143
PROJEKTIUUTISET 2/2013
Outokummun ferrokromitehdas
na tarkastajana on toiminut professori
Ralf
Lindberg
.
–
Teräsrakenteita tarvittiin 12 000 ton-
nia, josta sulaton runkoon meni puolet.
Sen valmisti ja asensi Ruukki. Niiden be-
toniperustusten vahvuus on enimmillään
neljä metriä. Valut on tehty kerralla. Be-
tonin lämpötilan hallinnassa on käytet-
ty masuunikuonaa ja ulkopinnoilla 30
mm:n vahvuista polystyreenilevyä. Va-
luissa ei ole tarvinnut käyttää jäähdytys-
putkia, kertoo perustukset urakoineen
NCC Rakennus Oy:n rakennuspäällikkö
Jari Heikkilä
.
–
Valmisbetonia tarvittiin peräti 70 000
kuutiota. NCC:n urakkaan kuului myös
70
korkea liukuvalettu porrastorni, mut-
ta sen toteutti alihankintana YIT Raken-
nus Oy Infrapalvelut, kertoo työpäällikkö
Mika Sipola
.
Suurimmat valut olivat kaksi vuorokaut-
ta kestäneet uunin perustukset ja rakeistus-
altaat, joihin massaa tarvittiin satoja kuu-
tiometrejä vuorokaudessa. Tällöin ulko-
lämpötila oli –30 ºC. Suojaukset oli teh-
tävä huolella.
Alueen rakennekerroksina on käytet-
ty omassa tuotannossa syntyvää OKTO-
eristekerrosta, joka toimii sekä kapilaari-
katkona, suodatinkerroksena että lämpö-
eristeenä. Tätä OKTO-eristettä toimite-
taan maarakentamiseen lähes 200 km:n
etäisyydelle Torniosta. Sillä voidaan to-
teuttaa routasuojaus 30–50 prosenttia
ohuempana kuin luonnon materiaaleilla.
Tuotetta markkinoi Morenia.
Korkeita rakenteita
–
LVI-rakenteetkin olivat poikkeuksellisen
suuria, urakoiden arvo oli noin 2,5 miljoo-
naa euroa. Ilmastointiputkien halkaisijat oli-
vat jopa 1 250 mm ja niitä asennettiin 28
metrin korkeuteen, kertoo työpäällikkö
Jan-
ne Vanhatalo
LVI-Vanhatalo Oy:stä.
Suurten putkien nostot ja kiinnitykset oli
suunniteltava tarkkaan, ettei työturvallisuus-
riskejä päässyt syntymään. Vaikka kohde oli
suunniteltu 3D:nä, niin asennuspaikkoja pi-
ti jossain määrin täsmentää työmaalla.
–
Projekti onnistui niin hyvin, että itse-
luottamus kasvoi. Tuntuu, että mikään työ-
maa ei enää pelota.
Vuosien kumppanuus
Rakennusliike M. Kurtilla on vuosikym-
menien teollisuusrakennuskokemus niin
Kemi–Tornio-alueen puunjalostus-, kaivos-
kuin terästehtaillakin. F3-projektissa yhtiön
urakoista suurin osa painottui Kemin kai-
vokselle. Betonirakenteiden koot ovat ver-
rattavissa ydinvoimalatyömaihin. Tällaisiin
kohteisiin hakeutuu omien vakiotyöntekijöi-
den lisäksi suuria kohteita kiertäviä ammat-
tilaisia ympäri maata. Omastakin urakasta
erikoistöitä teetetään aliurakoitsijoilla, kos-
ka omien henkilöiden kapasiteetti ei riitä.
–
Lapin Teollisuusrakennus Oy oli pro-
jektissa mukana porapaaluista sulaton vä-
lipohjien valuihin asti eli lähes koko pro-
jektin ajan. Haastavimpia olivat välipohji-
Panoskuljetin ja takana sulatto
Rikasteen purkuasema