Basic HTML Version
14
2/2012 PROJEKTIUUTISET
– Olimme melkoisen haasteen äärellä niin hal-
linnollisesti kuin taloudenkin kannalta asiaa tar-
kasteltaessa, toteaa talousjohtaja
Seppo Juntti
.
Elinkeinoelämän, palvelujen, kuntatekniikan
ja kansalaisvaikuttamisen osalla kukin kunta oli
toiminut eri perustalla. Yhdistetyt kunnat olivat
myös luonteeltaan erilaisia, itsenäisesti satoja
vuosia kehittyneitä talousalueita. Kaikki kaikes-
sa tuloksena kuntaliitoksesta on syntynyt yksi
maamme suurimmista kunnista niin pinta-alal-
taan kuin asukaslukumäärältäänkin.
Salo itsessään oli pitkään jopa talousihme,
ensin oli Salora, sitten nousi Mobira esiin ja
sen jälkeen alkoi Nokian pitkä kausi. Tilanne
on kuitenkin muuttunut ja painopisteet talou-
den pidossa sen myötä.
Uutta kohden
– Kaupunkimme perustettiin tilanteessa, jos-
sa maailmantaloudessa alkoi jälleen tuulla ja
ne tuulet ovat puhallelleet varsin voimakkai-
na täälläkin. Moni on kysellyt, olisivatko kun-
nat itsenäisinä talousalueina kyenneet suoriu-
tumaan taantuman tuomista vaikeuksista pa-
remmin kuin osana Saloa. Asiaa ei tietenkään
voi todistaa sen paremmin vastaan kuin puo-
lestakaan, mutta olemme sitä mieltä, että nämä
leveät hartiat ovat olleet meille onneksi, sum-
maa Juntti.
Talousjohtaja viittaa siihen, että kyse on
muun muassa palvelujen tasapuolisesta tuot-
tamisesta koko kunnan alueella. Hän toteaa, et-
tä kaikki eivät ole samaa mieltä asiasta, mutta
näin kuitenkin on tapahtunut.
– Tämä on yksi osa sitä tehtävää, jonka pää-
määränä on häivyttää vanhat kuntarajat ja
strukturoida uusi Salo alueittaisten vahvuuksi-
en mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvukes-
kukset rakentuvat eri tavoin kuin ennen. Kaikis-
sa ei ole kaikkea, vaan palvelut hajautuvat eri-
tyyppisesti. Merkittävää on se, että palvelujen
taso on kaikkialla sama tekniikkaa, terveyden-
hoitoa, koulutusta tai vanhusten hoitoa tarkas-
teltaessa. Toisin sanoen kaikki kuntalaiset saa-
vat yhteishyvän samasta kapasiteetista, Seppo
Juntti täsmentää.
Alueellinen kehittäminen,
yhteinen kehittyminen
Alueellinen kehittäminen seuraa samaa ajat-
TEKST I JA KUVAT: MAT T I A . K ALL IO
SALO
Suomen suurin kuntaliitos
Helsingin Sanomat uutisoi kesällä 2007: ”Salon
kuntaliitos toteutunee 2009”. Näin myös tapahtui.
Vanha Salo lakkautettiin vuoden 2008 viimeisenä
päivänä. Kaupungin virkamiehille kuntaliitos oli
suuri haaste, sillä uusi 55 000 asukkaan kunta oli
kaikkea muuta kuin yhteismitallinen.
Tehtävänä on häivyttää vanhat kuntarajat ja struktu-
roida uusi Salo alueittaisten vahvuuksien mukaan.
Kasvukeskukset rakentuvat eri tavoin kuin ennen.
Kaikissa ei ole kaikkea, vaan palvelut hajautuvat, poh-
tii Salon kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti.
Saloran historiallinen kortteli on herän-
nyt henkiin. Astrum-keskus Salossa on
täynnä uutta elämää ja tarjoaa kodin
modernein varustein kulttuuri-, viihde-
ja vapaa-ajan yrityksille sekä teollisuus-
että teknologia-alan yrityksille. Salossa
tahdotaan yrittää.
Halikko Works on osa Salon seudun teollisuushistoriaa kuten elektroniikkateollisuus-
kin. Se on vakaa osa Salon talousmaisemaa ja edustaa maamme perusteollisuutta
sen parhaasta päästä.