Basic HTML Version
49
PROJEKTIUUTISET 3/2012
Urho Kekkosen museo
tärkeätä, että ensin tehdään hyvin katta-
vat esiselvitykset ja tutkitaan rakennuksen
historia ja värit ja vaaralliset aineet. Van-
hoissa taloissa on aina hirveästi yllätyksiä,
kertoo rakennuttajatehtävistä vastannut
yli-intendentti
Selja Flink
Museovirastosta.
– Jopa suunnittelussakin arkkitehtitoi-
miston vastuulla olivat vain rakennuslu-
Sali, jossa jugendtyylinen ikkuna. Pöydällä
oleva lasiteos on nimeltään ”pilkkiavanto”,
jonka on suunnitellut Tapio Wirkkala. Presi-
dentti Kekkonen sai tämän 70-vuotispäivä-
nään Helsingin kaupungilta. Salin flyygeli
on peräisin Itävallasta.
paa vaativat tilamuutokset sekä julkisivu-
remontti. Sisätilojen ja huvimajan konser-
vointityöt olivat rakennuttajan erillishan-
kintoja ja suunniteltiin pitkälti yhdessä to-
teuttajien kanssa.
Poliittisen vallan areena
Alkuperäisen 1904 valmistuneen ju-
gend-huvilan ovat suunnitelleet arkkiteh-
dit Gustaf Strengell ja Sigurd Frosterus.
Huvila rakennettiin tanskalaisen liikemie-
hen Jörgen Nissenin perheelle ympärivuo-
tiseen käyttöön. Ympäröivä rakennuskanta
koostui vielä tuohon aikaan kesäkäyttöön
tarkoitetuista hirsihuviloista.
Kiinteistön kolmas omistaja, päätoimit-
taja Amos Anderson lahjoitti rakennuksen
valtiolle vuonna1940. Sen jälkeen Tammi-
niemen huvila on ollut presidenttien Ris-
to Rytin, Carl Gustaf Emil Mannerheimin
ja Urho Kekkosen virka-asuntona ja moni-
en poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen
näyttämönä.
Ryti ei asunut talossa, mutta vastaanotti
siellä vieraita. Mannerheim oli ensimmäi-
nen presidentti, joka asui Tamminiemes-
sä ympärivuotisesti. Seuraavan presidentin
J.K. Paasikiven kerrotaan tokaisseen, että
hän ei aio muuttaa maaseudulle. Tiettä-
västi Paasikivi ei sitten nukkunutkaan Tam-
miniemessä yhtään yötä.
Tasavallan presidentiksi vuonna 1956
valittu Urho Kekkonen puolestaan halusi
muuttaa Tamminiemeen puolisonsa Sylvi
Kekkosen kanssa. Kekkoset asuivat Presi-
dentinlinnassa ainoastaan presidenttikau-
den ensimmäiset kuukaudet, kun Tammi-
niemeä peruskorjattiin melko perusteelli-
sesti uuteen uskoon.
Taloon tehtiin keskuslämmitys ja van-
hat kaakeliuunit purettiin. Rakentamisessa
vannottiin modernin nimeen 1950-luvul-
la. Huonejakoakin muutettiin melko pal-
jon ja sisäseinät maalattiin vaaleasävyisik-
si. Myös tammiparketit ovat peräisin tältä
aikakaudelta. Alkuperäisestä vuonna 1904
rakennetusta jugend-huvilasta on varsin
vähän sisustusta jäljellä.
Tamminiemi oli presidentti Kekkosen
kotina lähes 30 vuoden ajan, mistä 25
vuotta hän oli presidenttinä. Kautensa jäl-
keen hän sai vielä asua Tamminiemessä
eläkevuotensa.
Museoksi rakennus muutettiin vuonna
1987. Urho Kekkosen perikunta lahjoitti
museolle kaiken yksityisen irtaimiston, jo-