Basic HTML Version
20
2/2012 PROJEKTIUUTISET
Risto Pesonen,
diplomi-insinööri
pesonen.risto@gmail.com
Kuntaliitto näkee harmaan talouden
kuntien rakennuttamisessa varsin
rajattuna ongelmana. Myöskään
julkisten hankintojen laki ei ohjaa
kaupunkeja pimeän työn suosimi-
seen, sillä laki ei suinkaan edelly-
tä halvimman urakoitsijan valitse-
mista.
”Kunnat osaavat kyllä tarkistaa
ja myös tarkistavat sopimuskump-
paninsa tilaajavastuulain periaattei-
den mukaan. Ongelmat tulevat ilmi
urakkaketjussa, koska jokainen ti-
laaja tarkistaa oman sopijakump-
paninsa eli urakoitsijat omat ali-
urakoitsijansa. Kuitenkin tarkistus-
ketju voi pettää ja kunnan työmaa
leimautuu harmaan talouden työ-
maaksi kunnan tahdon vastaisesti,”
kuvaa Kuntaliiton rakennuttajainsi-
nööri
Hannu Huhtala
tilannetta lii-
ton jäsenten kannalta.
Julkisen sektorin tulee näyttää
esimerkkiä harmaan talouden tor-
junnassa ja saattaa hankinta- ja
urakka-asiakirjat uusien säännös-
ten mukaisiksi. Tilaajien tulee suh-
tautua harmaan talouden torjun-
taan vakavasti ja ottaa asiassa hie-
man suurempaakin roolia kuin pel-
kät säännökset edellyttävät. Tilaa-
jan tulee pyrkiä Huhtalan näkemyk-
sen mukaan olemaan tietoinen ko-
ko työmaan tilanteesta alihankintoi-
neen.
”Ketjutusta voi rajoittaa ja aliura-
koitsijoiden hyväksyttämistä lisätä
YSE:ä enemmän. Tilaajan on vaa-
dittava koko ketjulta tilaajavastuu-
lain ja työehtosopimuslain määrä-
ysten noudattamista. Omalta osal-
taan tilannetta auttaa tilaajavastuu-
lain tiukennus korotettuine laimin-
lyöntimaksuineen”.
Julkisten hankintojen laki mah-
dollistaa kilpailuttamisen kokonais-
taloudellisella edullisuudella. Pel-
källä hintakilpailulla harvoin saa
laadukasta lopputulosta.
“Mikäli tarjoushinta vaikuttaa liian
alhaiselta se voidaan sulkea pois
kilpailusta kirjallisen selvityspyyn-
nön jälkeen, jos selvitys ei tyydytä
ja selitä halpaa hintaa. Hankintalain
tuleva 49 §:n muutos edellyttää laa-
dittavaan urakkasopimukseen kir-
jattavaksi myös työehtosopimus-
lainsäädännön noudattamisvelvoit-
teen. Tilaajan tulee vaatia saman
ehdon noudattamista koko ketjus-
sa eli jokainen urakoitsija tarkistaa
omat aliurakoitsijansa,” muistuttaa
Hannu Huhtala tarkennuksista.
Kaupungeilla kehitettävää
aikaveloitustöiden kilpailutta-
misessa
Urakkakilpailuissa alihintaisen
tarjouksen sanovat kilpailijat usein
perustuvan pimeän työn käyttöön.
Vaikea onkin uskoa yhden urakoit-
sijan pystyvän yli kymmentä pro-
senttia muita halvempaan hintaan.
Jos kuitenkin tilaajan harmaan ta-
louden valvonta toimii ketjun lop-
puun asti, on urakkakilpailun tulos
hävinneidenkin helpompi niellä ja
hintariski jää tarjoajalle.
Ongelmallisempia on aikaveloi-
tukseen perustuvat tarjoukset. Use-
at kaupungit tekevät vuosisopimuk-
sia remonttihankkeiden maalaus-
töistä pyytämällä pintaurakoitsijalta
tarjouksia työn tuntihinnoista. Näis-
sä tarjouskilpailuissa on hyväksyt-
ty urakoitsijoiksi yrityksiä, joiden ai-
kaveloitustarjouksissa selvästikään
ei ole laskettu työehtosopimusten
mukaisesti ilta- tai sunnuntailisiä.
”Löytyy myös kaupunkeja, jotka
pyytävät jopa kolmen vuoden ajak-
si kiinteähintaisia tuntihintatarjouk-
sia maalaustöistä. Palkankorotus-
ten, sosiaalikulujen nousun ja tes-
sien mahdollisten tekstimuutosten
takia ajaudutaan viimeisenä vuon-
na jo lähes kymmenen prosentin
virheisiin. Asiaa pahentaa se, et-
tä halvin hyväksytty tarjoaja voi ol-
la jo valmiiksi alihintainen ja olisi jo
sellaisena tullut hylätä,” ihmettelee
suurten tilaajien toimintaa Pintau-
rakoitsijat ry:n toimitusjohtaja
Juha
Helmijoki
.
Uutta asennetta aikaveloitus-
hintojen oikeellisuuden tarkastami-
sessa on näkynyt esimerkiksi Hel-
singissä. Kaupungin edustajat ovat
hyödyntäneet työntekijä- ja työnan-
tajaliittojen tekemiä selvityksiä työ-
ehtosopimusten mukaisista työn-
hinnoista.
”Pidän ryhdikkäänä toimenpi-
teenä Kiinteistölautakunnan kirja-
usta: ”Lautakunta päätti hylätä Ra-
kennus- ja Maalausliike XX Oy:n
tarjouksen alihintaisena hankinta-
lain 63 §:n mukaisesti, koska tun-
tihinnat alittivat Rakennusliitolta ja
Rakennusteollisuus RT:ltä saadut
alimmat mahdolliset työehtosopi-
muksen mukaiset tuntihinnat. Tar-
joajan hankintayksikön pyynnöstä
antamaa selvitystä alhaisesta hin-
nasta ei myöskään voitu pitää hy-
väksyttävänä”. Näin pimeän työn
kärki katkaistaan,” arvioi Helmijoki
kaupungin tammikuisia päätöksiä.
Kokonaistaloudellinen edullisuus hankintalain tavoite
taa molemmat kuntoon olisi niiden hankin-
tayksiköillä.
Puutteista kertoo vuonna 2008 tehdyt tilaa-
javastuulain noudattamisen tarkastukset, joita
kohdistettiin myös kaupunkien ja kuntien toi-
mintaan rakennusalalla. Julkishallinnon puolel-
le tehdyistä 134 tarkastuksesta johti 19 laimin-
lyöntimaksuprosessin käynnistämiseen.
Tuoreiden tietojen mukaan rakennuttajat
ovat ottaneet opiksi ja tilanne on korjaantu-
massa. Vuoden 2010 valvonnassa tehtiin kau-
punkien ja kuntien hankkeissa 50 tilaajavas-
tuutarkastusta eri puolilla Suomea. Niistä viisi
tarkastusta johti laiminlyöntimaksun määrää-
miseen.
“Niissä kohteissa, joille vuonna 2008 mää-
rättiin laiminlyöntimaksuja, tehtävät on hoidet-
tu kunnolla. Teknisten toimien yksiköille ei nyt
maksuja määrätty ja muutoinkin edellisvuosiin
verrattuna oli paljon kohteita, joissa asiat oli
hyvällä tolalla,” kertoo ylitarkastaja
Harri Pat-
rikainen
Uudenmaan aluevalvontavirastosta,
joka vastaa tilaajavastuulain toimivuudesta ko-
ko maassa.
Patrikainen ei usko asian olevan julkishal-
linnon toimijoiden osalta sen ongelmallisempi
kuin rakentamisessa yleensäkin. Prosentuaali-
sesti laiminlyöntien määrä on hivenen pienem-
pi kuin rakentamisessa yleensä. Kaikki julkis-
hallinnolle määrätyt maksut on vuonna 2010
langetettu kuntien ja kaupunkien omistamille
vuokrataloyhtiöille, joissa vastuu on isännöit-
sijöillä
Urakoitsijaketjun
viimeinenkin lenkki tarkistettava
Harmaa talous käsitteenä on tietenkin laa-
jempi kuin tilaajavastuu. Se käsittää senkin,
maksetaanko työntekijöille asiaan kuuluvat
korvaukset tehdystä työstä. Yhtä hyvin koti-
maisten kuin ulkomaalaisten suhteen kun tu-
lee noudattaa suomalaisia työehtosopimuk-
sia asiaan kuuluvine ylityö- tai vastaavine kor-
vauksineen.
Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on
työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamises-
sa puutteita. Valvonnan kannalta asia on Patri-
kaisen mukaan ongelmallinen, koska työsuo-
jeluviranomainen voi yleensä vain ohjeistaa
työnantajaa maksamaan sopimusten mukai-
sesti. Jos työntekijä vaatii saataviaan työnanta-
jan kieltäydyttyä maksamasta yleissitovien työ-
ehtosopimusten mukaista korvausta, asian lo-
pullinen ratkaisu vaatii tuomioistuinkäsittelyn.
“Eteenpäin on pimeän työn torjunnassa
menty, mutta tehtävää riittää. Myös kaupunki-
en ja kuntien tulisi laatia sopimuksiaan varten
tarkennettuja pelisääntöjä esimerkiksi urakoi-
den ketjutuksista. Siten ne ottaisivat laajempaa
vastuuta tilaajana. Tietenkään ei tule sallia sel-
laisten alihankkijoiden käyttöä, joiden luotet-
tavuutta ei ole selvitetty. Olipa sitten kysymyk-
sessä ulkomaalainen tai suomalainen yritys,”
neuvoo Harri Patrikainen rakennusalan toimi-
joita terävöittämään valvontaansa.