Rakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala Metsähallituksesta aloitti työmaan rakennuttajana, kun edeltäjä jäi eläkkeelle syksyllä 2009. Suunnittelutyö oli valmis, ja koko projektin perussuuntaviivat oli lyöty lukkoon ennen kuin ensimmäinen kaivurin kauha kouraisi ahdasta tonttia yhdellä Rovaniemen näyttävimmistä paikoista. Talo sijaitsee Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa. Erikoissuunnittelu jatkui kuitenkin koko projektin ajan. Koko hankkeen kustannusarvio oli kymmenen miljoona euroa ja siinä pysyttiin.
Viereisellä tontilla sijaitsee museo- ja tiedekeskus Arktikum, jossa toimii muun muassa Lapin maakuntamuseo, joka on yksi Rovaniemen suosituimmista turistikohteista. Siellä järjestetään paljon kokouksia, kongresseja ja näyttelyitä. Samassa pihapiirissä kohoaa myös Lapin yliopiston erillislaitos Arktinen keskus, joka keskittyy työssään napapiiriä pohjoisempien alueiden elämään koko arktisella alueella, myös muualla kuin Euroopassa.
– Sijaintimme on hieno, lähes Rovaniemen ydinkeskustassa kävelymatkan päässä. Tontin ahtaus tuotti ongelmia kaikille osapuolille rakentamisaikana, sen sijaan arkkitehdit ottivat sen haasteena. Koska Arktikum jatkoi koko rakentamisajan normaalia elämäänsä, me emme voineet varastoida tontillemme suuria määriä materiaaleja. Kaikki käytettiin sitä mukaa kun ne tuontiin paikalle. Hyvin kaikki sujui, mutta syntyi välillä ristiriitojakin ja kuormia jouduttiin palauttamaan lähettäjälle saatesanoin, ettei vielä tällä viikolla, Ruotsala kertoo.
Puu oli meille imagoasia
Metsähallituksella, joka on Lapin maakunnan suurin maa-, metsä- ja vesialueiden omistaja, oli useita toimipisteitä ympäri kaupunkia ja asiakaspalvelut hajallaan eri pisteissä. Kun sopivaa yhtenäistä toimitaloa ei ollut vuokrattavissa, ja päädyttiin uudisrakennukseen, niin rakennusmateriaaliksi valittiin puu. Varsinkin nykyajan yleisessä ilmapiirissä se on luonnollisesti myös imagokysymys.
– Puurakentaminen oli meille siinä mielessä itsetarkoitus, että tarjouskilpailussa asetimme kustannusrajoituksen. Pyysimme puurunkoista toimistotaloa, joka ei kuitenkaan saisi maksaa enempää kuin perinteinen, käytännössä betonirakenteinen, Ruotsala kertoo.
Tilaajan toimialan huonoon ottaen rajoitus on tietysti enemmän kuin ymmärrettävä. – Metsähallituksen luonteva kehittämisalue on edistää puunjalostusta kotimaassa sellusta ja paperista enemmän kotimaista työtä vaativiin osaamiseen ja tuotteisiin. Niistä puurakentaminen on yksi, ja siinä Suomi jää kirkkaasti jälkeen vaikkapa Ruotsista tai Pohjois-Amerikasta, Ruotsala sanoo.
”Sibeliustoimisto” voitti
Tarjouskilpailun voitti helsinkiläinen arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, jonka tunnetuin puurakenteinen työ on kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo Lahdessa. Pääsuunnittelija Teemu Palo tosin huomauttaa, ettei voitosta kulunut kuin viikko tai pari, kun toimistolle myönnettiin Vuoden 2008 betonirakenne -palkinto. Että se materiaalien verrattavuudesta osaamismielessä.
Arkkitehtitoimistossa Lappi toi mielikuvatasolla ajatuksiin avaruuden tunnun.
– Tontin ahtaus oli silti enemmänkin normaali tilanne kuin ongelma, projektiarkkitehti Juhani Suikki huomauttaa.
– Arkkitehdin näkökulmasta Pilkkeessä oli haastavaa se, että se on uniikki rakennus. Rajoituksia olivat materiaali puu – jos sen haluaa rajoituksena ymmärtää, ja se, että rakennus on kuitenkin lopulta ensisijaisesti toimisto toiminnallisine vaatimuksineen, vaikka siihen tarvittiinkin 650 neliön pysyvä näyttelytila. Kustannukset eivät saaneet ylittää vastaavaa muuta ratkaisua, Palo muistelee.
Pilke sijaitsee ahtaalla rinnetonnilla jokitörmällä. Kaksi alinta kerrosta ovat betonirakenteisia, ja kolme ylintä puurunkoisia.
– Alussa mietitytti eniten, että miten näyttelytila sijoitetaan. Aika pian ensimmäisten skitsien jälkeen päädyttiin ilmavaan ratkaisuun, jossa 650 neliön tila ulottuu koko rakennuksen korkuisena, kahden alimman ja kolmen puisen toimistorakennuksen läpi. Toimistohuoneet päätettiin sijoittaa näyttelytilan ympärille niin, että jokaisesta on ikkunat ulos ja näkymät aulatiloihin. Kattoikkunat tuovat vielä valoa avaraan kokonaisuuteen, Palo kertoo.
Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että Pilke ja Arktikum tekevät yhteistyötä. Pilkkeeseen ei rakennettu auditoriota, vaan ne vuokrataan tarvittaessa Arktikumista. Sinne ei tullut myöskään ravintolaa, vaan suurehko kahvilatila, jossa on kahvi-, virvoke- ja muita automaatteja. Sinne vierailuryhmät voivat tilata myös catering-lounaan. Arktikumissa toimii lounasravintola, mutta mikroeväillä työpäivänsä pärjäävät voivat lämmittää ruokansa henkilökunnan ruokailutilassa.
– Suunnittelijoille nämä lähtökohdat merkitsivät sitä, että Arktikumin edessä oleva aukio piti säilyttää toimivana. Niinpä alatasolle suunniteltiin toinen sisäänkäynti, jolloin esimerkiksi matkailijat pääsevät vaivattomasti kohteesta toiseen ja virastoasiakkaat voivat käyttää katutason sisäänkäyntiä. Eikä tontti lopulta mahdottoman ahdas ollut, vaan kaikki 5600 bruttoneliötä mahtuivat hyvin, ja jäi sinne laajennusvaraakin, Palo kertoo.
Taloon tuli työpisteet 135 Metsähallituksen työntekijälle. Valtaosa niistä yhden hengen huoneita, mutta erityyppiset tiimit saivat valita työtilansa mielensä mukaan. Ainoastaan Laatuman porukalla, joka myy ja vuokraa Metsähallituksen tontteja, on iso kahdeksan hengen avokonttori. Sisäseinien moduulirakenne on sellainen, että työhuoneita voidaan yhdistää tai erottaa vaivattomasti. Kymmenen työhuonetta huonetta on vuokrattu Lapin yliopistolle.
Raskaimmat palkit nelitonnisia
Rakennesuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy:n Oulun toimisto. Rakennesuunnittelija Jouni Siika-aho kertoo, että heidän toimistollaan on paljon kokemusta puurakentamisesta.
– Olimme mukana jo vuonna 1986 valmistuneen Ouluhallin rakennesuunnittelija, ja sen jälkeen on suunniteltu sekä asuinkerrostaloja että julkisia rakennuksia.
– Rakennesuunnittelun kannalta on aina haastavaa pystyttää uniikkirakennusta. Kohteen liimapuurakenteet eivät ole erityisen jykeviä. Hallimaisen näyttelytilan palkit ovat kookkaita pitkän jännevälin vuoksi, onhan 20-metrinen palkki jykevämpi kuin 6-metrinen. Kattorakenteiden suurimmat liimapuulakit painavat neljä tonnia kappale. Suorien palkkien mitoittaminen on perussuunnittelua. Puurakentamisessa on kuitenkin materiaaliin ja rakentamistekniikkaan liittyviä seikkoja, jotka vaativat erityisosaamista, Siika-aho sanoo.
Koko rakennusprojektia Siika-aho kritisoi turhasta kiireestä.
– Kiirettä olisi ehkä voitu välttää sillä, että lopullisten urakkasopimusten allekirjoituksen jälkeen urakoitsijan olisi kannattanut aloittaa hankinnat heti. Kilpailuhan oli avoin kaikille toimittajille, ja toisaalta tiedettiin, ettei ahtaalla tontilla ollut juurikaan mahdollisuuksia välivarastointiin.
Rakennuttajakonsulttina toimi Pöyry CM Oy:n Oulun toimisto.
– Suunnitteluvaiheessa erityisen tiivistä yhteistyö oli rakennusvalvontaan päin juuri perusrakenteen vuoksi. Mahdollisen tulipalon varalta käytiin huolellisesti läpi puurakenteet, pintakäsittelyt, poistumistiet, sammutusjärjestelmät ja muu vastaava, projektipäällikkö Veli Mettovaara kertoo.
Mettovaara korostaa, että kestävä kehitys otettiin huomioon suunnitteluvaiheessa. – Esimerkiksi toimistojen ikkunoiden lasiratkaisuilla eliminoitiin kesäkuukausien lämpökuormat siten, että ne hallitaan ilmastoinnin jäähdytyksellä, mikä säästää energiaa.
Pressuja tarvittiin paljon
Pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja Pohjois-Suomi, työmaata aloitettaessa vielä Palmberg-Rakennus Oy. Työpäällikkö Taisto Rautio sanoo, että rakentajan kannalta suurin huolenaihe varsinkin pohjoisen olosuhteissa ja vielä talvea vasten oli kosteusvaurioilta varjeleminen.
– Kun betonitalon runkoa pystytetään, niin periaatteessa elementtejä on kolmea eri tyyppiä eli pilarit, palkit ja ontelolaatat, joiden kasaaminen on rutiininomaista. Puutalossa on melkein kymmenkertainen määrä asioita, jotka rullaavat rungonteon aikana. Perusrunko on liimapuupilareista ja -palkkeja. Näihin liittyvät liitokset ovat ainutkertaisia ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Liitososia on tuhansia ja ratkaisuperiaatteita kymmeniä. Työ on tässä mielessä erittäin vaativaa, koska betonirakenteisiin verrattavia standarditapoja ei ole, Rautio korostaa.
Puutalon rakentaminen on vaativampi projekti sään vuoksi myös sisätöiden vaiheistuksessa.
– Betonitalossa välipohjarakenteet saadaan runkovaiheessa seuraaville työvaiheille valmiiksi, puutaloissa välipohjat saadaan valmiiksi vasta vesikattotöiden jälkeen, mikä viivästyttää seuraavien työvaiheiden aloittamista. Kerrosten yläpinnat tehtiin betonista, mutta työjärjestyksen kannalta se ei ole sama asia.
Yhdessä vaiheessa suunniteltiin, että työmaan ympärille rakennettaisiin ”jonkinsorttinen teltta”, mutta ajatuksesta luovuttiin työmaan logistiikan vuoksi.
– Tämmöinen työmaa on aina haastava. On paljon ratkaistavia ongelmia logistiikasta rakenteiden toteuttamiseen, yleensä kireä aikataulu. Työmaata tehtiin kahdessa vuorossa betonirunkovaiheessa. Kovat pakkaset aiheuttivat aikatauluun kuukauden viiveen, Rautio sanoo.
Kirvesmiehetkin tyytyväisiä
Rakennuttajainsinööri Ruotsala seurasi myös luonnollisesti työmaan etenemistä läheltä ja lähes päivittäin.
– Kokeneiden kirvesmiesten puheissa korostui, että tämä työmaa on lähempänä perinteistä kirvesmiestyötä kuin mitä betonin kanssa räpiminen. Vaikka työ oli toisaalta siistimpää, niin toisaalta sahajauhoja ja laudan ja lankunpätkiä piti siivota jatkuvasti työturvallisuussyistä.
Rakennuksen kantavat liima- ja kertopuupilarit ja -palkit toimitti Finnforest. Noin 1500 kilon painoiset seinäelementit, joihin oli asennettu ikkunat valmiiksi, toimitti oululainen Suomen Rakennustuote Oy. Ulkoverhoilussa käytetyn kuusipaneelin toimitti Veljekset Vaara Tervolasta. Verhoilu tehtiin kokonaan kappaletavarasta paikan päällä, sillä näin haluttiin välttää vähemmän kauniit elementtisaumat.
Uniikkirakennuksesta on myös helppo luetella kiinnostavia yksityiskohtia. Alavälipohjiin käytettiin 2000 neliötä vaneria, ja niiden kiinnittämiseen tarvittiin 200 000 ruuvia. Ulkovuoraukseen kului 17 sentin korkuista uritettua lautaa 18 kilomeriä. Räystäskorkeus on 23 metriä ja näyttelytilan 20 metriä korkean osan korkeus pinta-ala on 200 neliötä. Tilan lattia tehdään pystyyn ladottavista 20 sentin mittaisista kakkosnelosen pätkistä, ja tähän kuluu lankkua 26 kilometriä.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
