Basic HTML Version
134
3/2012 PROJEKTIUUTISET
Porvoon Taidetehdas
nushallin akustiikka oli jo aiemmin Suo-
men parhaimpia. Nyt siihen on lisätty kai-
un hajotusta katkaistuista reikätiilistä muu-
ratuilla seinäpinnoilla ja bassovaimennusta
yläosien kipsilevypinnoilla. Seinien ja ka-
ton vaimennusverhoilla sali tehdään myös
puheelle ja rockmusiikille sopivaksi. Asi-
antuntijana on toiminut johtava konsultti,
diplomi-insinööri
Henrik Möller
Akukon
Oy:stä.
Sali taipuu moneksi – kuten muutkin
Taidetehtaan tilat. Se sopii konsertteihin,
messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja
juhliin. Salin etuosaan on tehty katsomoksi
laskeutuva monttu, joka normaalikäytös-
sä on peitetty tasaiseksi elementeillä. Kon-
serttitilanteessa ne voidaan koota salin pe-
rälle nousevaksi katsomoksi.
Klassisessa konsertissa tilaa on 560 hen-
kilölle, tasalattiaisena saliin mahtuu 800 ja
istuvalle illalliselle 490 henkilöä.
Avanti-salin lasiseinäisestä lämpiöstä on
näkymät Porvoonjoelle ja uudelle Alek-
santerin aukiolle, jolle lämpiön ovet voi-
daan kesäisin avata. Lämpiö yhdistää nau-
lakkotilan ja ravintola Vitriinin avaraksi ti-
lakokonaisuudeksi. Ravintolan toiminnasta
vastaa Vuoristo-yhtiöt.
Avanti-salin naapurissa, rakennuksen
pohjoissiivessä sijaitsee 390-neliöinen
kaunis Tehdassali, joka on tehtaan van-
hin ja tunnelmallisin vuokratila. Hevosen-
Savimaan haasteita
Taidetehtaan työmaalla rakennus-
työt eivät päässeet keväällä 2010
alkamaan ennen kuin pilaantuneet,
raskasmetallipitoiset maat oli pois-
tettu ja viety asianmukaiseen käsit-
telyyn, työmaapäällikkö
Lauri Ris-
sanen
Hartelasta kertoo.
Savimaa aiheutti sen jälkeenkin
pulmia, koska sitä jouduttiin piha-
alueella kauttaaltaan stabiloimaan
stabilointipilareilla. Myös rakentei-
den alle lyötiin teräksisiä putkipaalu-
ja, esimerkiksi Avanti-salin alle niitä
tuli lähes 500.
Purkuvaiheessa työtä teettivät
paksujen betonisten konepetien
purkaminen, Rissanen kertoo.
Esimerkkejä rakennesuunnit-
telusta
Taidetehtaan korjausrakenne-
suunnittelusta vastasi Finnmap
Consulting Oy.
– Pohjoissiiven ja Avanti-salin jat-
kokäytön edellytyksenä oli lisäpai-
numien estäminen, osastopäällikkö,
diplomi-insinööri
Urpo Karesniemi
kertoo. Vanha eteläsiipi oli painumi-
sesta ja muista syistä rakenteellises-
ti jo niin huonokuntoinen, että vain
purku tuli kysymykseen.
Vanhojen rakenteiden perustus-
ten vahvistukset olivat Karesniemen
mukaan haasteelliset, koska tilois-
sa on vuosikymmenten aikana ol-
lut monenlaista toimintaa ja monet
ovat tehneet omia tarpeitaan palve-
levia rakenteita.
Uudet tasot ja vesikaton IV-kone-
huone lisäsivät kantavien rakentei-
den kuormia, samoin kuin uudet au-
kotukset vanhoihin rakenteisiin. Siksi
vanhoja kantavia rakenteita joudut-
tiin vahvistamaan.
Muuttuneiden kulkuyhteyksien ai-
heuttamien tilatarpeiden takia poh-
joissiiven yläpohjia jouduttiin purka-
maan ja rakentamaan uusia moni-
muotoisia kattorakenteita.
Insinööritoimisto SRT Oy vastasi
uudisrakennusten rakennesuunnit-
telusta, esimerkiksi Mediakeskuk-
sen ja autohallin osalta. Mediakes-
kuksen rakenne- ja elementtisuun-
nittelusta vastasi projektipäällikkö,
rakennusinsinööri
Toni Paasi
.
Mediakeskus on pääsääntöises-
ti pilari-palkkirunkoinen rakennus,
joka on osittain mastojäykisteinen
ja osittain jäykistetty teräsvetotan-
goilla.
Kantavana alapohjana on lämpö-
eristetty ontelolaatasto. Porvoonjo-
en läheisyyden takia Mediakeskuk-
sen alapohjan ryömintätilan suun-
nittelussa varauduttiin mahdolliseen
tulvaan tiivistämällä sokkeliliittymät
perusmaahan betoniitilla.
Rakennuksessa on otettu huo-
mioon mahdollinen toimintatavan
muutos varautumalla välipohjan ra-
kentamiseen. Elokuvateattereiden
näyttämöiden taakse ja osittain al-
le tuleva välipohja muutettiin raken-
nusurakoitsijan toivomuksesta beto-
nielementeistä paikalla valetuksi be-
tonilaatastoksi.
Tässä rakennuksessa normaalien
kuormien lisäksi rakenteiden suun-
nitteluun vaikuttivat elokuvateatterei-
den tiukat ääneneristysvaatimukset.
Elokuvateatterit on rakennettu huo-
ne huoneessa -periaatteella.
Autohallin toteutustavaksi valittiin
kylmä paikoitushalli. Paikoitushallin
lattia on mitoitettu henkilöautoliiken-
teen kuormille, ja katon kuormissa
on pääsääntöisesti varauduttu ra-
joittamattomaan pihakannen liiken-
nekuormiin ja pelastusajoneuvojen
kuormiin.
Kellarin lattian korkeusasemaan
vaikutti pohjaveden korkeusasema.
Autohallin lattian korkeusasema va-
littiin siten, ettei rakenteita tarvinnut
mitoittaa veden paineelle. Autohal-
lin katon korkeusaseman valintaan
vaikuttivat ympäröivien katujen ja
alueiden korkeusasema. Tämän ta-
kia autohallin katon rakenteet oli mi-
toitettava mahdollisimman matalik-
si pitkistä jänneväleistä huolimatta.
Autohallin runkorakenteena on pi-
lari-palkkirunko ja sen päällä onte-
lolaatasto. Autohallin rakenteet ovat
betonielementtejä paaluanturan ylä-
pinnasta lukien.
Autohallin rakenne- ja betoniele-
menttisuunnittelusta Insinööritoimis-
to SRT:ssä vastasi projektipäällikkö,
diplomi-insinööri
Kari Reinikaisen
suunnitteluryhmä.
Ylälämpiön isot neuvottelutilat ovat jaettavissa pieniksi dB-
irtoseinillä. Tilat on rajattu lämpiöstä äänenvaimennuslasein.