49
PROJEKTIUUTISET 1/2013
Open Innovation House
kierreportaineen. Tilan viihtyisyyttä lisää
runsas luonnonvalo sekä viherseinät. Rat-
kaisu viimeisteltiin vielä lasiseinien ja parin
välioven avulla estämään taukotilan häli-
nän kantautuminen työtiloihin.
NRC:n tiloja täydentävät parvekkeet,
jotka tuovat ilmettä julkisivuille. Talo otet-
tiin käyttöön syksyllä, joten kokemukset
parvekkeiden käytöstä ovat vielä vähäiset.
Jo ensimmäisen syksyn aikana parvekkeita
käytettiin puhelinkoppeina ja isoa parve-
ketta myös tiimikokouksiin.
Toimistotilat on rakennettu nykyiseen
tapaan muunneltaviksi. Väliseinien raken-
tamiseen on varauduttu, ja muun muassa
ilmanvaihto on suunniteltu niin, että suu-
rempia ilmamääriä tarvitsevat neuvottelu-
tilat voidaan tulevaisuudessa sijoittaa lähes
mihin tahansa paikkaan.
–
Tilaratkaisu sallii kaikki tähän saak-
ka tunnetut konttorityypit ja mahdollisesti
vielä muutaman, joita ei ole vielä keksit-
tykään, toteaa Siitonen.
Työtiloissa viistopäätyiset pöydät mah-
dollistavat vaihtelevia kalusteryhmityksiä,
ja tiloihin syntyy hauskasti eriluonteisia so-
pukoita. Pöydät ovat hieman tavallista suu-
rempia.
–
Monilla on kaksi näyttöä ja usein joita-
kin laitteita, kertoo Timo Känsälä.
–
Alkuun monet toivoivat seinäkkeitä
pöytien väliin, mutta käytännössä niiden
tarve on osoittautunut vähäiseksi.
Telekokouksia on globaalissa toiminnas-
sa paljon, ja niitä varten on joukko eriko-
koisia neuvotteluhuoneita. Lisäksi puhe-
luita varten on pallotuoleja, joiden sisässä
voi puhua rauhassa häiritsemättä muita.
Vierekkäin sijoitetut pallotuolit voi kään-
tää vastatusten, mikä mahdollistaa yksi-
tyisemmät kaksinpuhelut. Tiimitiloissa on
myös muutamia sohvaryhmiä, joissa taval-
lista korkeammat selkänojat rajaavat suo-
jaisia keskustelupaikkoja.
Vaikka pallotuolit tai pyöreät lasiset neu-
votteluhuoneet olivat yksittäisinä hankin-
toina hintavia, ovat tilat ja kalusteet koko-
naisuutena Känsälän mukaan normaalihin-
tatasoa.
–
Tärkeisiin yksityiskohtiin olimme val-
miita panostamaan hieman enemmän.
Yliopiston tiloissa laaja
kirjo toimijoita
Kun suunnittelua käynnistettiin NRC:n
tilantarpeiden pohjalta, ei muista käyttä-
jistä ollut vielä tietoa.
–
Suunnittelussa jouduimme varsin pit-
kään työskentelemään yleispätevän toimis-
totilan konseptilla, kertoo talon pääsuun-
nittelija, professori Tuomo Siitonen.
Yliopiston tiloissa on useampia yksiköitä,
ja toisin kuin Nokian kerroksissa, kulkemi-
nen on vapaampaa myös yksiköstä toiseen.
Yksi talon ajatuksista onkin tuoda eri alojen
osaajia lähelle toisiaan, jotta uusia ideoita
syntyy myös sattumanvaraisten kohtaamis-
ten kautta. Talon toisessa kerroksessa toimi-
vat EIT ICT Labs, joka tutkii tieto- ja viestin-
täyhteiskunnan kysymyksiä Euroopan inno-
vaatio- ja teknologiainstituutin nimiin, sekä
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yh-
teinen tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, jo-
ka tekee monitieteistä tutkimusta tuotekehi-
tyksen alueella. Kerroksen tilat ovat avoimia
päästä päähän, ja tiloja on henkilöhuoneis-
ta avotiloihin.
–
Oma huone on yliopistomaailmassa
ollut vallitseva käytäntö, eikä avoimem-
mista työtiloista alkuun innostuttu, kertoo
Jarmo Wilander.
–
Kun uusiin tiloihin päästiin työskente-
lemään, ne on havaittu hyviksi.
Talon kolmannessa kerroksessa toi-
mii kansainvälinen Aalto Science Institu-
te, jonka tehtävänä on edistää yliopiston
kansainvälistä näkyvyyttä. Neljännessä
kerroksessa toimii yliopistovetoinen mobii-
lisovellusten kehittämisohjelma AppCam-
pus, jota rahoittavat Microsoft ja Nokia.
Toiminnan luonteesta kertovat sisustuksen
yksityiskohdat, kuten pöytäjääkiekkopeli
ja muovinurmikolle istutetut, neuvottelu-
huoneina toimivat kevythirsimökit. Raken-
tamisnormistoille myönnytyksenä mökit
on sprinklattu.
Energiatalous huipputasoa
Hyvä energiatalous alkaa nykyään ol-
la jo itsestäänselvyys, varsinkin teknisen
alan yliopistossa, jolta odotetaan edellä-
kävijyyttä. Rakennus täyttää LEED-sertifi-
oinnin kultatason vaatimukset.
–
Tämä ei suomalaisilla nykymääräyk-
sillä ole erityisen vaikeaa saavuttaa, tote-
aa Siitonen.
–
Talo tuottaa aurinkopaneeleillaan
kymmenesosan tarvitsemastaan energias-
ta. Tilaratkaisusta johtuen työpisteille saa-
daan myös luonnonvaloa, listaa Siitonen
talon hyvän energiatalouden perusteita.
–
Rakennuksen tiiviyteen kiinnitettiin
erityistä huomiota työn aikana, eikä ratkai-
suun sisältynyt riskialttiita ratkaisuja kuten
esimerkiksi kulmaikkunoita, jatkaa projek-
tiarkkitehti
Henrik Ahola
.
LEED-sertifikaatin platinatasokaan ei
jäänyt kauas.
–
Vaikuttavin puute oli etäisyys palvelui-
hin, minkä arvioinnissa lasketaan vaikut-
tavan liikkumisen energiankulutukseen.
Otaniemen ostoskeskus oli muutamia
kymmeniä metrejä liian kaukana, kertoo
Siitonen.
■
Aalto-yliopiston tiloissa on useampia
yksiköitä ja kulkeminen yksiköstä
toiseen on vapaata.