144
1/2012 PROJEKTIUUTISET
Saimia-talo
tammiparkettia. Muiden lattioiden pinnoi-
tukseen on käytetty kulutusta kestävää ki-
vilaattaa ja helppohoitoista kumimattoa.
Katutasossa keskeistila jatkuu portaikon
takana kahvilana ja ravintolana. Ravinto-
lan seinän takana on liikuntasali. Sen yh-
teyteen suunniteltiin ensin uimahallia, sit-
ten allasosastoa. Viimeisen tiedon mukaan
terveydenhoitoalan opetustiloiksi tarvittava
terapia-allas rakennetaan nykyisen raken-
nuksen jatkoksi kahden vuoden kuluttua.
Koko kampus punaista tiiltä
Ulkonäöltään Saimia-talo jatkaa naapu-
ritontilla kohoavien Lappeenrannan tek-
nillisen yliopiston rakennusten värimaail-
maa. Rakennuksen ulkoseinät on muurattu
kotimaisesta punatiilestä, johon redusoitu
poltto antaa näköä.
Pääsisäänkäynnin ja julkisivun ylle jää
kapea katos, jota kannattelee kolme raken-
nuksen korkuista teräspylvästä.
Julkisivua lukuun ottamatta Saimia-talo
on suorakaiteen muotoinen ja konstaile-
maton.
Ripaus sinistä ja vihreää
Sisustusarkkitehti
Päivi Salo
Arkkiteh-
titoimisto Aarne von Boehm Oy:stä poi-
mi sisustuksen tehostevärit ympäröivästä
luonnosta. Sinisen ja vihreän sävyt tois-
tuvat verhoissa, huonekaluissa ja muissa
tekstiileissä.
– Halusin rakennuksen ulkokehälle vih-
reää ja sisäkehälle sinistä, kertoo Päivi Sa-
lo. Ravintolassa on keväänvihreät tuolit,
kokoustilojen tuolit ovat siniset, samoin
käytävien sohvat ja pyöreät rahit.
Kokoustiloihin mittatilaustyönä teetetty-
jen pöytien kannet ovat tammea.
Suurin osa kalusteista on hankittu ko-
timaisilta valmistajilta: Piiroiselta, Iskusta,
Martelasta ja Innosta. Käytävien sohvaryh-
mät ovat Kinnarpsin.
Lasiputki yhdistää ammatti-
korkeakoulun ja yliopiston
Elementtirakenteisen Saimia-talon eri-
koisuus on 35 metrin mittainen teräsra-
kenteinen lasitettu putki, joka kulkee am-
mattikorkeakoulun ja yliopiston välillä.
Yliopiston puolella putki avautuu kolman-
nen kerroksen käytävään, jonka varrella
sijaitsevat ammattikorkeakoulun tekniikan
alojen opettajien työhuoneet.
– Olemme vuokranneet yliopistolta 6
500 neliötä. Käytämme jonkin verran yli-
opiston luentosaleja, meillä on yhteinen
kielikeskus ja myös yhteinen tiedekirjas-
to, kertoo Saimaan ammattikorkeakoulun
rehtori
Anneli Pirttilä
.
Ammattikorkeakoulun ja teknillisen yli-
opiston yhteistyö on saanut kiitosta minis-
teritasoltakin.
– Siitä, että toimimme samalla kampuk-
sella, on paljon toiminnallista ja taloudel-
lista hyötyä, sanoo Pirttilä.
Hän on erittäin tyytyväinen Saimia-ta-
loon, ja etenkin kolmannessa kerroksessa
sijaitsevaan kulmahuoneeseensa, josta on
esteetön näköala Saimaalle.
Paaluperustukset ja
elementtirakenteinen runko
Saimia-talon rakennuspaikka oli tasai-
nen, mutta lähes kokonaan periksi anta-
Ammattikorkeakoulu toimii samalla kam-
puksella Lappeenrannan teknillisen yliopis-
ton kanssa. Oppilaitoksesta toiseen voi siir-
tyä 35-metristä yhdysputkea pitkin.
Saimia-talon pääaula eli keskeistila toimii
ravintolana, joka muuttuu tarvittaessa juh-
latilaksi. Toiseen kerrokseen nousevan
portaikon tammipinnat on petsattu. Muualla
sisustuksessa on käytetty luonnonväristä
tammea.