kiinnitettiin suunnittelussa
tarkka huomio. Kupariprofiiliverhoilu kiinnitettiin run­
koon siten, että kuparin lämpölaajeneminen tapahtuu
hallitusti.
Arkkitehdin ja rakenneinsinöörin työ on siis ollut
erittäin teknisluonteinen, tavoitteena on ollut paitsi
rakennetekninen uudistus niin myös rakennustaiteen
säilyttäminen alkuperäisessä muodossaan. Arkkitehti­
toimisto Matti Takalan projektiarkkitehdit
Ulises
Márquez
ja
Richard
Saunders
piirsivät kaikki detaljit
yksi yhteen mittakaavassa.
–
Mittasimme tarkoin vanhan julkisivun kaikki profii­
lit, joista tehtiin mittapiirrokset. Arkkitehtien Luukkonen
Stenroos piirtämät detaljit olivat apunamme, kun uudet
rakennedetaljit suunniteltiin, projektiarkkitehti Ulises
Márquez summaa.
Sisätilan uusiminen
Toisessa vaiheessa virastotalon sisätilat uusittiin ko­
konaan. Hanke alkoi purku­urakasta. Se käsitti kaiken
muun, paitsi kantavien rakenteiden purun. Purkaminen
oli erittäin vaativa, koska monet rakennusmateriaalit,
joita 60­luvulla käytettiin, on luokiteltu terveydelle hai­
tallisiksi tätä nykyä.
Vaikka rakennussuojelupäätökset eivät yleensä koske
arvorakennusten sisätiloja kuin harvoissa tapauksissa,
niin Valtion Virastotalon ala­aula ja sen yläpuolinen
valopiha sekä maaherran edustustila piti jättää entiseen
asuunsa tai palauttaa siihen toimenpiteiden jälkeen.
Toisen urakkavaiheen arkkitehtuurisuunnittelusta vas­
tasi Jeskanen­Repo­Teränne Arkkitehdit. Pääurakoitsija
on ollut Rakennustoimisto Laamo Oy ja rakennesuun­
nittelusta on vastannut Narmaplan Oy.
Narmaplanin rakennesuunnittelun vastaavan diplomi
­
insinööri
Georgi
Georgievin
kertoman mukaan han­
ke on ollut mitä tarpeellisin:
–
Kun teimme ensimmäistä silmämääräistä kunto­
kartoitusta, niin saatoimme todeta, että kesällä jois­
sain toimistohuoneissa oli epäinhimillisen kuuma, kun
taas joissain huoneissa saattoi olla kylmää ja vetoista,
Georgiev toteaa.
Pääarkkitehti
Timo
Jeskasella
oli monestakin
tarkastelukulmasta asiaa lähestyttäessä tiukat puit­
teet arkkitehtisuunnittelun suhteen. Kysehän on arvo­
rakennuksesta, jolla on aivan erityinen luonne. Tällä tuli
olemaan vaikutuksensa suunnitteluun, samalla hänen
tuli suunnitella uusista tiloista sellaiset, että ne vastaavat
tämän päivän toimistotyöskentelyn tarpeita.
–
Tehtävää voi luonnehtia haasteelliseksi. Vajaat
30 000
bruttoneliömetriä piti saattaa uuteen uskoon
ja aikataulu oli kireä. Hanke käsitti paljon erikois­
suunnittelua. Rakennussuojelullisten, toiminnallisten
ja rakennusteknisten tarpeiden yhteensovittaminen
toi oman mausteensa suunnittelun johtamiseen, Timo
Jeskanen pohtii tehtäväänsä pääsuunnittelijana.
Vanhana toimistomaisemana oli keskikäytävä ja sen
molemminpuoliset umpiseinähuoneet. Jeskanen loi ai­
van uuden ilmeen ja toiminnallisuuden rakennuksen
toimistotiloille. Osa huonetiloista on toki eriytetty
omiksi yksiköikseen lasisin asennusseinin, jolloin valo
virtaa sisätilaan ja tilojen näkymät muodostuvat tilasar­
joiksi, joiden lomassa on myös pysähdyksiä.
–
Tilat ovat nyt avarat, valoisat ja niissä on mahdolli­
suus myös muuntojoustoon, Timo Jeskanen toteaa.
Virastotalossa toimii useita eri laitoksia, kuten
Varsinais­Suomen Ely­keskus, Lounais­Suomen alue­
hallintovirasto ja Varsinais­Suomen maanmittaus­
toimisto. Kullakin on ollut oma yhteyshenkilönsä, jonka
kanssa arkkitehdit ovat olleet yhteistyössä mahdollisim­
man hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi toimintoja
ajatellen. Ely­keskuksella on oma sisutuksellinen brän­
dinsä, jonka suunnittelussa Jeskanen­Repo­Teränne
Arkkitehtien alihankkijana toimi Studio Olin.
Valtion Virastotalo