Basic HTML Version
178
2/2012 PROJEKTIUUTISET
Impivaaran uimahalli
Impivaaran uimahalli
Uimahallinpolku 4, Turku
Pinta-ala
Tilavuus
Rakennuskustannukset
Rakennut taja
11 100 bm
2
66 000 m
3
26 milj. euroa
Turun Tilaliikelaitos
Arkkitehti
Rakennesuunnit telu
Pääurakoitsija
Siren Arkkitehdit Oy,
pääsuunnit telija arkkitehti Jukka Siren
Vahanen Oy
Skanska Talonrakennus Oy
tyisiä vaatimuksia.
– Allastilojen yläpohjan ja alakaton väli-
sessä tilassa on oma ilmanvaihtonsa ja ala-
katossa tietenkin höyryn sulku.
Uuden vedenkäsittelytekniikan vaati-
mukset rakennesuunnitteluun ilmenivät
lähinnä tilan ja reittien järjestelyssä isoille
vesiputkille ja suodatinsäiliöille.
– Uusia materiaaliratkaisuja on tietenkin
jonkin verran. Onhan tämän hallin alkupe-
räisestä rakentamisesta sentään kymmeniä
vuosia. Sellaisia ovat muun muassa laatto-
jen saumauksessa käytetty epoksimassa ja
eräät uudenaikaiset vedeneristykset.
Majan mielestä uimahalliprojekteissa ai-
kataulu on yleensä suunnittelun kannalta
liian tiukka, varsinkin näin mittavassa pro-
jektissa, jossa on paljon vanhaa korjatta-
vaa.
– Osapuolten olisikin yhdessä pystyt-
tävä saamaan lisää rakennusaikaa, jotta
suunnitellun laadun voi saavuttaa.
Vedenkäsittelyn
sisäinen laimennus
Altaiden erilaiset lämpötilat edellytti-
vät oman puhdistusjärjestelmän tekemistä
lämpöisille allasvesille.
– Tästä seuraa helposti epätasapaino
kuormituksen suhteen. Lämpimien altai-
den kokonaistilavuus on pääaltaisiin ver-
rattuna pieni ja vesikuutiota kohden las-
kettu uimarikuorma vastaavasti suuri, ve-
denkäsittelyjärjestelmien suunnittelusta
vastannut suunnittelija
Pertti Keskitalo
Ramboll Finland Oy:stä sanoo.
– Päädyimme Impivaarassa niin sanotun
sisäisen laimennuksen käyttöön. Pääaltais-
ta johdetaan koko ajan hallittu virtaama
lämpimien allasvesien kiertoon.
Impivaarassa vedenkäsittelyn automa-
tiikka on monesta uimahallista poiketen
toteutettu teollisuusprosessien automaati-
operiaatteiden mukaisesti. Vastaavanlaista
tekniikkaa on pitkään käytetty vesilaitoksil-
la ja jätevedenpuhdistamoilla.
Kiinteistön käyttäjän kannalta erillinen
automaatio mahdollistaa täydellisen kau-
kokäytön.
– Päivystävä huoltomies voi ohjata ko-
toa raja-arvoja kämmentietokoneellaan,
uimahallin johtaja Oskari Nummi kuvaa.
Testausaikana viriteltiin laitteita ja haet-
tiin oikeita säätöarvoja. Nummi ja Keskitalo
huomauttavat, että testausaika jäi niukaksi.
Nummen mukaan ruuhkahuippuina ve-
den kloorimäärien ja ph-pitoisuuksien ra-
ja-arvoja on alussa jouduttu hieman sää-
tämään.
– Merkittäviä muutostarpeita testeissä
ei ilmaantunut, joten laitos voitiin ottaa
vedenkäsittelynkin puolesta normaalisti
käyttöön, Keskitalo sanoo.
■
Esteettömyys on turvattu kaik-
kiin tiloihin. Pukeutumistiloista
löytyvät tilat 1350 yhtäaikai-
selle kävijälle.
Vedenkäsittelyn automatiikka
on useimmista uimahalleista
poiketen toteutettu teollisuu-
den automaatioperiaatteiden
mukaisesti.