Basic HTML Version
si. Tässä tietomallintamisen ohjeistuksen kehittämisellä on suuri rooli.
– Suunnittelijathan ovat varsin paljon tuottaneet tietomalleja vain
omaan käyttöön tai crossing-over käyttöön eri suunnittelukonsulttien
välillä. Nämä mallit eivät välttämättä ole siirtyneet urakoitsijoiden käyt-
töön ja juuri tässä ohjeistuksilla on merkittävä rooli. Nimittäin, mallit tu-
lee laatia siten, että ne voidaan siirtää urakoitsijoille myös. Mitä tahansa
mallia ei voida käyttää 4D:ssä, määrälaskennassa tai edes yhteensovi-
tuksessa, Valjus täsmentää.
COBIM-hanke:
COBIM-hanke aloitettiin vuonna 2011 ja saatiin päätökseen vuoden
2012 alussa. Kyseessä oli Rakennustietosäätiön vetämä tietomal-
liohjeiden laajentamis- ja päivittämishanke. Hanke toteutettiin tiiviis-
sä yhteistyössä Suomen rakennusalan johtavien yritysten ja muiden
avaintahojen kanssa.
Hankkeen osapuolet:
Johto: Rakennustietosäätiö RTS.
Rahoittajat: Aitta Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy, buil-
dingSMART Finland, Espoon kaupunki Tekninen palvelukeskus, Fu-
ture CAD Oy, Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimisto, Helsingin
kaupunki Tilakeskus, Helsingin yliopisto, Helsingin Yliopistokiinteis-
töt Oy, HUS-Kiinteistöt Oy, HUS-Tilakeskus, ISS Palvelut Oy, Kuopi-
on kaupunki Tilakeskus, Lemminkäinen Talo Oy, M.A.D. Oy, NCC
Rakennus Oy, Sebicon Oy, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, SRV Ra-
kennus Oy, SWECO PMOy, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupun-
ki Tilakeskus, ympäristöministeriö.
Kirjoittajat: Finnmap Consulting Oy, Gravicon Oy, Insinööritoimis-
to Olof Granlund Oy, Lemminkäinen Talo Oy, NCC Rakennus Oy,
Pöyry CM Oy, Skanska Oyj/VTT, Solibri Oy, SRV Rakennus Oy, Tie-
toa Finland Oy.
Postimuseo
Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H
Avoinna ma–ke 11–18, to 11–20,
pe 11–18 ja la 12–17
Postimuseo on Facebookissa
Näyttely esittelee nuorten arkkitehtien Jorma Järven ja Erik Lindroosin
suunnitteleman funkisrakennuksen monia vaiheita ja kansalaisten
muistoja talon historiasta.
9.5. kello 17
arkkitehdit Mikko Järvi ja Markus Lindroos muistelevat
isiänsä ja kertovat arkkitehdin työstä. Vapaa pääsy!
Näyttelyssä myös paljon muuta oheisohjelmaa.
Katso lisää
21.3.–21.6.2012
Keskipisteenä
Katse kohti hienostuneita tietomalleja
Talotekniikan alalla kehitys tietomallintamisen suhteen on kenties hel-
poiten todennettavissa; Olosuhde- ja energiasimulointi, virtaus- ja läm-
pötilasimulointi. Myös palotekniset simuloinnit ovat osa tätä päivää.
– Ympäristöministeriö on antanut uudet energiatehokkuutta paranta-
vat rakentamismääräyskokoelman osat D2 sekä D3. Uudet määräykset
tulevat voimaan 1.7.2012. Osa D5 on uudistumassa. Niiden tuoma kes-
keinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Tämä tar-
koittaa suunnittelun osalla simulaatioiden määrän lisäämistä ja varmas-
ti simulaatioiden kehittämistä osana tietomallintamista, Valjus toteaa.
Simulaatioiden määrä lisää myös osaltaan painetta ohjelmistotaloi-
hin, kun puhutaan mallien siirtämistä suunnittelijalta toiselle ja urakoit-
sijoille. YTV 2012- ohjeistus tuleekin vaikuttamaan edistävästi ohjelmis-
totalojen väliseen yhteistyöhön tiedon siirron suhteen. Ohjelmistotaloil-
le uudet tietomallinnusvaatimukset luovat puitteet ohjelmistojen laadun
ja yhteensopivuuden kehittämiselle.
Tiedonsiirron perusongelmanahan on se, että kommunikoivien osa-
puolten perustarpeet ovat erilaiset. Standardit ovat yksi lähestymistapa
tähän asiantilaan.
– Tietomallit sovitetaan yhteen yleensä IFC-tiedonsiirto muodossa.
Kunkin ohjelmistotoimittajan tulee kehittää ohjelmiaan siten, että niissä
voidaan hyödyntää IFC:hen liittyvät ominaisuudet, Juha Valjus summaa.
Arvoketju toteutuu
Rakentamisessa arvoketjuajattelu on monisäikeinen tapahtuma. On
sanottu, että rakentamisessa ei koskaan saavuteta yhtenäistä tai edes ko-
vin monilenkkistä arvoketjua. Väite voi olla väärä: Tietomalli, kun se siir-
tyy oikeaoppisesti konsultilta toiselle ja edelleen urakoitsijalle, on arvo-
ketjun tae. Matka mitalliseen arvoketjuun on siis hyvällä alulla.
– Tietomallien hyödyntäminen ei pelkisty vain suunnittelun ja urakoin-