70
2/2013
PROJEKTIUUTISET
Sola Business Valley
Sähköinen talotekniikka ja
talotekniikan ohjaus Schneider Electriciltä
Schneider Electricin omassa käy-
tössä on yksi Sola Business Valleyn
kolmesta rakennusosasta eli noin
7 500
neliömetriä toimisto-, neu-
vottelu- ja näyttelytilaa. Omiin ti-
loihin haluttiin luonnollisesti saada
Schneiderin omat, viimeistä tekniik-
kaa olevat talotekniikkajärjestelmät,
kuten muuhunkin kiinteistöön.
Koko kiinteistön sähköinen talo-
tekniikka muuntamoista pistorasi-
oihin on Schneiderin tuottama, sa-
moin turva- ja kulunvalvonta- sekä
paloilmoitinjärjestelmät. Schneider
vastaamyös kiinteistön talotekniikan
ohjauksesta kokonaisuudessaan
e-Palvelujärjestelmänsä kautta.
–
Kehittämämme e-Palvelu sisäl-
tää kaiken kiinteistön LVIS-järjestel-
mien ohjauksen ja käytön optimoin-
nin. Optimoitu ja aktiivisesti seurat-
tu talotekniikan ohjaus voi pudot-
taa helposti 15 prosenttia kiinteis-
tön kokonaisenergiankulutuksesta
uudessakin kohteessa. Solan kiin-
teistön omistava Veritas onkin otta-
nut e-Palvelun käyttöön lähes kai-
kissa muissakin kiinteistöissään, vi-
ce president
Jukka Karhu
Schnei-
der Electricistä toteaa.
Tunnistimilla ohjattu
vakiovalosäätö
Kiinteistön valaistuksenohjausjär-
jestelmä perustuu Schneider Electri-
cin Dali-valaisimiin, jotka ovat osoit-
teellisia, väyläohjattuja valaisimia.
Niiden päälläoloa ja valaistustasoa
ohjataan liiketunnistimien ja läsnä-
olotunnistimien sekä valoisuusan-
turien avulla. Siksi Solan toimisto-
osissa ei ole lainkaan painikkeellisia
valokatkaisijoita seinissä neuvotte-
luhuoneita lukuun ottamatta.
–
Havaitessaan liikettä järjestel-
mä sytyttää valot ja säätää valoi-
suustason ulkoa tulevan valon pe-
rusteella. Kirkkaalla ulkovalaistuk-
sella saavutetaan tavoiteltu pöytä-
valoisuusaste pelkällä ulkovalaistuk-
sella jolloin valaisimia ajetaan mini-
miteholla. Näin sähkönkulutus pie-
nenee, Schneider Electricin solution
developer
Jussi Heikkilä
kertoo.
Vakiovalosäätöjärjestelmä pie-
nentää valaistuksen energianku-
lutusta parhaimmillaan jopa 30
prosenttia perinteiseen valais-
tukseen verrattuna.
Erillinen talotekniikkaverkko
Kiinteistön talotekniikkaverkko
on rakennettu erilliseksi järjestel-
mäkseen, joka on erillään tavalli-
sesta atk-verkosta.
–
Näin talotekniikkajärjestel-
mä pystyy jakamaan paljon hel-
pommin tietoa järjestelmän sisällä,
kun jokainen järjestelmä ei tarvitse
omaa väyläkaapelointia. Nyt kaik-
ki järjestelmätieto on kaikkien jär-
jestelmäosien käytössä ja koko jär-
jestelmäkokonaisuus liittyy samaan
verkkoon TCP/IP-protokollan kaut-
ta, Heikkilä sanoo.
Rakennusautomaatiojärjestelmä
pystyy esimerkiksi lukemaan säh-
kömittareita järjestelmän sisällä ja
raportoimaan kulutustietoja kiin-
teistön omistajalle.
Schneiderilta on tulossa markki-
noille uusi Smart Structure -raken-
nusautomaatiojärjestelmä, mutta
Solan kiinteistössä uusi järjestel-
mä on jo käytössä. Rakennusau-
tomaation alakeskukset sekä val-
vomo-ohjelmisto ovat täysin uutta.
–
Käytännössä tämä tarkoittaa
esimerkiksi parannettuja internet-
ja valvomo-ominaisuuksia, Heikki-
lä sanoo.
Muuntojoustavuutta
sähkökiskojärjestelmillä
Lisäksi kiinteistössä on sähkön
nousukisko- ja vaakakiskojärjestel-
mä, joka korvaa perinteisen sähkö-
kaapeloinnin. Perinteisestihän kiin-
teistöihin on rakennettu suuria säh-
kökeskuksia, joista sähköt jaetaan
kaapelivedoilla esimerkiksi pisto-
rasioille.
–
Kiskojärjestelmämme tarjoaa
kiinteistöön hajautetun sähköjärjes-
telmän. Kiskot ovat alakattojen ylä-
puolella, josta virranottimilla on ly-
hyet kaapelointimatkat pistorasioille.
Näin saadaan säästöjä sähkökaa-
peloinnissa. Ratkaisu lisää samal-
la sähköjärjestelmien muuntojous-
tavuutta. Jos tarvitaan esimerkiksi
lisää pistorasioita, ei enää tarvitse
avata alakattoja sähkökeskukseen
saakka, vaan virta voidaan ottaa so-
pivasta vapaasta virranottopaikasta
vaakakiskolta, Heikkilä sanoo.
Panorama Tower -tornirakennus, arkkiteh-
tisuunnittelusta vastannut
Niila Aunio
sa-
masta toimistosta sanoo.
Albergan kartanon eteen, rakennuksen
länsipuolelle muodostuu uusi puisto, jon-
ka kaupunki rakentaa ensi kesänä. Puisto
tulee osittain Solan maanalaisen pysäköin-
tihallin kannen päälle.
–
Ensimmäinen toimistokerros nostet-
tiin ilmaan, jotta rakennus ei seiso raskaa-
na puistoaukion vieressä. Näin rakennuk-
sen käyttäjätkin pystyvät paremmin nautti-
maan puistonäkymästä, Aunio toteaa.
Tontin rakennusmaa oli löyhää savimaa-
ta, minkä vuoksi tontilla tehtiin täysi mas-
sanvaihto. Paikoin tarvittiin myös vähän
louhintaa.
–
Kellarin ulkoseinät ja pilarit tehtiin pai-
kalla valaen. Kellarin katosta ylöspäin ra-
kennus on kokonaisuudessaan element-
tirakenteinen, toteutettuna ontelolaatoilla
ja jännebetonipalkeilla sekä jollain osilla
Luja-beam-palkeilla. Julkisivut ovat pää-
sääntöisesti sandwich-elementtejä. Haas-
teelliseksi nousi pihakannen monimuotoi-
suus ja kannen suuret kuormat parkki- ja
viheralueiden kohdilla sekä vapaan korke-
uden aiheuttamat rajoitteet kellarissa run-
korakenteille, rakennesuunnittelun projek-
tipäällikkönä toiminut
Ville Virnes
Finn-
map Consulting Oy:stä kertoo.
Business parkia mukaillen
Rakennuskokonaisuuden suuri jako Ke-
hä I:n puolella muodostuu kolmesta eri-
mittaisesta massasta, joita rakennuksen
selkäranka yhdistää.
Kiinteistössä on yksi pääsisäänkäynti,
jossa on vastaanotto. Samanaikaisesti on
käytössä kaksi muuta käyttäjien omaa si-
säänkäyntiä. Käytävä yhdistää eri raken-
nusosat. Eteläpäässä on henkilöstöravin-
tola, josta avautuu näkymä Albergan kar-
tanon suuntaan.
Kiinteistön pääaula ja ravintolasali ovat
yhteistiloja kaikille käyttäjille. Muuten kiin-
teistössä on käyttäjien toivomuksesta mel-
ko vähän yhteistiloja.
Rakennuksessa on asuintalojen suun-
taan pitkät nauhaikkunat ja Kehän puolel-
la yksittäisikkunoita. Ideana on vaimentaa
talon sisälle tuleva Kehä I:n meteli. Kaava-
määräyksenä oli -35 dB:n meluvaimennus,
mikä asetti vaatimuksia ikkunoille.
–
Kiinteistön sisävalaistus on samalla
osa julkisivuvalaistusta. Ylimmän ja alim-
man kerroksen sekä porrashuoneiden va-
lot muodostavat valokehän, joka jäsentää
kolmea eri massaa Kehä I:n suuntaan. Em-
me sinänsä valaise rakennuksen julkisivuja
LEED-periaatteiden mukaisesti. Sen sijaan
otamme sisävalaistuksen osaksi arkkiteh-
tuuria ulospäin, Aunio sanoo.
Maalattu graafinen betoni
–
Kehä I:n puoleisessa julkisivussa on