Kiinteistön kaksi 63 kW tehoista Mitsubishi ilma-vesilämpöpumppua tuottavat noin 80–85 prosenttia koulun tarvitsemasta lämmitysenergiasta. loman aikana koulutyötä häiritsemättä. Lämpöpumpputyöt alkoivat heti koulun kesäloman alkaessa ja kaikki oli toimin­ nassa, kun koulut alkoivat elokuussa. Toimivaa yhteistyötä Schneider-Electric oli hankkeen pääura­ koitsija, joka toimitti kokonaishankkeen Asikkalan kunnalle avaimet käteen -peri­ aatteella. Lämpöpumpputoimittajana ja aliurakoitsijana oli Scanoffice Oy, joka on Mitsubishi-lämpöpumppujen maahan­ tuoja. – Schneider-Electric myy energiarat­ kaisuja kiinteistöihin ja me olemme yksi osa-alue heidän järjestelmässään. Meillä­ hän on itsellämme myös laitevalinta- ja suunnitteluapu sekä urakoitsijalle että suunnittelijoille. Yhdessä voimme hakea sitä, tuleeko kohteeseen ilma-vesilämpö­ pumppu, maalämpöpumppu tai joku muu järjestelmä. Teemme myös energian­ säästölaskelmat jokaisesta kohteesta tuot­ teillamme toteutettuna. Lisäksi olemme mukana laitteistojen käynnistyksissä ja virityksissä, jotta tuotteemme saadaan kohdejärjestelmään sopivaksi ja optimaa­ lisesti toimivaksi, Jokivuori toteaa. – Minulle oli ihan oleellista, että yh­ teistyökumppanien osaaminen oli myös meidän käytettävissämme. Scanofficella on tarjolla niin laaja ja kattava mallisto, että se soveltuu eri teholuokille samalla ohjauslogiikalla, saman toimittajan lait­ teilla. Vaikka Asikkalan kolme kohdetta ovat erikokoisia, pääsimme kohtuullisen samalla logiikalla tekemään kaikki koh­ teet. Tämä on asiakkaallekin säästöä, kun kaikkea suunnittelua ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta, Laakso sanoo. Laakson mukaan perinteinen suunnit­ telumalli olisi ollut sellainen, että ensin PROJEKTIUUTISET 5/2014 päätetään ottaa käyttöön lämpöpump­ pu ja etsitään sille sitten joku toimittaja. Tällä mallilla ei välttämättä saada parasta hyötyä ulos laitteistosta. – Tilanne on aivan toinen, jos suun­ nitelmat tehdään alusta lähtien laitteis­ ton ominaisuudet ja rajat huomioiden. Ennen detaljisuunnittelua on jo valittu laitetoimittaja, jolloin saadaan heti toi­ miva kokonaisuus. Myös tulevaisuuden huollot ovat helpompia, kun niistä vastaa sama pumpputoimittaja, Laakso sanoo. Hirvosen mukaan kiinteistön huolto helpottuu, ja kokonaisvaltaiseen toimi­ tukseen oli helppo lähteä mukaan, koska pakettiin kuuluu vielä jälkiseuranta. – Ilman seurantaa emme varmaan olisi tähän lähteneetkään. Seurannan ansiosta tiedämme, mitä säästöjä järjestelmästä tulee. Yli 50 prosentin säästö Koulun lämmön ja lämpimän käyttö­ veden energiankulutus ennen hanket­ ta oli noin 600 MWh, mikä on öljyn­ kulutuksena noin 60 tonnia kevyttä polttoöljyä. Energiahankkeen kaikkien energiansäästötoimenpiteiden johdosta koko kiinteistön lämmitysenergian ku­ lutus pienenee 120 MWh:in. Toisaalta sähköllä toimivat lämpöpumput lisäävät kiinteistön sähkönkulutusta 150 MWh. Energiankulutuksen säästöksi jää nämä huomioiden noin 330 megawattituntia. Lämpöpumppujen lisäksi kiinteistössä on tehty ilmanvaihdon ohjauksen säätöjä ja valaisimien vaihtoja energiatehokkai­ siin led-valaisimiin. Samoin vesihanoihin tehtiin vedensäästötoimenpiteitä. Energiahankkeen taloudelliset hyö­ dyt ovat Laakson laskelmien mukaan yli 25 000 euroa vuodessa. Investoinnin ta­ kaisinmaksuaika on noin yhdeksän vuot­ ta, kun kokonaiskustannuksiin lasketaan myös valaisinten uusimisen, ilmastoinnin ohjaussäätöjen ja vedensäästömuutosten kustannukset. – Koulun kaksi ilma-vesilämpöpump­ pua tekevät nykykulutuksella noin 80–85 prosenttia koulun tarvitsemasta lämmitys­ energiasta, mikä on järkevä taso investoin­ tikustannukset huomioiden. Laitteistoa ei pyritäkään mitoittamaan huipputeholle, koska se ei ole kannattavaa taloudellisesti, Jokivuori toteaa. Koulukiinteistössä lämmitystehon tar­ ve on sen verran suuri, että öljylämmitys alkaa tukea lämpöpumppuja pikku hiljaa jo heti pakkaselle käännyttäessä. – Ilma-vesilämpöpumppu pystyy tuot­ tamaan 70-asteista vettä vielä kymmenen asteen pakkaskeliin sakka. Kun pakkanen laskee tämän alle niin lämpötila on 65 astetta, jos ajetaan kapasiteetin mukaan. Talven muutamat erittäin kylmät pakkas­ päivät ajetaan sitten puhtaasti öljylämmi­ tyksellä, Jokivuori havainnollistaa. Asennetut Mitsubishi-lämpöpumput ovat invertteripumppuja, joilla tuotetaan juuri oikean lämpöistä vettä lämmitys­ käyrän vaatimuksen mukaan. Seuranta ja ohjaus tärkeätä Lämpöpumppu toimii kohtuullisen hy­ vin jo tehtaalta toimitettaessa, mutta tarvitaan paljon säätöä, jotta laitteisto toimii optimaalisesti. Suuressa kiinteis­ tössä kaikki säätö tapahtuu kiinteistön rakennus­automaation kautta. – Automaatiolla on tosi olennainen osa energiansäästöhankkeissa. Laitteis­ toa pitää seurata ja ohjata, jotta se toimii optimaalisesti sekä lämpimällä ilmalla että pakkasella. Laitteistossa on myös määritelty hälytysrajat. Laitteiden hoi­ to käydään huoltomiesten kanssa läpi ja teemme tarvittavat säätömuutokset yh­ teistyössä huoltomiesten kanssa, Laakso sanoo. Kaikki säätö tapahtuu kiinteistön ra­ kennusautomaation kautta eli sitä kaut­ ta päästään kiinni lämpöpumppuihin ja niihin liitettyihin lämmitysverkostoihin. Energiamittarit näyttävät lahjomattomas­ ti, toimiiko pumppu tavoitellulla hyöty­ suhteella. Kohteessa on kahden vuoden etäseuranta kiinteistöautomaation kautta. – Energiamittarit toimivat meille myös palautekanavana muutosten suhteen, eli näemme mittareista, että muutos tapahtuu haluttuun suuntaan, Laakso sanoo. 25