Basic HTML Version
16
2/2012 PROJEKTIUUTISET
KYNÄ K ÄY KYL ÄSSÄ
Kuntaliitos ei ole yksinkertainen asia.
Admistratiivisesti se kenties on rationaali-
sesti järjestettävissä oleva prosessi, mutta
muisto omasta kunnasta elää syvällä ihmis-
ten mielenmaailmassa. Vie aikaa ennen kuin
uusi identiteetti kasvaa vanhan tilalle.
Kuvassa Perttelin kirkko.
Varallisuudesta kumpuavat palvelut. Salon uusi lukiorakennus
on hyvä esimerkki tästä.
Kuusjoen koulu ja sen yhteydessä oleva urheiluhalli palvelevat
paikalliskeskuksen tavoin alueen kuntalaisia.
vaa tuotantoa. Hella Lighting Finland Oy, ajo-
neuvojen valolaitteita, heijastimia ja varoitus-
kolmioita valmistava yritys, on yksi hyvä esi-
merkki. Toinen on Halikko Works, joka tekee
terästuotteiden kokonaistoimituksia meritekni-
selle sektorille, puunjalostukseen, energia-alalle
ja konepajateollisuudelle. Molemmat ovat vah-
voja vientiyrityksiä. Kotimaisille markkinoille
keskittyneistä yrityksistä erinomainen esimerk-
ki on Toijan kylän Punta Oy.
Talousjohtaja Seppo Juntti asettaa tavoitteet
kuitenkin korkeammalle kuin olemassa olevan
ylläpitämiselle. Hän on toki hyvillä mielin elin-
voimaisten yritysten menestyksestä, mutta ta-
louden muutokset ovat tehneet myös Salosta
kunnan, jolla on työvoimatarjontaa.
Ammattibarometrin mukaan Salon alue on
suurelta osin tasapainossa, mutta työvoiman
osalla on sekä ylitarjontaa että pulaa. Päiväko-
titoiminnassa esimerkiksi kysyntä on suurem-
paa kuin tarjonta. Yrittäjyydelle siis on tilaa.
Suurin kysyntä työvoimasta on nimenomaan
hoitoalalla.
– Ykköstehtävämme on houkutella alueelle
uusia yrittäjiä ja tukea täällä toimivia yrityksiä
parhaalla mahdollisella tavalla, Juntti summaa.
Uutta rakentamista
Kunnan varallisuuden kasvun myötä strate-
gia Salon kehittämisestä kasvukykyisten kylä-
keskusten sikermäksi Salon kaupunkitaajaman
ympärille saa muotonsa.
Toija, vanhan Kiskon alueella, on dynaami-
nen palvelukeskus, joka arkkitehti Jarmo Saari-
sen töiden kautta on saanut karaktääriä raken-
nustaiteenkin muodossa. Kitula, vanhan Suo-
musjärven kyläkeskuksena, kasvaa varmasti oi-
keaan suuntaan, mutta kaikki eivät kehity mai-
nitulla tavalla.
– Painopistealueet tulevat tarjoamaan palve-
luja niille alueille, joissa rakentamista ei tapah-
du paljoa. Kitula esimerkiksi tarjoaa vanhusten
huollon palveluja niin vanhan Kiikalan alueel-
le kuin vanhan Kiskonkin asukkaille, talousjoh-
taja kertoo.
Myös kuntien sisällä on tapahtunut keskittä-
mistä. Kuusjoki, kun se vielä oli olemassa, sai
järjestelytoimikunnalta tukea uuden koulun ra-
kentamista varten.
– Tätä tarkoitin leveillä hartioilla. Pienen
kunnan talous olisi ollut todella tiukoilla näin
suuren rakennushankkeen johdosta. Kolmen
vanhan kyläkoulun korjaaminen ajanmukai-
seen kuntoon ja varustetasoon olisi ollut ”ra-
han heittoa kaivoon”. Uusi koulu tarjoaa lapsil-
le niin päiväkotipalvelut kuin koulunkäynnin tä-
män päivän puitteetkin. Ennestään paikalla ol-
leen urheiluhallin kanssa koulukeskuksesta on
muodostunut lasten sivistys- ja liikuntatoimen
täysmittainen palvelukeskus, talousjohtaja Sep-
po Juntti tiivistää.
Tämä on kuin kuntaliittymän ruumiillistuma.
Yksi suuri kunta tarjoaa kaikille saman laatuisil-
le palveluille verkostonsa, jonka silmukat kat-
tavat koko kunnan. Jotkut silmukat palvelevat
omaa ympäristöään, toiset laajempaa aluetta ja
osa niistä koko Saloa kuten sen laadukas urhei-
lupuisto uimahalleineen, kuntosaleineen, jää-
kiekkokaukaloineen, jalkapalloareenoineen ja
maneeseineen.
■
Maanviljelys ja metsätalous ovat Salon suurin yksittäinen elinkeino. 55 000 peltohehtaaria tekee Salosta
Suomen suurimman maatalouspitäjän. Ruoka ja sen raaka-aineiden tuotanto ja tutkimus on ajankohtainen
asia. Tässäkö on maatalouden uuden viljantutkimuksen ja tuotannonalan mahdollisuuden avaimet?