Kari Mäkinen
päätoimittaja
Kannen kuva
Jukka-Pekka Juvonen
Kohde
P-Hämppi
Julkaisija
RPT Docu Oy
Osoite
Ruukinkuja 3, 02330 Espoo
Puhelin
(09) 809 911
Faksi
(09) 8099 1400
www.rpt.fi
etunimi.sukunimi@rpt.fi
Päätoimittaja
Kari Mäkinen, (09) 8099 1250
Toimituspäällikkö
Eeva Maukola, (09) 8099 1217
Mediasihteeri
Outi Översti, (09) 8099 1251
Ilmoitusmyyjät
Arja Luostarinen (09) 8099 1225
Eija Markkula (09) 8099 1215
Riitta Paajes, (09) 8099 1222
Marjo Toivonen (09) 8099 1308
Kristofer Kähärä (09) 8099 1320
Ulkoasu
Faktor Oy / Tarja Hasan
projektiuutiset@faktor.fi
www.faktor.fi
Painopaikka
Oy Scanweb Ab, Kouvola
Osoitteenmuutokset
projektiuutiset@rpt.fi
Lehtitilaukset
Projektiuutiset ilmestyy
6
kertaa vuodessa.
Kestotilaus 50
€
/
vuosi.
ISSN 0786-8081
Aikakauslehtien Liiton jäsen
4
1/2013
PROJEKTIUUTISET
Miten ympäristöarvot ja asumisen kannalta terveelliset ratkaisut saadaan mallinnettua
energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi? Tämä on kysymys, johon uutiskanavat ovat tarttu-
neet jälleen kerran viime viikkoina. Tieto siitä, että maassamme yli puoli miljoonaa ihmis-
tä altistuu päivittäin erilaisille kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille, on suo-
rastaan hämmentävä. Vietämme ajastamme noin 90 % sisätiloissa. Sisäilman laadulla on
suuri merkitys. Kun toisaalla on todettu, että noin puolessa Suomen koulurakennuksista
on havaittu lieviä kosteusvaurioita ja sama koskee päiväkoteja ja suurta osaa terveyden-
hoidon rakennuksista, niin juuri nämä tilathan ovat monen päivittäinen ympäristö. Mää-
rärahoja ei tämänkokoiseen, paljolti ei-ennakoituun korjausvelkaan luonnollisestikaan
ole. Jo valmiiksi muutosten keskellä elävien kuntapäättäjien taakkaa tämä vain kasvattaa.
Rinnastus ei myöskään tarkoita sitä, että ongelma olisi vain kuntien ja valtion haittana.
Millainen sitten on kosteusvaurioturvallinen rakenne? Yleispätevästi voi todeta, et-
tä suurin mahdollisuus ehkäistä ongelmat on toteuttaa terveet ratkaisut jo rakennusvai-
heessa ja huolehtia, että rakennusaikainen kiire ei kostaudu kosteuden jäädessä raken-
teisiin. Kun korjaustarve ilmenee, tulisi kaikki ongelmanaiheuttajat saada poistettua ker-
ralla. Puutteelliset ja toistuvat korjaukset ovat omiaan muodostumaan loppulaskultaan
kalleimmiksi. Aina ei kannata korjata, vaan rakentaa uutta, jolloin samalla voi arvioida
tilojen toimivuutta ja eliminoida vanhaan rakennukseen jäävät riskit. Tässä resurssit kui-
tenkin usein loppuvat kesken.
Rakennusmessuilla vakioaihe on kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja tunnistaminen.
Yleisöä nämä keskustelupaneelit saavat poikkeuksetta runsaasti, mikä kertoo ihmisten
huolesta. Riskirakenteiden tunnistaminen ja homeen havaitseminen on maallikolle, jos
ammattilaisellekin, ilmeisen vaikea asia ja herättää epävarmuutta. Kysymykseen, mi-
ten homeen voi havaita, olen pariinkin otteeseen kuullut asiantuntijan antaman nyrkki-
säännön, että se on kuin ”mummolan haju”. Mummolat ovat vuosikymmenien saatossa
muuttuneet ja ihmisten mielikuvat vastaavasti. Jos mummolla ja vaarilla päivittäinen sii-
vouspalvelu onkin hieman puutteellisempaa ja sen seurauksena tunkkaisempi tuoksu,
niin sisäilman laatua voi korjata tuuletus sen sijaan että olisi syytä epäillä hometta. Ym-
märrän kyllä vertauksen logiikan siinä mielessä, että puutteet kiinteistön kunnon tark-
kailussa edesauttavat kosteusvaurioiden syntymistä.
Nykyaikaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät myöskään saa varauksetonta kiitosta, vaan
paikallisen vedon tunne, joskus myös melu ja talvipakkasilla ilman kuivuus koetaan mo-
nilla työpaikoilla haitallisena. Oliko ennen kaikki paremmin? Lieko niin, että sittenkin se
maaseudun vanha kansakoulu, jossa nurkassa oleva pönttöuuni lämmitti mitä lämmitti,
oli oikeasti terveellinen ympäristö. Järjestäjä avasi ikkunan välitunnin ajaksi.
Vai olemmeko tulleet yliherkiksi ympäristöllemme? Joskus tietokin lisää tuskaa – terveys-
haittoja vähättelemättä. Tietoa meillä haitoista on paljon. Keskustelu eri ammattialojen vä-
lillä sen sijaan sisältää usein ehkä enemmän kritiikkiä kuin rakentavia ehdotuksia, mikä on
omiaan hidastamaan osaamisen ja hyvien käytäntöjen saamista täyskäyttöön. Kaikkien
vaurioiden rakenteita ei voi osoittaa rakennusmääräysten vastaisiksi. Ongelman synnylle ei
niin muodoin ole osoitettavissa vain yhtä syyllistä. Nykyaikaisten tiukentuneiden energia-
määräysten myötä syntyneet tehoratkaisut ovat saaneet myös asiantuntijat varauksellisiksi.
Työ paremman elinympäristön puolesta jatkuu. Ilmastonmuutos haastaa tuotekehityk-
sen entistä parempiin ratkaisuihin, joiden tulee olla myös turvallisia ja taata asumister-
veytemme. Kyse on koko kansantaloutta koskevasta asiasta. On hyvä, että asia on esil-
lä. Suomi on pohjoinen, kylmä ja monessakin suhteessa edistyksellinen maa – tässä on
suuri työmaa, mutta samalla myös mahdollisuus.
Ympäristöarvot ja
terveellinen asuminen