170
1/2012 PROJEKTIUUTISET
Sajos
K
oska kyseessä on julkinen raken-
nus, jonka kustannusarvio kasvoi
matkan varrella 8 miljoonasta eu-
rosta lähes 15 miljoonaan, arvata saat-
taa, että mutkia oli paljon pitkin projektia.
Käyttötarkoitus laajeni, tilantarvitsijoita il-
meni lisää.
Alkuperäinen ajatus oli rakentaa saame-
laiskäräjille toimitilat, mutta nyt rakennuk-
sessa toimivat Inarin kunnan saamelaiskir-
jasto ja valtakunnallinen saamelaisarkisto,
johon tulee hyllytilaa yli kaksi kilometriä.
Saamelaisten koulutuskeskuksen media- ja
audiovisuaalinen opetus siirtyy sinne myös,
samoin aitojen saamelaiskäsitöiden myy-
mälä Sámi Duodji Shop, aluehallintoviras-
ton toimipiste ja ravintola Galla. Ravinto-
la on 50-paikkainen, mutta sen keittiö on
suunniteltu kapasiteetiltaan niin laajaksi, et-
tä muunneltavissa tiloissa voidaan palvella
jopa 400-500 henkilön kokousväkeä.
Sajos sijaitsee Inarinjärven rannalla, jär-
veen laskevan Juutuanjoen varrella. Vie-
ressä, kävelymatkan päässä on saamelais-
museo ja luontokeskus Siida, joten Inari ta-
kaa monipuoliset mahdollisuudet tutustua
saamelaiseen kulttuurin. Paikalliset yrittä-
jät tarjoavat monipuolisia matkailupalvelu-
ja lähiseuduille.
Nimi Sajos valittiin kilpailun kautta, se
on inarinsaamea ja tarkoittaa asentopaik-
kaa tai tukikohtaa. Sajoksesta on julkaistu
myös postimerkki, jonka on suunnitellut
saamelainen taiteilija
Merja-Aletta Rant-
normaalista hässäkästä poikkeavia ongel-
mia. Sähkötyöt ja audiovisuaalisten laittei-
den asennus ovat hieman viivästyneet aika-
taulusta, mutta rakennus on ollut käytössä
tammikuun alusta,
Lasse Porsanger
kertoo.
Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt on teh-
nyt vuokrasopimuksen saamelaiskäräjien
kanssa. Muiden käyttäjien vuokrasopi-
mukset ovat saamelaiskäräjien ja vuokra-
laisten välisiä, joten käytännössä saame-
laiskäräjät vastaa talon pyörittämisestä ja
kuluista. Saamelaiskäräjäthän on vuonna
1996 omalla lailla perustettu, vaaleilla va-
littava valtion rahoittama saamelaisten it-
sehallintoelin, joka huolehtii Suomen aino-
an alkuperäiskansan oikeuksista.
Arkkitehtuurissa
lappilaista perinnettä
Sajoksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun
voitti kolmen nuoren oululaisen arkkiteh-
din muodostama HALO Arkkitehdit, johon
kuuluvat arkkitehtiopiskelijat
Tuomas Nie-
melä
ja
Milla Parkkali
sekä arkkitehti
Jan-
ne Laukka
. Koska porukka oli nuorta, pää-
suunnittelijaksi valittiin arkkitehti
Janne Pih-
lajaniemi
oululaisesta Arkkitehdit m3:sta.
– Saamelaisilla ei ole varsinaista julki-
sen rakentamisen perinnettä, joten lähdim-
me liikkeelle saamelaisten käyttöesineis-
tön muotokielestä. Pyrimme löytämään
kulttuurisen hengen koko rakennukseen.
Meille oli ehdottoman tärkeää, että lop-
putulos on monitulkintainen. Ilmasta kat-
soen rakennus voi tuoda mieleen neljän
tuulen hatun, mutta aivan yhtä hyvin siinä
voi nähdä poronluusta tehtyjen korujen tai
porontaljan muotoja, Janne Laukka kertoo.
– Toinen kantava ideamme oli se, että
saamelaisessa perinteessä ulkotila on ikään
Pääsisäänkäynnin ulkosivu on lasia.
Käräjäsalin ja auditorion laudalla vuoratut
betoniseinät lähimmillään.
tila
, ja neljästä aiheesta koostuvan arkin
on työstänyt pohjoissuomalainen graafik-
ko
Markku Virtanen
.
Rakentaminen
kesti puolitoista vuotta
Kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu rat-
kaistiin pari vuotta sitten, ja varsinainen
rakennussuunnittelu aloitettiin keväällä
2009. Rakennustyöt alkoivat kevättalvel-
la 2010. Perustus- ja runkotyöt teki Keski-
Suomen Betonirakenne Oy, joka voitti lo-
pulta myös koko rakentamisurakan.
– Rakentaminen kesti noin puolitoista
vuotta, eikä sen aikana ilmennyt mitään