104
3/2013
PROJEKTIUUTISET
Jyväskylän kaupungintalo
Jyväskylän parhaiten suojattu tietokone. Kaupungintalon
peruskorjauksessa on rohkeasti hyödynnetty käyttökelpoisia
osia vanhasta, muun muassa vanhaa kassakaappia.
Jyväskylän kaupungintalo
Vapaudenkatu 32, Jyväskylä
Bruttoala
Tilavuus
Rakennusaika
Kustannukset
Rakennuttaja
Arkkitehti
Rakennuttajakonsultti
Rakennesuunnittelu
Pääurakoitsija
3 996
m²
noin 16 000 m³
3/10–1/13
13,7
milj. euroa
Jyväskylän Tilapalvelu
Arkkitehtitoimisto ARK-Kantonen Oy,
pääsuunnittelija arkkitehti Tuija Ilves
ISS Proko Oy
Ramboll Finland Oy
VRP Rakennuspalvelut Oy
Renkola toteaa.
Kohteessa myös kunnostettiin kym­
meniä vanhoja valaisimia ja juhlasalin
kattokruunuihin valettiin lisää sakaroi­
ta. Kunnostettavien valaisimien vanhat
hehkulamput vaihdettiin LED­lampuiksi.
Näin vanhojen valaisimien valovirtaa
saatiin kasvatettua ja energiankulutusta
vähennettyä.
Sähkösuunnittelussa painotettiin ener­
giansäästöä, joustavuutta ja helppokäyt­
töisyyttä. Näihin vaatimuksiin päästiin
muun muassa digitaalisesti toimivalla
valaistuksen ohjauksella. Tämä mahdol­
listaa myöhemmin valaistusohjauksien
vaivattoman muuttamisen ilman kaape­
lointimuutoksia. Lisäksi muuntojousta­
vuutta lisättiin lattiarasiajärjestelmällä
siten, että pistorasiat ja kaapelit saatiin
piilotettua rakenteisiin. Samalla mah­
dollistettiin se, että jälkikäteen voidaan
lisätä ja poistaa kaapelointeja tilojen toi­
mintojen muuttuessa.
Kädenjälki sai näkyä
maalauksessa
Peruskorjatun kaupungintalon väri­
maailma perustuu rakennuksessa teh­
tyihin väri­ ja maalitutkimuksiin. Suun­
nitteluvaiheessa etsittiin alkuperäisiä
värejä ja kattomaalauksia.
Värejä palautettiin seinistä löyty­
neiden fragmenttien pohjalta. Katto­
maalauksiin syntyi sapluuna arkki­
tehdin piirrosten perusteella.
Rakennuksen erikoismaalaustyöt ja kon­
servoinnin teki Esko Nurmisen Maalaamo
Oy, josta oli keskimäärin viisi henkilöä to­
teuttamassa työtä noin vuoden ajan.
Työnjohtaja
Juhani
Väätäinen
sa­
noo, että haasteena oli saada värit
sointumaan eri tilojen välillä siten, että
syntyy tunne yhtenäisestä harmonisesta
rakennuksesta.
–
Maalausjälki ei saanut näyttää liian
teolliselta, vaan kädentyön jäljen tuli
näkyä lopputuloksessa. Saimme jättää
aivan virallisesti oman kädenjälkemme
kohteeseen, Väätäinen miettii.
Juhlavuutta tilojen seiniin haettiin
käyttämällä mineraalisia Hydrosil­
maaleja. Värimaailman historiatyöstä
huolimatta maalaustyöt pystyttiin teke­
mään pitkälti nykyisillä kauppatuotteilla.
Konservoinnissa tekijät käyttivät osaksi
itse muokkaamiaan väriaineita.
Uusien kokoustilojen nimet, esimerkiksi
Tyrmä, kertovat paljon talon käyttöhistoriasta.
Kirjaamossa on esillä kunnostettua vanhaa
ja viimeisimpien vaatimusten mukaista uutta.