Kari Mäkinen
päätoimittaja
Kannen kuva
Voitto Niemelä
Kohde
Luhdan pääkonttori
Julkaisija
RPT Docu Oy
Osoite
Ruukinkuja 3, 02330 Espoo
Puhelin
(09) 809 911
Faksi
(09) 8099 1400
www.rpt.fi
etunimi.sukunimi@rpt.fi
Päätoimittaja
Kari Mäkinen, (09) 8099 1250
Toimituspäällikkö
Eeva Maukola, (09) 8099 1217
Mediasihteeri
Outi Översti, (09) 8099 1251
Ilmoitusmyyjät
Arja Luostarinen (09) 8099 1225
Eija Markkula (09) 8099 1215
Riitta Paajes, (09) 8099 1222
Marjo Toivonen (09) 8099 1308
Kristofer Kähärä (09) 8099 1320
Ulkoasu
Faktor Oy / Tarja Hasan
projektiuutiset@faktor.fi
www.faktor.fi
Painopaikka
Oy Scanweb Ab, Kouvola
Osoitteenmuutokset
projektiuutiset@rpt.fi
Lehtitilaukset
Projektiuutiset ilmestyy
6
kertaa vuodessa.
Kestotilaus 50
€
/
vuosi.
ISSN 0786-8081
Aikakauslehtien Liiton jäsen
4
2/2013
PROJEKTIUUTISET
Suomen Akatemian ilmastomuutostutkimusohjelman tulos kertoi suomalaisten
energiankulutuksessa tapahtuneesta muutoksesta. Energiankulutuksen kasvu on
pysähtynyt ja myönteisen kehityksen ennakoidaan myös jatkuvan. Uusiutuvilla
polttoaineilla ja ydinvoimalla tuotetun energian kulutus on ohittanut fossiiliset
energialähteet. Kotimaisten polttoaineiden astuminen tuontienergian tilalle tukee
elinkeinoelämäämme ja parantaa kauppatasetta.
Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutokselle ei ole kyetty jarruja laittamaan ja kas-
vihuonepäästöt lisääntyvät edelleen. Voikin kysyä, mikä on pienen Suomen mer-
kitys tässä toivottomalta tuntuvassa kamppailussa? Kovin helppoa vastausta ei
tähän ole antaa. Voimme kuitenkin olla esimerkki siitä, että muutos on mahdolli-
nen. Voimme rakentaa positiivisesta kehityksestä lisää taustatukea sille osaamisel-
le, josta saamme kasvualustaa energiainnovaatioiden tuotteistamiseen vientimme
menestystarinaksi. Olemme edelläkävijöitä. Olkoonkin, että kaikki säästö ei ole
ollut pelkästään aktiivisilla toimenpiteillämme aikaansaatua. Teollisuudessa on
läpikäyty ja käydään edelleen rakennemuutosta, jonka myötä kulutus vähenee.
Päivän uutiset puhuivat myös ”Tukholma-ilmiöstä”: Yhä harvempi pääkaupun-
kiseudun nuori hankkii ajokortin. Naapurinmaamme pääkaupungissa vain noin
neljännes 18 vuotta täyttäneistä suorittaa kortin. Meilläkin ajokortin suosio on ol-
lut pääkaupunkiseudulla muuta maata vähäisempi. Se, onko kyse trendistä vai ly-
kätäänkö kortin hankintaa myöhempään ajankohtaan, jää nähtäväksi. Siinä, missä
maaseudulla auto on lähes välttämätön, pärjää parantuneitten joukkoliikenneyhte-
yksien varrella asuva hyvin ilman autoakin. Kiinnostavaa on se, paljonko on kyse
ympäristöarvojen asettamisesta aikaisemmin lähes itsestäänselvyydeksi lasketun
ajokortin edelle. Tämä on kuitenkin omiaan antamaan pontta sille, että esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla joukkoliikenneyhteyksiin panostetaan lähivuosina vahvasti.
Rakennetun ympäristön ROTI 2913 -raportin ehdotukset pyrkivät ohjaamaan ke-
hitystä samaan suuntaan, joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen yhdyskunta-
rakennetta eheyttämällä ja kehittämällä maankäyttöä.
Mihin sitten tarvitaan niitä kolmea miljoonaa rekisterissä olevaa henkilöautoa?
Kaupungistunut Suomi on samalla vaurastunut ja yksityisautoilun määrä kasva-
nut. Asumisen kriteereitä tutkittaessa ekologiosuus ei ole likikään listan kärkeä.
Keskeisimmiksi koetaan riittävä tila, oma rauha ja yksityisyys. Motiivi ympäris-
tötietoisuuteen toteutuukin lähinnä toimenpiteinä, joilla sähkö- ja lämmityskulut
saadaan pienemmiksi. Muutostrendin katalysaattorina on uusi energiateknologia,
jonka oma-aloitteinen käyttöönotto toteuttaa ilmastotavoitteita – ilman julkista
tukeakin. Vaikka ekologisuudesta ei ollakaan valmiita maksamaan, niin hyvä il-
mastoteknologia myy itse itseään ilmastokokousten pöytäkirjojen asettamista ta-
voitteista piittaamatta.
Asunnon sijainnilla on luonnollinen vaikutus päivittäiseen liikkumiseen. Aiem-
min mainittu yhdyskuntarakentamisen eheyttäminen, toimivan joukkoliikenteen
kehittäminen ja sitä kautta liikuntatarpeiden vähentäminen varmaan onnistuukin,
kunhan asuin- ja elinympäristöjen kehittämisessä muistetaan myös se mainittu oma
rauha ja yksityisyys. Tämä koskee myös vanhojen alueiden täydennysrakentamis-
ta. Kun asuinympäristöämme halutaan ohjailla haluttuun suuntaan, muodostavat
päätöksentekijöiden toimenpiteet ja tavallisen ihmisen arkiympäristön sopeutta-
minen sekä monitahoisen että vaativan tehtäväkentän.
Käänne energiankulutuksessa
on mahdollinen