Basic HTML Version
70
1/2012 PROJEKTIUUTISET
Axxell
kanssa siten, että valaistus ja arkkitehtuuri
muodostavat kokonaisuuden, projektipääl-
likkö Frej Werner tähdentää.
Rakennuksen lämmitys- ja mukavuus-
jäähdytysjärjestelmä on toteutettu hybri-
diratkaisuna, jossa pääosa rakennuksen
lämpö- ja jäähdytystehotarpeesta tuote-
taan maalämmöllä. Lämmityksen huippu-
tehotarpeet varmistetaan kaukolämmöllä.
Ilmanvaihtoa ohjataan läsnäoloperiaatteen
mukaisesti ja aktiivisilla, tilakohtaisilla oh-
jauspelleillä. Ilmankäsittelykoneita ohjaa
niin ikään läsnäolon vaihtelu, aktiiviohja-
us on portaaton.
Lämmön ja kylmän luovutus tapahtuu
katossa olevien vesikiertoisten matalaläm-
pösäteilijöiden kautta, jolloin vetoa ei käy-
tännössä esiinny. Tämä on osa mukavuutta
ja kestävää kehitystä.
Opetustilojen sisäilmaluokka on S2, mi-
kä tarkoittaa sitä, että tavoitelämpötilat py-
syvät jatkuvasti lähellä ihanneolosuhteita.
Sisäilmaluokitus määrittää myös muita
ominaisuuksia, kuten akustiikkaa, ilman
vetoisuutta ja lämpötilan tasaisuutta.
Rakennuksen kokonaisenergiakäytön
tavoite on noin 30 % vastaavaa uudisra-
kennusta alempi. Rakennuksen energiate-
hokkuusluokka on B. Ensimmäisten käyt-
tökuukausien aikana on voitu todeta, että
energiankulutus on vähäinen. Rakennuk-
sen käytön aikaiset päästöt ovat niin ikään
erittäin alhaiset. Rakennuksessa käytetään
ekosähköä ja alueen kaukolämpö tuote-
taan noin 50-prosenttisesti päästöttömästi.
Kaukolämmön CO2-osuus pienenee vielä
tulevaisuudessa, kun lämpöyhtiö vuonna
2012 saa käyttöönsä toisen biomassaläm-
pölaitoksen, projektipäällikkö Frej Werner
tiivistää.
Vahva sitoutuminen
yhteisiin tavoitteisiin
Työpäällikkö
Harri Vaaja
Quattroraken-
nus Oy:stä kertoo, että perustamisen olo-
suhde vaihteli.
– Verstasosa, Tiili, on perustettu betoni-
paaluilla ja hallintorakennus, Timantti, osin
paalujen varaan ja osin maanvaraisesti.
Verstasosan alapohjan alla on ryömin-
tätila, joka on kauttaaltaan koneellisesti
tuuletettu. Verstasrakennus on rakennet-
tu elementeistä: pilarit, alapohjan palkit,
ulkoseinien sisäkuorielementit. Poikkeuk-
sena tästä ovat porrashuoneet, jotka ovat
paikalla valettuja. Verstasrakennuksen ala-
pohja ja välipohja on kantavilta osilta ra-
kennettu ontelolaatoista.
Tiililankku julkisivuverhoilun takana on
paikalla rakennettu alumiininen ripustus-
järjestelmä.
– Muuntojoutavuus on osa rakennuk-
sen käyttökapasiteettia. Siksi rakenteissa
on vara siltanosturin asentamista varten,
Harri Vaaja kertoo.
Hallintorakennus eroaa perustuksensa
suhteen verstasrakennuksesta. Pohjave-
den korkeus toi oman mausteensa raken-
tajan pöytään.
– Pohjaveden korkeus haluttiin säilyttää
alkuperäisessä korkeudessa, joten kella-
ri rakennettiin vesitiiviiksi. Tästä tietenkin
johtui se, että kellarin valut ovat massii-
viset. Myös hallintorakennus on suurelta
osin rakennettu elementeistä ja kuten vers-
tasrakennuksessa, porraskuilut on valettu
paikalla betonista, Vaaja tiivistää.
Harri Vaaja kertoo, että hyvin onnistu-
neen hankkeen puitteissa pyörii moni ni-
mi. Hän nostaa esiin muun muassa sisus-
tusvaiheesta alakatto- ja maalausurakoitsi-
jat, joiden panos oli merkittävä.
USGBC / LEED -ympäristöluokitusjärjes-
telmän saaminen vaatii kaikilta osapuolilta
vahvaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
Urakointi on aina kiinnityksissä säätiloihin,
ja hanke on pidettävä hyppysissä niin ai-
kataulun kuin tuottokustannusrakenteen-
kin suhteen.
Osa luokkahuoneista on kalustettu uusin
pulpetein ja osassa on vanhoja kalusteita.
Myös kokoustilaa on tarjolla virallisia tapah-
tumia varten. Kalusteet on suunnitellut
Simo Heikkilä ja ne on veistetty koulun puu-
sepänverstaassa.