Basic HTML Version
110
3/2012 PROJEKTIUUTISET
Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus
suunniteltu piha-alue marjapensaineen ja
omenapuineen.
Arkkitehti eläytyy
– Palvelutaloja tulee suunnitella eläyty-
vällä otteella, sanoo Kauklahden seniori-
keskuksen piirtänyt arkkitehti
Kirsti Sivén
.
– On eläydyttävä talon käyttäjän ase-
maan ja mietittävä, miltä hänestä tuntuu.
Sivénin ensimmäinen palvelutalo val-
mistui Juvalle vuonna 1991. Sama asukas-
lähtöinen ajattelu jatkuu punaisena lanka-
na hänen suunnittelussaan edelleen.
– Ei pidä vain mittailla, mahtuuko pyö-
rätuoli tilaan vai ei. On mietittävä ratkai-
suja, joiden avulla tuetaan ja kannustetaan
asukasta tulemaan toimeen omin neuvoin.
Suunnittelun avulla vahvistetaan hänen
osaamistaan.
Sivénin eläytymiskyvystä kertoo esimer-
kiksi se, että hän ei ole piirtänyt taloon
pitkiä käytäviä. Noppien yksinkertaisen ja
kompaktin muodon ansiosta huoneiden
ovet avautuvat avaraan ja valoisaan kes-
kustilaan.
– Erityisesti muistihäiriöiset vanhukset
ovat usein levottomia ja tuntevat helposti
olevansa eksyksissä. Heillä on pakonomai-
nen tarve liikkua ja nähdä, mitä on käytä-
vän päässä tai kulman takana. Avoin tila
rauhoittaa, koska siinä ei ole sokkeloita tai
pimeitä nurkkia.
Kun liikkuminen on vaikeaa, on tärkeää
nähdä ulos. Sivénin mukaan ei riitä, että
kattoikkunasta pilkottaa taivas: on nähtä-
vä vuoden kierto, vuodenaikojen vaihtu-
minen. Siksi jokaisen asuinyksikön yhte-
ydessä on iso lasitettu parveke, josta voi
nähdä kauas yli puiden latvojen.
Noppapeliä
Kauklahden palvelutalo on Espoon kau-
pungin sosiaali- ja terveystoimen hanke.
Alkuperäinen suunnitelma rakentaa nor-
maali palvelutalo muuttui matkan varrella,
kun Espoossa otettiin käyttöön uusi elä ja
asu -konsepti, kertoo hankesuunnittelusta
vastannut rakennuttaja-arkkitehti
Aulikki
Torniainen
.
– Kun lisäksi kävi ilmi, että taloon on
tulossa huomattavasti huonokuntoisem-
pia asukkaita kuin oli ajateltu, oli välttä-
mätöntä ottaa suunnittelussa pieni aikalisä
ja muuttaa tilat tarpeita vastaaviksi.
Paikkoja tarvittiin lisää erityisesti muisti-
häiriöisille. Arkkitehti ratkaisi asian muut-
tamalla toisen kerroksen alun perin paris-
kunnille tarkoitetut kaksiot yksiöiksi. Näin
kerrokseen saatiin 24 yksiötä, kahdeksan
kuhunkin ”noppaan”.
– Onneksi rakennejärjestelmä oli sellai-
nen, että muutokset olivat mahdollisia”,
Kirsti Sivén toteaa.
Ylemmissä kerroksissa kaksioita on edel-
leen. Niitä muutettiin kuitenkin siten, että
ne sopivat joko pariskunnalle tai kahden
asukkaan kimppakämpäksi. Taloon on al-
kuvaiheessa muuttamassa 74 asukasta.
Hupaa kalliota
Talon pääurakoinnista vastasi SRV Ra-
kennus Oy. Vastaava mestari
Petri Penna-
nen
kertoo, että kallion rikkonaisuus yllätti
louhintatöiden alkaessa. Kalliota jouduttiin
sen vuoksi vahvistamaan osin pulttauksin
ja teräsbetonivaluin perustusten kohdilta.
Kallion rikkonaisuus aiheutti myös sen,
että alun perin ensimmäisessä kerrokses-
sa sijaitsevaan talvipuutarhaan suunnitel-
tu kallioseinä oli korvattava betoniseinällä.
Seinä päällystettiin vähitellen vihertyväl-
lä kuparirappauspinnalla. Kallion huippu
sentään jäi näkyviin ja elävöittää nyt pi-
ha-aluetta.
Rakentaminen alkoi syksyllä 2010 ja
vaikka sitä seurannut talvi oli erittäin kyl-
mä, työmaa pidettiin auki joka päivä.
– Muutostöiden takia valmistuminen
siirtyi parilla kuukaudella. Kaiken kaik-
kiaan työmaalla oli 153 aliurakoitsijaa ja
heillä yhteensä 573 työntekijää. Päivittäin
työmaalla oli noin 70 henkeä.
Rinnetontti, jossa korkeuserot olivat suu-
rimmillaan kahdeksan metrin luokkaa, toi
haasteita pintavesien sekä louhitun kalli-
opinnan päällä kulkevien perusvesien oh-
jaukseen.
– Rakennuksen alle louhitulle pinnalle ei
saa jäädä vettä kerääviä painanteita, jonne
vesi saattaa jäädä makoilemaan. Kalliopin-
toja pitkin kulkeva vesi pitää ohjata myös
pois rakennuksen alta, selvittää rakenne-
suunnittelusta vastannut diplomi-insinööri
Mika Laitala
espoolaisesta insinööritoimis-
to Konstru Oy:stä.
Vesien hallinnassa Laitala saattoi hyö-
dyntää tietotaitoa, jota yritykseen on ker-
tynyt salaojien korjaushankkeiden myötä.
– Koska rakennuttaja halusi noudattaa
tiukempia energiamääräyksiä, kuin mitkä
suunnitteluvaiheessa olivat voimassa, oli
meidän kiinnitettävä erityistä huomiota
energia-asioihin, muun muassa rakennuk-
sen tiiveyteen. Tämä oli meille tosin tut-
tua jo aikaisemmista hankkeista yhdessä
Alakerran talvipuutarhaan arkkitehti suun-
nitteli luonnonseinää, mutta kallion rikko-
naisuuden vuoksi se oli korvattava beto-
niseinällä. Seinä on päällystetty vähitellen
vihertyvällä kuparirappauspinnalla. Luon-
nonkivien lisäksi ”laiturin” koristeeksi tuo-
daan viherkasveja.
Päivänvalo taittuu kauniisti sisään talvipuu-
tarhan suuresta vinosta ikkunasta.