Basic HTML Version
PROJEKTIUUTISET 2/2012
Porapaalut
Alituspalvelut
Erikoisporaukset
Vesi- ja lämpökaivoporaukset
Styrud Boreal Oy
Puh. 0207 2
8
0710, fax 0207 2
8
0711
info@styrudboreal.com
Pohjoismaista
ammattitaitoa ja
kokemusta
alan
vaativiin porauksiin
Porapaalu:
luotettava
vaikeiden
pohja- ja
ympäristö-
olosuhteiden paalu
Suurporapaalutus otettiin avuksi Skanskatalon rakentamisessa,
sillä olemassa olevista rakenteista johtuen kaikissa kohdissa ei ol-
lut riittävästi tilaa kaivaus- ja tuentatöille, joita perinteinen maa- ja
kalliovarainen perustus olisi vaatinut. Projektin etenemisen myötä
tilanne tarkentui, ja kohteeseen päätettiin asentaa kolme suuren
kuormituksen kestävää RD-porapaalua.
Työn suoritti Styrud Boreal Oy, Suomessa ja Pohjoismaissa jo
yli 30 vuotta toiminut maa- ja kallioporaukseen erikoistunut yritys,
jonka palvelut kattavat myös alitusporaukset Suomessa.
Teräksiset RD 610 -paalut porattiin kahden metrin syvyyteen
kallioon. Porapaalurakennetta jatkettiin pilarirakenteena suoraan
maanpinnasta ylöspäin, jolloin paalutuksen teho on paras mah-
dollinen. Vaikka paalumäärä kohteessa oli vähäinen, menetelmän
käyttö osoitti hyvin suurporapaalutuksen hyödyt ja tehokkuuden.
Sturyd Borealista kerrotaan, että suurporapaalutus on yleisty-
nyt viimeisten viiden vuoden aikana. Menetelmä sopii vaikeisiin
pohja- ja ympäristöolosuhteisiin, joissa vaaditaan kalliokontak-
ti. Normaaliin lyöntipaalutukseen verrattuna poraaminen on hyvä
valinta myös ympäristön kannalta, sillä se aiheuttaa vähemmän
tärinää ja meluhaittoja asentamisen aikana.
Porapaalutus
oli tarpeen
too ympäristökoordinaattori
Mia Andelin
Skanska CDF:stä.
Skanskatalossa tähän pyritään käyttä-
mällä vain uusiutuvaa energiaa sekä oh-
jaamalla talon valaistusta ja ilmanvaihtoa
todellisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi
kunkin työpisteen ylle on asennettu Plug
and Play -jäähdytyspalkki, jonka läsnä-
olotunnistin säätää työpisteen valaistusta
ja jäähdytystä aina sen mukaan, onko hen-
kilö paikalla vai ei.
– Tutkimusten mukaan toimistoraken-
nuksen työpisteen käyttöaste on 30-50
prosenttia työaikana. Ilmanvaihdon ohjaa-
minen tarpeen mukaisesti vähentää huo-
mattavasti ilmanvaihdon hiilidioksidipääs-
töjä ja energiankulutusta.
– Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus on
merkittävin yksittäinen seikka energianku-