131
PROJEKTIUUTISET 2/2013
Frami F
Toisena tärkeänä tavoitteena ollutta, ta-
vanomaista parempaa käyttöturvallisuutta
edustavat opetustilojen ylimääräiset pois-
tumisovet ja -reitit. Rakennuksen ilmeelle
leimaa-antava erikoisuus on mahdollisuus
poistua kaikista kerroksista sekä lähes kai-
kista huonetiloista varsinaisten poistumis-
tieportaikkojen ohella myös joko suoraan
tai viereisen huonetilan kautta rakennuk-
sen ulkoseiniä kiertävien varapoistumista-
sojen ja ulkoportaiden kautta aina maan-
tasolle saakka. Näiden lisäturvaa tuovien,
ulkopuolisten varapoistumistasojen ta-
kia rakennuksen varsinainen julkisivuil-
me ei muodostu talon ulkoseinistä, vaan
sen muodostavat rakennusta harsomai-
sena ulkovaippana ympäröivät, rei´itetyt
Cor-ten-teräslevyt, jotka toimivat samal-
la sekä huoltovapaina varapoistumistaso-
jen kaiteina että aurinkosuojasäleikköinä.
Ei ole häpiä olla komia
Frami F-rakennukselle yksilöllisen il-
meen antavan Cor-ten-teräskehän tiilimuu-
rausta muistuttava, pitsimäinen pintaper-
forointi sekä grafiitinharmaa julkisivulevy-
tys käyvät vilkasta vuoropuhelua tumman-
ruskeasta tiilestä muuratun Frami D-ra-
kennuksen kanssa. Se liittää rakennuksen
osaksi Framin kampuksen ympäröivien, tii-
lilaatta- ja teräskasettipintaisten rakennus-
ten muodostamaa kokonaisuutta, tuoden
omaa aikaansa kuvastavan sekä rooliaan
ilmentävän rakennuspalikan Seinäjokivar-
ren rannan suuntaiseen rakennusketjuun.
Kerrosten tunnusvärit helpottavat
tilojen hahmottamisessa
Sisävärityksessä ovat hallitsevina ajatto-
mat ja neutraalit, musta-valko-harmaat sä-
vyt. Tehosteväreinä on käytetty kerroskoh-
taisia, iloisia ja raikkaita pää- ja välivärejä;
”
Framin sinistä”, kevään vihreää, oranssia
sekä lilaa, pääauditorion hohtaessa hele-
än keltaisena tiedon keitaana. Kerroskoh-
taisia värisävyjä säestävät pienemmät vä-
riläiskät toistuvat lisäväriä antavana maus-
teena seinäakustiikkapaneeleissa, opetus-
tilojen säilytyslokerikoissa sekä kahviokeit-
tiöiden taustapaneeleissa. Väreillä on sekä
syys- ja talvikauteen ajoittuvaa, valitsevil-
ta valaistusolosuhteiltaan pääosin synkkää
ja hämärää opetustoiminnan toimikautta
piristävä vaikutus, että myös käytännön-
läheisempi, opastukseen liittyvä funktio;
tunnusvärien avulla kookkaassa rakennuk-
sessa on helpompi orientoitua.
Rakennuksen energiatehokkuuteen, pin-
tamateriaalien päästöttömyyteen ja sisäil-
man laatuun on kiinnitetty suunnittelussa
ja toteutuksessa erityistä huomiota osana
hyvää käyttöturvallisuutta, terveellisyyttä
ja viihtyisyyttä. Opetus- ja toimistotilat on
suunniteltu, rakennettu ja varustettu vaa-
tivimman S1-sisäilmaluokituksen mukai-
sesti. Tämä, sisäilman laadun korkein ta-
voitetaso vastaa sairaaloissa käytettävää
puhtaustasoa, johon kuuluvat mm. tavan-
omaista suuremmat ja puhtaammat sekä
tarkemmin säädettävät korvausilmamää-
rät, suodattimet, ja kanavistot sekä myr-
kyttömät ja päästöttömät pintamateriaalit.
Sisätiloissa on käytetty kestäviä ja help-
pohoitoisia luonnonmateriaaleja sekä ra-
kennustarvikkeita, joiden puhtautta on
valvottu koko rakennusvaiheen ajan. Lat-
tiapäällysteet ovat pääosin saarniparkettia,
linoleumia ja luonnonkumimattoja. Sisäka-
toissa ja -seinissä on käytetty pääosin kar-
tonkipintaista kipsilevyä, koivua sekä kui-
tusementtilevyjä.
Rakennuksen kantava pystyrunko ja
palkisto on pääosin teräsrakenteinen,
välipohjalaatastot ovat teräsbetonia ja ul-
koseinät ovat keveitä, puurankaisia ele-
menttejä.
■
Opetus- ja toimistotilat on suunniteltu, rakennettu ja varustettu vaativimman S1-sisäilma-
luokituksen mukaisesti. Sisäväritystä hallitsevat neutraalit musta-valko-harmaat sävyt, joita
piristävät iloiset ja raikkaat kerroskohtaiset tehostevärit, jotka toimivat myös opasteina aut-
taen liikkumista suuren rakennuksen eri osissa.
Frami F rakennesuunnittelijan näkökulmasta
TEKSTI: RAKENNUSINSINÖÖRI MARKKU SAVEL A
Frami F oli mielenkiintoinen raken-
nesuunnittelukohde opetus- ja toi-
mistotaloksi. Rakennus on pääosin
nelikerroksinen ja osittain raken-
teellisia kerroksia on kellarin lisäk-
si kuusi.
Rungoksi valittiin vertailulaskel-
mien jälkeen teräs-pilari-palkkirun-
ko ontelolaattavälipohjin. Rungon
jäykistys hoidettiin porrashuoneil-
la, hissikuiluilla ja jäykistävillä beto-
niseinillä. Pilarit ovat kerroksen kor-
kuisia betonitäytteisiä teräsliittopi-
lareita, palkit pääosin Delta-palkke-
ja. Rungosta saatiin jalostettua pe-
riaatteeltaan melko yksinkertainen,
mutta haasteitakin siihen vielä jäi
ihan mukavasti.
Rakennuksen pääsisäänkäyntiin
tuli todella suuri ulokkeellinen katos,
joka ulottui myös edellisen raken-
nusvaiheen päälle kuitenkaan sii-
hen tukeutumatta. Katoksen muo-
to on lähellä suorakaidetta ja sen si-
vumitat on noin 13 x 14 metriä. Tu-
kilinjat saatiin kahdelle sivulle. Kan-
natus ratkaistiin katoksen nurkasta
nurkkaan suunnitellulla teräsristikol-
la, jonka läpi työnnettiin ulokkeelli-
set HE-profiilit. Pisimmillään HE-
palkkien uloke on lähes 9,5 metriä.
Niskaristikko suunniteltiin loivasti
alaspäin kasvavaksi harjaristikoksi.
Katoksen reunasta kannatettiin vie-
lä noin kahden metrin etäisyydelle
kaksoisjulkisivu Corten-levystä. Pit-
kien ulokkeiden taipumat piti rajoit-
taa kohtuulliseksi, koska ne näkyisi-
vät melko herkästi julkisivussa.
Rakennuksen ympärille suunni-
teltiin noin kaksi metriä leveä kulku-
käytävä jokaiseen kerrokseen. Kul-
kukäytävän ulkoreunaan rakennet-
tiin kaksoisjulkisivu rei’itetystä Cor-
ten-teräslevystä. Kulkutasot kan-
natettiin pääosin rakennuksen ylä-
pohjan tasolta ja välipohjien tasolla
tehtiin kiinnitys runkoon vain sivut-
taisia voimia vastaan. Tällä tavalla
minimoitiin kannakemäärä ja läm-
möneristyksen lävistykset. Ulko-
puoliset kulkutasot toimivat luokka-
ja toimistotilojen hätäpoistumisreit-
teinä. Rakennuksen pohjoispäässä
kuusikerroksisella osalla kaksoisjul-
kisivu on ulospäin kalteva ja enim-
millään ulkoseinästä reilun neljän
metrin päässä. Ruostuva Corten-
teräslevy asetti taustarungolle ja le-
vyjen kiinnitykselle omat vaatimuk-
sensa. Corten-kiinnikkeissä piti olla
kumiosat erottamaan erilaiset ma-
teriaalit toisistaan korroosiovaaran
vuoksi. Kaksoisjulkisivun runko teh-
tiin sinkittynä ja tasot sinkityistä te-
räsritilöistä.
Lopputuloksena Frami F:stä ra-
kentui pohjalaiseen kasvavaan
kaupunkiin erilainen maa- merkki,
jonka julkisivun tasaiseksi ruostu-
mista jäädään mielenkiinnolla seu-
raamaan.