60
2/2013
PROJEKTIUUTISET
Kulttuuritalon peruskorjaus
Peruskorjauksessa rakennukseen tuotiin
niin paljon uutta tekniikkaa, että Aholalla
oli osoitettu yksi rakennusmestari, jonka
vastuulla olivat vanhojen ja kantavien ra-
kenteiden läpäisyt. Reittejä oli Railion mu-
kaan vaikea löytää, kun vanhoja betoni-
pintoja ei saanut roilota.
Konserttisalin etuosan tasaisen katso-
mon puu-muoviparketti lakattiin. Nouse-
vaan katsomoon jätettiin vanhat muovima-
tot. Näissä kuten myös ala-aulan lattiassa
näkyvät ajan jäljet.
Yhtenä aikaa vievänä työvaiheena Railio
mainitsee alalämpiön wc-tilojen laatoituk-
sen korjaamisen. Nämä 20 mm x 20 mm:n
laatat piti irrottaa, puhdistaa ja asentaa uu-
destaan.
Aholalle oli alistettu kaikkiaan 21 eril-
listä urakkaa, muun muassa lvis-urakat ja
konserttisalin penkit. Railion mukaan töi-
den yhteen sovittaminen ja aikataulujen
koordinaatio sujuivat kuitenkin hyvin.
Rakenne- ja sähkösuunnittelua
myös paikan päällä
Rakennesuunnittelusta vastannut
Paa-
vo Pirttilä
Insinööritoimisto R J Heiskanen
Oy:stä sanoo, että koska vanhan raken-
nuksen rakennesuunnitelmia ei ollut juuri
käytettävissä, lähes kaikki reiät käytiin kat-
somassa paikan päällä.
–
Reittejä mietittiin porukalla viikoittain.
Uusi tekniikka vie paljon tilaa ja kun huo-
netilojen korkeus oli, mitä oli. Kellarin lat-
tiat jouduttiin avaamaan lähes kauttaal-
taan, jotta tekniikka saatiin vietyä lattian
olla oleviin vanhoihin ja uusiin kanaalei-
hin, Pirttilä sanoo.
Peruskorjauksiin erikoistuneelle raken-
nesuunnittelutoimistolle työssä ei sinänsä
ollut paljonkaan tavallisuudesta poikkea-
vaa lukuun ottamatta sitä, että suojellussa
rakennuksessa uuden tekniikan reittien ve-
täminen piti miettiä erityisen tarkoin.
Myös peruskorjauksen sähkö-, tele-, tur-
va- ja av-suunnittelusta vastanneen Yhty-
neet Insinöörit Oy:n varatoimitusjohtaja
Juha Kiviniemi
pitää rakennuksen suoje-
luvaatimuksia poikkeuksellisen kattavina.
Hänen mukaansa sähkösuunnitelmiin ei
yleensä juuri puututa rakennusluvan eh-
doissa, mutta nyt esimerkiksi julkisivun
valaistuksesta järjestettiin erillinen katsel-
mus. Joissakin kokoustiloissa lattiarasioita
ei pystytty asentamaan, koska tilojen ala-
puolisiin kattoihin ei saanut koskea.
Yhtyneet Insinöörit Oy:n projektipäällik-
kö
Jukka Huovila
kertoo, että rakennuksen
valaisimien kunnostaminen oli oma projek-
tinsa. Siihen kuului noin 500 ulkovalaisinta
ja 700 sisätilavalaisinta. Energiatehokkuutta
on huomioitu muun muassa toimistotilois-
sa energiatehokkailla valonlähteillä, läsnä-
olotunnistimilla ja vakiovalonsäädöllä luon-
nonvalon mukaan. Konserttisalin valaistus
uusittiin vanhoista halogeeneista uusiin di-
gitaalisesti ohjattaviin led-valaisimiin, joiden
ansiosta ne voidaan ottaa mukaan muun
konserttitekniikan ohjaukseen. Sähkötehoa
uudet konserttisalin valaisimet käyttävät
noin 15 kW vähemmän eli suuruusluokal-
taan kahden saunan kiukaan verran.
–
Konserttisalissa päästiin eroon lattialle
teipatuista kaapelinipuista, kun kaapeleil-
le löytyi hyvä reitti näyttämön ja katso-
mon alta. Konserttisalin varustus ja käytet-
tävyys on suunniteltu vierailevia tuotantoja
silmällä pitäen. Tarkoitus on tarjota puit-
teet, joihin suuretkin tuotannot voivat tulla
nopealla aikataululla, Kiviniemi kertoo.
■
Alvar Aallon
suunnittelemat
alkuperäiset
Kulttuuritalo-tii-
let ovat Wiener-
bergerin mal-
listoa. Perus-
korjauksessa
laajennusosien
muurauksia
varten teetet-
tiin erikoistyönä
samaa tiiltä.
Asbrak Oy suoritti Senaattikiin-
teistölle suojaus- ja purkutyöt
Museoviraston kuin myös yh-
tiön tiloissa ennen varsinaista
rakennusurakkaa. Suojaukset
tehtiin Museoviraston vaativan
ohjeistuksen mukaisesti. Esim.
12
mm:n vanerisuojauksia ra-
kennettiin noin 7 000 m
2
.
Alvar
Aalto -säätiölle yritys puoles-
taan suoritti määrättyjen säily-
tettävien rakennusosien irtiotot
ja siirrot välivarastoon. Asbes-
ti- ja LVIS-tekniikan purkutyöt
sekä tekniikkatunnelien kan-
sien avaamiset pohjakerrok-
sissa sisällytettiin kokonaisuu-
dessaan neljä kuukautta kestä-
vään urakkaan.
Kulttuuritalon peruskorjaus
Sturenkatu 4, Helsinki
Bruttoala
Tilavuus
Rakennusaika
Rakentamiskustannukset
9 900
m
2
47 500
m
3
6/11–1/13
18
milj. euroa
Rakennuttaja
Arkkitehti
Rakennesuunnittelija
KOY Helsingin Kulttuuritalo / Senaatti-kiinteistöt
Arkkitehdit NRT Oy, pääsuunnittelija
arkkitehti Tom Lindholm
Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy